Atuagagdliutit - 26.06.1997, Blaðsíða 11

Nr. 48 • 1997
11
Inoonaaseq
Tobias Grønvold
Uummannameersoq ukiuni 33-ni
politiinut ikiortaasimavoq. Tamanna
inooriaasinngorsimavoq
UUMMANNAQ (LM) - 22.
april 1997 politiinut ikiorti
Tobias Grønvold Danmark-
imi Rigspolitichef-imit inuul-
luaqqussutisivoq. Ukiuni 25-
ni politiinut ikiortaasimanini
pillugu qutsavigineqarluni.
Kisiannili taamatut ataqqi-
niarneqarnera ukiunik arfi-
neq-pingasunik kingusinaar-
poq, tassami Tobias Grønvold
1989-imili ukiuni 25-ni poli-
tiinut ikiortaasimavoq.
Kisiannili 1964-imiit 1972-
imut ukiuni arfineq-pingasuni
kommunemi atorfeqartitaasi-
mavoq. Tamatumalu kingor-
na Danmark-imi Rigspoliti-
chef-ip ataani atorfeqalersi-
malluni.
Taamaakkaluartoq Tobias
Grønvold-ip ataqqiniameqar-
nini nuannaamtigaa, Kalaallit
Nunaanni Politimesterimillu
ataqqinaat Danmark-imi pi-
sortamit tunissut aapparalugu
angerlarsimaffimmini nivin-
namiarpai.
Kalaallit Nunaannilu siul-
lersaalluni politiinut ikiortitut
ukiuni 25-ni sulisimavoq.
Ilisamaatip ilaa
Naak Tobias Grønvold 59-nik
ukioqaraluarluni politiinut
ikiortitut sulinerminit tunuar-
nissaminik pilersaaruteqan-
ngilaq.
- Suliunnaamissannik qin-
nuigineqamissama tungaanut
sulissaanga. Politiinut ikiorti-
tut sulinera inooriassinngorsi-
mavoq. Tassalu ikiuunissa-
mik pisariaqartinneqalemis-
sama tungaanut utaqqisameq.
- Ikiortitut sulinera ilaquta-
riit inuunerannut ilaalluinnar-
simavoq. Tassanngaannaq
aggersameqartarpunga, ilaqu-
tariit nalliuttorsiualaartut qi-
mallugit, ilaqutariit unnukkut
eqqissisimaartut qimallugit,
tamatumalu assigisaanik. Ki-
sianni suliassakka naammas-
sigaangakkit uterfigisarpak-
ka, aallaqqaataaniillu aallar-
teqqittarlunga.
- Misigisimavunga atorfis-
saqartinneqarlunga ikiuussin-
naallungalu, taamaattumik
politiinut ikiortaavunga iki-
ortaajuassallungalu. Nalun-
ngilara ikiortit ilaasa akisaati-
tik sulinerminnilu atugarisa-
tik naammagittaalliutigisa-
raat, uangali tamakku ajorif-
fissaqartinngilakka. Misigisi-
majuaannarpunga ajunngitsu-
mik akissarsiaqartinneqarlu-
nga. Politiinullu ikiortaanera
kinaassutsima ilasilersima-
vaa.
Ataqqineqameq
Tobias Grønvold-ip politiinut
ikiortitut sulinini ajomartorsi-
utiginngilaa. Appisaluunne-
qarneq naviasaameqarnerlu
ajorpoq.
Akeraqanngilaq, akiniar-
neqamissanilu ersissutigissa-
nagu:
- Akeraqanngilanga. Isu-
maqarpunga sulinera isuma-
qarfigineqartartoq illoqarfim-
mut ikiuunnertut. Aamma ti-
gusarisartakkamma. Inuit
politiinut akeqqertut akerar-
tortarpaat politinngortut i-
nuusuttut nutaallu. Amerla-
soorpassuartigut inuit ataqqi-
nerusarpaannga politiinit ilin-
niarsimasunit. Isumaqarpu-
nga tamatumunnga pissutaa-
soq ukiorpassuami politiinut
ikiortitut sulisimanera aam-
malu Uummannarmiuunera.
Kikkut tamarmik ilisarisi-
mammannga.
Uummannami politeeqar-
fik politiinik ilinniarsimasu-
nik sisamanik sulisoqartus-
saatitaavoq. Tobias kisimiil-
luni politiinut ikiortaavoq, pi-
ngaartumik atorfissaqartinne-
qartarluni sulinngiffeqar-to-
qartillugu, politiitut atorfiit
inuttaqanngitsillugit il.il.
Aammali nal. akunnerini aa-
lajangersimasuni pigaartuu-
sarpoq:
- Ullumikkut politiinut iki-
ortaaneq ajomannginneruler-
simavoq. Ikiortitut aallartik-
kama politiit marluinnaapput,
telefoneqanngilaq biileqama-
nilu. Ullumikkomit allaane-
rusumik aggersameqartarpu-
nga, ulloq unnuarlu piareersi-
masariaqartarlunga.
Meeqqanut sullissineq
Tobias Grønvold-ip politiinut
ikiortaaneq inuuniutiginngi-
laa. GTO-mi ukiuni 40-ni
sulisimavoq, suliffillu atorun-
naarmat Uummannami bør-
nehjemini pedelitut atorfinip-
poq.
Tassani ilaatigut akisus-
saaffigai bømehjemip qimmii
qimuttut, sulineratalu ilagaa
qimussiussisameq.
Sikusimatillugu nilattameq
- meeqqat ilagalugit. Ima-
luunniit ulluinnarluni ima-
luunniit sap. akunnerisa naa-
nerini bømehjemimiunik qi-
mussiussilluni. Ukioq manna
angalaqataarujussuarsima-
voq. Meeqqat børnehjemi-
meersut tallimat ilagalugit
Qaanaamut qimussersimap-
put paasisassarsiorlutik. Taa-
matullu angalanerminni Qi-
musseriarsuaq qiteqqullugulu
Tobias ukiunik 25-liilluni nal-
liuttorsiorpoq:
- Ilama erinarsorfigaannga,
qoorortuumik eqqarlutik, kaf-
fisoqatigiippugullu. Radiuk-
kut pilluaqquneqarpunga, ki-
sianni tusaanngitsoorpakka
radiu orsuerussimammat.
Tobias Grønvold-ip bøme-
hjemimi sulinini nuannariso-
mjussuuaa. Tamanna na-leq-
qulluinnarpoq politiit ikior-
taattut sulineranut.
- Misigisimavunga atorfis-
saqartinneqarlunga, ikiortari-
aqartunillu ikiuisarlunga. Ta-
mannalu amerlanertigut poli-
tiinut ikiortaaninnut assingu-
voq. Ullaakkut suliartoraa-
ngama sulerissanerlunga na-
lusarpara. Ualikkut tallimanut
imaluunniit unnukkut aqqa-
nemut soraassanerlunga. Ima-
luunniit sap. akunnerisa naa-
nerini tassanngaannaq aallas-
sanerlunga.
Bømehjemimi qullersaqa-
lersimavunga amamik. Sulil-
luartorujussuuvoq pikkorillu-
innartuullunilu, taamaattumik
GRØNLANDSPOSTEN
Tobias Grønvold Rigspolitichef-imit nersomaatisiaminik
nittarsaasoq.
Tobias Grønvold med Rigspolitichefens hilsen.
tamatigut ulapaartaqaagut,
meeqqallu ilagalugit sulisar-
nera nuannareqaara.
Nukersomartoq
Tobias Grønvold politiinut
ikiortitut sulinermini nuan-
nersunik nuanniitsunillu eq-
qaamasassaqarpoq.
Nalaatami nuanniitsut eq-
qartornissaat ornigivallaan-
ngilaa. Toqutsinemut immi-
nornernullu tunngassuteqar-
mata.
Tobias Grønvold-ip eqqaa-
masaasa pingaartumik nuan-
nersut ilagaat meeqqanik
marlunnik sikukkut 40 km-it
atorlugit Ikerasaliartunik u-
jaasineq. Qimussit aqqutaanni
sinittut nassaarineqarput, qu-
janartumik suli ajoqusersi-
manngitsut.
- Politiit ikiortaattut sulineq
nukersornartuusinnaavoq.
Eqqaamasariaqarpoq ilinnia-
gaqarsimannginnerput. Ukiu-
ni 33-ni ikiortitut sulininni
ataasiarlungaluunniit pikko-
rissartinneqarsimanngilanga,
nuanninngitsunillu misigisa-
qarsimagaanni nuannissaga-
luaqaaq ilinniarsimasuugaan-
ni qanoq ilillugit nammineer-
luni qaangemiameqarsinnaa-
nerat. Ilaquttamma taperser-
sorluarsimavaannga, isuma-
qarpungalu tamanna pissutaa-
soq taama sivisutigisumik po-
litiit ikiortaattut sulisinnaa-
ninnut. Politiinut ikiortit
kommunefogedillu tamimik-
kut nakkaannartartut paasillu-
arsinnaavakka.
- Aammami kommunefo-
get kisimiillutik sulisarput.
Uangalu kisimiinngilanga.
Tapersersorteqarpunga ilinni-
arsimasunik. Isumaqarpunga
kommunefogedit ikiomeqar-
sinnaasut ikiortissaannik ator-
finitsitsisarnikkut. Pikkoris-
sartittarlugit aammalu akis-
saateqarnikkut sulinermilu
atugarisatigut pitsanngorsaa-
vigalugit. Aamma akuersaar-
neqarsinnaanngilaq kommu-
nefogedit namminneq anger-
larsimaffitik isertitsivittut a-
tortarmatigik. Tigusarineqar-
tut kiassaatinut pituttortarlu-
git, assigisaannillu iliuuse-
qartarlutik. Tigusarineqartut
kommunefogedit angerlarsi-
maffiini aserorterisinnaapput,
meerartaqarsimappatalu taa-
matut atugaqartitaanerat aku-
ersaarneqarsinnaanngilluin-
narpoq.
Nersomaasigaq
sulilluarsimaqaaq
MANIITSOQ - Nammi-
nersomerullutik Oqartus-
sat ukiut tamaasa ullorsi-
ornitsinni junip 21-iani
nersomaat sølv-iusoq inu-
nunnut arlalinnut tunniun-
neqartartoq ukioq manna
ilaatigut maniitsormiu-
mut, 69-inik ukiulimmut
Niels Berthelsen-imut
tunniunneqarpoq.
Niels Berthelsen ukiuni
45-ni Maniitsumi naluna-
aqutaq akunnermusiaqar-
luni 1952-imit siullennik
GTO-p imeqarfiani Nu-
natek-imi massakkullu
Nukissiorfimmi atorfeqar-
poq, martsillu 21-ani so-
raaminngorluni.
Maniitsumi borgme-
ster-ip Ruth Heilmann-ip
nersornaasiinermi oqalu-
giarnermini nersomaasi-
gaq pillugu ilaatigut ima
oqaaseqarpoq.
- Ukiorpassuupput su-
liffigisimasatit aalajaallu-
tillu sulisimanerpit kingu-
neraa suliffeqarfippit taa-
matut nersomeqamissan-
nik siunnersuuteqarsima-
nerat.
Tamanna Inatsisartut
siulittaasoqarfiannut saq-
qummiunneqarami ilaa-
sortat tamarmiusut na-
ngaanngivillutik akuer-
saarsimavaat.
Rutli Heilmann-ip oqa-
lugiarnermini aamma
oqaatigaa Niels Berthel-
sen ukiorpassuami takuju-
artarsimallugu cykilerluni
angalaartoq sila qanoq ik-
kaluarpalluunniit ilaanni
atomminaakkaluartuni i-
Konrad Steenholdtip kul-
turikkut nersomaat Ullo-
riannguaq Kristianseni-
mut tunniuppaa.
Ulloriannguaq Kristian-
sen fik overrakt kultur-
prisen af Konrad Steen-
holdt
ngerlaartuartartoq sulias-
sani naammassiniarlugit
inussiamerluni qanilaarlu-
nilu.
Ukioq manna Nuummi-
NERSORNAAT tunniun-
neqarpoq aningaaserivim-
mi pisortamut Svend Erik
Danielsen aamma soraar-
neq Orla Sandborg. Tusa-
gassiortoq atuakkiortorlu
Uvdlorianguak Kristian-
sen kulturikkut nersoma-
ammik tunineqaipoq.
NERSORNAAT, sølv-
iusoq, Niels Berthelsen-
imut Maniitsumeersumut
tunniunneqamerata sania-
tigut aamma Emil Zeeb-
imut, Ikamiut, Anders
Berthelsen, Emilie Len-
nert kiisalu Lazams Ol-
sen-imut, Sisimiuneersu-
nut tunniunneqajpoq.
Qaqoitumi NERSORN-
AAT sølv-iusoq Hendrik
Lund-imut Poul Bjerre-
mullu tunniunneqarpoq.
Hædret for sin
arbejdsindsats
MANIITSOQ - Grøn-
lands Hjemmestyres for-
tjenstmedalje NERSOR-
NAAT i sølv, som bliver
overrakt til flere menne-
sker på nationaldagen den
21. juni, blev i år blandt
andet givet til den 69-åri-
ge Niels Berthelsen fra
Maniitsoq.
Niels Berthelsen har
siden 1952 indtil sin pen-
sion den 21. marts i år,
arbejdet i vandtjenesten
først i daværende GTO,
derefter i Nunatek og
senest i Nukissiorfiit i 45
år uden afbrydelse.
Borgmester i Maniitsoq,
Ruth Heilmann, sagde ved
medaljeoverrækkelsen
Svend Erik Danielsen
nersornaammik
saqqarmiulemeqaqqam-
merluni.
Svend Erik Danielsen
efter overrækkelsen af
fortjenstmedaljen
blandt andet disse ord om
medaljemodtageren.
- Din arbejdsindsats i
gennem mange år resulte-
rer i, at din arbejdsgiver
har indstillet dig til at
modtage medalje i år.
Vi har alle i landstingets
præsidium accepteret ind-
stillingen uden tøven.
Ruth Heilmann sagde
endvidere i sin tale, at
man i Maniitsoq i mange
år tit har set Niels Berthel-
sen trofast cykle rundt i al
slags vejr i forbindelse
med hans arbejde, altid i
godt humør og med sin
venlige og folkelige måde
at være på.
NERSORNAAT, blev i
år i Nuuk overrakt til
bank-direktør Svend Erik
Danielsen og pensionist
Orla Sandborg. Journalist
og forfatter Uvdloriangu-
ak Kristiansen fik Kultur-
prisen.
NERSORNAAT i sølv
blev foruden Niels Ber-
thelsen fra Maniitsoq,
også overrakt til Emil
Zeeb, Ikamiut, Anders
Berthelsen, Emilie Len-
nert samt Lazarus Olsen
fra Sisimiut.
Sølvmedaljen blev i
Qaqortoq overrakt til
Hendrik Lund og Poul
Bjerre.