Atuagagdliutit - 27.09.1973, Blaðsíða 21
agdlausitågssamik ilitsersutit
agdlausitågssame naKinerit (bogstavit) atausiåkåt a-
torneKartut ukuput: a, e, f, g, i, j, k, 1, m, n, o, p, q,
r, s, t, u, v (ordbogine avdlanilo taima tugdlerigsår-
neKåsavdlutik). Kavdlunåtut bogstavit atorneKartartut
avdlat (b, c, d, h, x, y, z, æ, ø, å) aterne onausersianilo
taimågdlåt atorneKarput.
bogstavit erssiwtinik tainexartartut kalåtdlisut oxa-
lungnerme atornexartut pingasuput, sivitsugauvdlu-
tik sivitsugaunatigdlo atortut:
sivitsugåungitsut: sivitsugkat:
a aa
i (e) ii (ee)
u (o) uu (oo)
ai
bogstavit atornexartut avdlat, åipersarissat, åma sivit-
sugaunatik sivitsugauvdlutigdlo atorneKarput:
sivitsugåungitsut: sivitsugkat: r-ip sivitsortitai:
g j k gg —
kk —
1 11 ri
m mm rm
n nn rn
ng nng mg
P PP rp
q qq —
r rr —
s ss rs
ts —
t tt rt
V ff rf
agdlausitågssame bogstavit atornerat
erssiutit
sivitsugåungitsut: sivitsugkat:
a - aa ata (ata) aataaq (åtåK)
i - ii iga (iga) iigaq (igax)
e - ee erneq (erneK) meeraq (méraK)
u - uu una (una) uugaq (ugaK)
o-oo orsoq (orssoK) soorlu (sordlo)
ai takuai (takuvai)
åipersarissat
g - gg iga (iga) iggavik (iggavik)
k . kk siku (siko) sikkuppaa (sikupå)
1 - 11 sulivoq (sulivoK) sullivik (sutdlivik)
m - mm imaq (imaK) immappoq (imagpoK)
n - nn anivoq (anivoK) annippaa (ånipå)
ng - nng angerpoq (angerpoK) anngaavoK (ångåvoK)
p - pp apivoq (apivoK) appuppaa (åpupå)
q - qq aqarpoq (aKarpoK) aqqarippoq (arxarigpoK)
r - rr nerivoq (nerivoK) nerrivik (nerrivik)
s - SS nasaq (nasax) nassarpoq (nagsarpox)
isi (isse) issippoq (issipoK)
t - tt atavoq (atavoK) attappaa (åtåpå)
v - ff ivik (ivik) iffiaq (igfiax)
kisalo t åma s kétutut:
s . ts taseq (tasex) tatsit (tatsit)
t - ts ateq (ateK) atsigaq (atsigaK)
åipersarissat sivitsortut siornga’tungimikut g-, t-, v-
mik amalo sukåssumik agdlausitorKame ilisarnaute-
Kartaraluarput. taima sivitsornermik ilisarnautip åi-
persarissame nangminermmginera pissutigigunardlu-
go åipersarissat sivitsortarnerat erKarsautigineK ajor-
simagaluarparput. taigutip ,sukåssut“ip tamåna ilå-
tigut erssersipå. OKausex „upipoK11 åssersutitut tigu-
guvtigo tåssane u-p i-vdlo sukåssutait erssiutinut tåu-
kununga tungaterKajåssarpavut nauk åipersarissap
tugdliussup (uvane p) sivitsorneranut (mardloriauti-
ngorneranut) ilisarnautaugaluartut: up-pip-poK.
åipersarissanik maligtigissaminik r-ip sivitsuissar-
tiera agdlautsime nutåme nutåungitsumilo erssersi-
ttexångitsoK:
g
j
k
l ri isorleq (isordleK)
m rm ermiut (ermiut)
n rn tarneq (tarneK)
^g rng erngarpoq (erngarpoK)
p rp orpik (orpik)
q r qq qeqquaq (KerKuaK)
s rs ersivoq (ersivoK), qarsoq (KarssoK)
t rt tartoq (tartoK)
V rf tarfivoq (tarfivoK)
malugissagssat
1. e åma o OKautsip naggatåne i-mik u-migdlo taor-
serneKarput, kisiåne r-imik K-vdlo taortånik q-mik
maligteKardlutik atornerat avdlångorane:
ulu (ulo) ini (ine), perneq (perneK) sooq (sok), soor-
lu (sordlo). . .
2. t sivitsortoK i(e)-miik maliltilik tamatigut ts-ingoi-
poK: tittsiippoq (tivtlpox), ullutsinni (uvdluvtine),
kiatsippoq (kiagtipoic),...
u-mik a-migdlo maligteKardlune atornera avdlå-
ngungilaK: qatsunganeq, qitsuk, itsaq, natsat,...
3. q (k) r-imit sivitsortitaK amalo q(x) sivitsortoK su-
kåssumik v-migdlo ilisarnautilik kåtutdlugit qq a-
tulerpox:
aqqarpoq (arxarpoK)
naqqoq (narKOK)
meqqoq (mevKOK)
aqqut (avKut)
eqqiluippoq (evKiluipoK)
qaqquppaa (KåKupå)
qaqqulaarpaa (Kåxulårpå)
meeqqiorput (mérxiorput)
taaqqungavoq (tårKungavoK), il. il.
4. nipi ikåriarnere u-a åma u-i agdlausitorKame ilå-
ne v-Kartartut ilåne v-Karnex ajortut tamatigut v-
verutineKarput:
anguaa (anguvå)
qaluai (xaluvai)
naluaa (naluvå)
aallaqquaa (autdlarKuvå)
uagut (uvagut)
ualeq (uvalex)
uani (uvane). . ..
tuimiugaa (tuvimiugå)
suit? (suvit?)
uerivoq (uverivoK)
uueq (uveK)
uinik (uvinik)
suerpoq (suverpoK).. .
5. naggatip, tordlutip, aperssutip imåitutivdlo kingor-
natigut bogstave angisox atulerpox.
6. oxausersiat kalåtdlisut oxalungnerme atugaulersi-
massut avdlångortinagit kalåtdlit oxausivisutdle
uigusersorneKartåsåput:
kæmnerikkormiut, skoleinspektørinngorpoq, Jen-
senilli,. .
ersserKigsautit
1 - 11 - ri
1-ip erinaitdlivdlune sivitsugkap 11-imik ilisarnauser-
nexarneragut g - gg åma r - rr pissuseKasernaKarput:
igavoq — iggavik
nerivoq — nerrivik
sulivoq — sullivik.
oxalungnerme nipinut avdlauneroxissunut danskit i-
nuiaitdlo avdlat gg åma rr ilisarnautautipait, avdlau-
nerussumik „nipeKartipait". tamåna pissusexaserdlu-
go kalåtdlisut oxalungnivtine nipe danskit 11-mik ili-
sarnausigånit avdlauneroxissoK agdlausitågssame 11-
imik ilisarnauserneKarpoK.
åipersarissanik tugdlerissartagkaminik r-ip sivit-
sortitsissarnera tainexarérsutut agdlausitorKame nu-
tåmilo erssersineKångilaK:
agdlagtarpugut: ermiut
„ : erneK
„ : sarpik
„ : arsivoK
„ : serfaK
oxartarpugut: erm-miut
„ : ern-neK
„ : sarp-pik
„ : ars-sivoK
„ : serf-faK. .
tåssa imåipox: atuartitdluta r-ip „kalerrisårinerati-
gut“ åipersariaK tugdliutoK atausmaugaluartoK sivit-
sordlugo (mardloriautingordlugo) taissarparput, tåssa
oualugtarnerput maligdlugo atuartarpugut.
agdlausitorKame periautsip tamatuma pissuseKatå-
nik agdlausitåme l r-imit sivitsortitaK atausinautine-
Karpox:
agdlåsaugut: nerleq atuåsaugut: nerlleq
„ : orluvoq „ : orlluvoq...
sordlume agdlausitorKame
agdlagtartugut: evrorpox atuartardlutale: arrorpox
„ : nivgOK „ : niggox
„ : navguax „ : nagguax. . .
S - SS
sinerissap kitdliup xiterpasigsuane inuit ilåinut ss
tåssausimagaluarpoK s-imik taorserneKarångame o-
Kautsit isumåinik avdlångortitsissartoK, taimåitumig-
dlo inungnut tåukununga pingitsorneKarsinåungika-
luartoK, sordlo isse — ise. kisiåne kalåtdlit amerdla-
nerujartuinartut ss-imik s-imigdlo ingmikortitsisinau-
nginerat pissutigalugo ss-ip månåkutut atugaunera
agdlausitågssame KimåneKarpoK.
agdlausitåme s-ip sivitsugåungitsup agdlausitorKa-
me s åma ss sivitsugåungitsut taorserpai:
s kisaq (kisax), nasaq (nasax)
s
ss pisaq (pissax), asorut (assorut)
agdlausitågssame ss tåssauvoK agdlausitorKame s si-
vitsugaK åma ss sivitsugaK:
s sivitsugaK: issiavik (igsiavik),
isseq (ivseK),
nerissaaq (nerisaoK),
atuaruk: is-siavik
: is-seq
: neris-saaq
ss sivitsugaK: qussuk (Kugssuk),
issoq (ivssoK),
pissaaneq (pissauneK)
: qus-suk
: is-soq
: pis-saaneq
OKautsit kingugdlit avdlatdlo pissusexatait (ss sivit-
sugaK) inuit oKalungnermingne agdlausitorKap ss-
ianik atuissut nangmingneic oKaiugtarnertik maligdlu-
go atuåinagagssarait: quss-ssuk, iss-ssoq, piss-ssaa-
neq.
s sivitsugaK agdlausitorKamilo ss sivitsugåungitsoK
utertarnerme tugdleringnitut autdlarKautåne igpiger-
xajånartuput pingårtumigdlo ss-imik atuissunut aut-
dlarKautåne sungiukuminåisinauvdlutik, tåssa måna
sungiusimassanut pårdlangassutut ikamik:
Kaalikkut Qassimiune aasissasut tusarpara.
Kålikut K’agssimiuni ausstsassut tusarpara.
agdlausitåme oxautsit utertarnikutårnerat
(avitarnerat)
Aa-pa-kaaq kuuk-koo-ri-ar-lu.
It-saq In-di-a-mi kuus-suup si-naa-ni aa-pa-kaa-va-
lu-it na-ju-ga-qar-put, kuus-su-ar-mi-lu kuuk-koo-
ri-ar-su-it i-nga-sa-vip-put. Ul-lut i-laan-ni kuuk-koo-
ri-ar-su-it i-laa-ta aa-pa-kaat i-si-gin-naar-lu-git i-
su-ma-li-u-ler-poq: „Im-ma-qa-mi aa-pa-kaa-mik si-
a-tar-to-raan-ni.“ Taa-va er-ner-mi-nut o-qar-poK:
„Uu-mak-aa aa-pa-kaa-mik pi-ni-u-tin-nga.“
„Qa-noq i-lil-lu-nga pi-sa-ri-ni-as-sa-va-ra or-pin-
nut ma-ju-ar-sin-naa-na-nga aa-pa-kaar-lu na-lus-
sin-naan-ngit-soq?“ Kuuk-koo-ri-aq a-pe-ri-voK: „Si-
la-tusaa-ru-it qa-noq i-li-or-nis-sat na-lus-san-ngi-
lat“, ar-naa a-ki-voq.
Kuuk-koo-ri-aq taan-na-qa eq-qar-sa-ler-poq, qa-
nga ni-a-qu-a neeq-qu-lun-gu-ar-si. Taa-maal-lu-ni
im-mi-nut pi-ler-poK: „Aa-pa-kaaq or-pis-su-armi
kuus-suup si-nin-ngu-a-ni na-ju-ga-qar-toq pi-sa-ri-
ni-as-sa-va-ra. Qe-qer-taq i-ka-niit-toq i-ne-ris-si-
ma-su-nik paar-na-qa-qaaq. Tas-sun-nar-te-ri-ar-lu-
gu to-qus-sa-va-ra.“
Taa-va kuuk-koo-ris-sap na-lul-lu-ni or-pik aa-pa-
kaap na-ju-ga-ri-saa or-nip-paa.
„Ha-luu aa-pa-kaaq! Su-aar-poq. „Qe-qer-ta-mut
i-ku-nga i-la-gi-u-maat-su-ar-ma, taa-ka paar-nat i-
ne-ri-ti-tat i-nga-sa-vip-put.“
„Qa-noq i-lil-lu-nga qe-qer-ta-mu-kas-saa-nga, na-
lus-sin-naan-ngi-la-nga“, aa-pa-kaaq o-qar-poq.
(Chr. B., David S., Erl. H.: Ka-laal-li-sut i-lin-ni-utit 1)
Ka-laa-li-u-su-gut mi-si-liis-sa-su-gut
i-luk-kut ta-mat-ta sa-piin-ner-su-gut
i-nor-tu-tut it-taan-na-qaa-gut
i-leq-qor-si-at
su-li pi-gi-sat
no-qit-tu-tut soor-lu pi-sar-ma-ti-gut.
(Henrik Lund)
... Pa-la-si Rasmus Nielsen eq-qor-tu-mik o-qar-
poq o-qa-ra-mi Samuel Kleinschmidtip nag-gu-is-si-
or-ne-ra pit-saa-gi-ga-lu-ar-lu-gu taa-maat-toq i-laa-
ti-gut su-a-lu-gi-gi-ni meeq-qa-nut ar-tor-nar-mat . .
Samuel Kleinschmidtilli al-laa-si-li-aa a-jor-na-run-
naar-sa-ra-lu-ar-si-mal-lu-gu i-lik-kar-ne-qar-sin-
naas-san-ngip-pat al-la-tut a-jor-nas-saaq ki-si-an-ni
ta-maat ma-lik-kun-naar-lu-gu. ..“
„... A-van-naa-mi-ut ku-ja-taa-mi-ul-lu o-qaa-sii
piin-nar-na-tik ni-paat-taaq i-lu-mut as-si-giin-ngi-
ngaat-si-a-qaat; as-si-giin-ngin-ne-rup-put ts ss-ilu
pil-lu-git. ts ku-ja-taa-ni a-tor-ne-ru-ga-lu-ar-paat,
ss-ili si-ne-ris-sap qeq-qin-naa-ni a-tu-ler-poq. Paa-
mi-ut eq-qaa-nit A-mer-loq eq-qaa-si-or-lu-gu ss-
eer-tor-put. Mas-sak-kul-li nuum-mi-ut ki-ngul-liit ss-
ee-ru-ti-li-vip-put, a-jo-qis-sar-pas-su-ar-nut i-nuu-
sut-tut si-mer-ma-ta pis-su-ti-gi-ne-ru-si-ma-vaa, taa-
maat-tu-mik i-su-ma-qar-pu-nga u-ki-u-ni mak-ku-
na-ni ki-ngul-ler-ni S. Kleinschmidt i-nuu-si-ma-ga-
lu-a-ru-ni al-laat-si-mi-ni ss so-raa-ru-tiin-na-ru-
mal-ls-sa-ga-lu-a-raa.“
(Jonathan Petersen, AvangnåmioK 1918).
Peter K. S. Heilmann.
21