Atuagagdliutit - 20.10.1977, Blaðsíða 11

Inuusuttunuunerusut — Inuusuttunuunerusut — Inuusuttunuunerusut — inuusuttunuunerusut
Snuusuttunuunerusut
Inuusuttun
Asiarnissamut pe-
riarfissaqanngillat
Ukioq manna nunatsinni anertuutigut aasarissiorsimaqaagut. Ilimagisaria-
qarpullu tamanna inuusuttorpassuarnit atorluarneqarsimassasoq. Nalu-
naaquttap-akunneri ikinngeqisut immami nunamiiu pinialulluni nuannaa-
riaannarluniluunniit atorneqarsimapput.
Inuusuttunut aalisarnermik piniarnermillu inuussuttssarsiuteqartunut si-
lap pitsaasarnersua ingalluni nuannersuusimassaaq. Pingaartumik inuusut-
tut nunaqarfinni najugaqartuusut imaiuunniit ilinniagaqarnertik pissutigalu-
gu taamaaliaat aasaanerani nunaqarfinni najugaqartartut pinngortitarsuaq
qanilliviilugu inuunissmut periarfissaqarluarsimapput.
Tamanna peqqinnartuuvoq —
inummut namminermut, inuiaqa-
tigiinnullumi tamarmiusunut pit-
saasumik sunniuttarluni. Ullu-
mikkulli „atugartuunngorsagaa-
nerup“ kinguneranik inuit kiffan-
ngissuseqarlutik pinngortitarsuar-
rni inuunissamut periarfissaat
killilerujussuanngorsimapput. Ul-
lut tamaasa nalunaaqquttap-
akunnerini aalajangersimasuni
sullivinnilu aalajangersimasuni
suliassavut paarisariaqartarpavut,
ukiup qaammataani amerlaner-
paani.
Uagut kalaallit ukiorpassuun-
ngitsut matuma siornatigut aat-
saat inooriaatsimut taammaattu-
mut ilisarin'nilersimasugut pissut -
sit qulaani taaneqartut nalunngil-
luarpagut. Pingaartumik inuusut-
tuni ilinniagaqartuusuni aasaler-
luni silap kiatsittalernerani aalla-
rusukkaluarluni itinngunersuaq
maluuniuttarpoq, naluneqanngi-
larlu aasarissilluni sila uninnga-
niarfigineq ajornarsigaangat aali-
sakkanik suliffissuit sulisussaa-
leqilersartut — tassa taamaap-
Poq.
Pissutsit taamaattut nunatsinni
inuiaqatigiinni ajornartorsiutinut
ilapittuutaaqisut eqqarsarlualaar-
nikkut silatusaarnikullu aaqqin-
niarneqarsinnaapput, soorlu aam-
ma ungasinngitsukkut aviisimi
SIUMUT’mi allaaserisat ilaanni
eqqartorneqartoq.
Mattussaasutut
Inuusuttut amerlaqisut nunaqar-
fitik qimallugit illoqarfinnut ilin-
niarfiit. katersuuffigisaannut aal-
lakaasarput. Amerlanertigullu
imaattarpoq illoqarfik ilinniarfi-
giligartik nikinnatik ukioq naal-
lugu najussagaat, illoqarfik qi-
mallugu asiarnissamut periarfis-
saqaratik angallatilinnik ilaquta-
qanngikkunik kammalaateqan-
ngikkunilluunniit. Amerlasuullu-
mi illoqarfiup iluani mattussaasu-
tut misigisimalertarput_
Nuuk, illoqarfik 8500 sinnerlu-
git inulik, ukiorpassuarni inuu-
suttunit ilinniarianit ornigarne-
qartarsimavoq ajornartorsiutinul-
lu eqqartorneqartunut assersuu-
siorfissaalluarluni. Assigiinngit-
sunik ilinniagaqartut 500-ngajaat
illcqarfinnit allaneersut ullumik-
kut Nuummi najugaqarput.
Seminariami atuartut pingasut
IlaatsunnguaK Reimer, Otto Ber-
thelsen aamma Leo Rosing AG’p
oqaloqatigisimavai.
Taakku pingasut isumaqatigiis-
sutigaat pingaartumik inuusuttut
illoqarfimmi Nuuttut ittumi sivi-
suumik ilinniagaqartut asialaar-
nissamut annertuumik pisaria-
qartitsisartut, isumaqarlutillu pi-
sariaqartitsineq tamanna inuttut
iftuunermut pingaaruteqaraluaqi-
soq isiginiarneqanngippallaartoq.
Nutaannguallannarpoq
Ilaatsunnguaq Reimerip erseq-
qissarpaa inuusuttut illoqarfinni
angisuuni najugaqartut illoqarfi-
up avataanut nikeriarsinnaan-
ngitsutut misigisimasarnerat ajor-
nartorsiutinut assigiinngitsorpas-
suarnut aallaaviusartoq.
— Illoqarfimmit allameersuu-
vunga, Ilaatsunnguaq Reimer na-
ngippoq. Ukialernerani allarpas-
suit ilagalugit maanngartarpunga,
mannalu tikillugu ataasiannarlu-
nga illoqarfissuaq qimallugu asi-
atsiarnissamut periarfissaqarsi-
mallunga. Tamannalu annikikka-
luartoq misigisimavara eqqissial-
lannartutut nutaannguallannartu-
tullu — ilalu illoqarfissuaq na-
juinnarlugu angisoorsuartut qi-
makkuminaatsutullu ilertartoq
avatangiisiminut naleqqiulluni
annikilligaangami.
Ilaatsunnguaq Reimar nangip-
— Umiarsualivimmi angallaterpassuit isiginnguaraluarlugit nikinneq aju-
liinnartarpugut . . .
□
HANDELSKOSTSKOLE
Lærlingeskole-handelseksamen-fagprover-specialkurser
Leo Rosing, Otto Berthelsen aamma Ilaatsunnguaq Reimer.
poq: — Kisiannili maani semi-
naariami ilinniartunit avataanin-
ngaanneersunit 200 sinneqartunit
quliunngitsulluunniit sunngiffim-
minni akulikitsunik asiarnissa-
minnut periarfissaqarput, taman-
nalu allanngortinneqartariaqar-
poq allanngortinneqarsinnaallu-
nilumi.
Ilisareqatigiinneq pitsaanerpaaq
Leo Rosingip Otto Berthelsenillu
oqaatigaat inuusuttut imigassa-
mik atuivallaalertarnerat allamik
periarfissaarunnerup kinguneri-
gajukkaa.
Leo Rosing: — Ullutsinni inuu-
suttut ilinniagaqartut imminnut
ilisareqatigiinnerulernissaminnut
imigassaq sakkutut atortorujus-
suanngorsimavaat („piviusuun-
ngitsumik kammalaatigiinnik-
kut“, Otto Berthelsenip oqarne-
ratut). Ilisareqatigiinnerli peqqin-
nartoq pitsaanerpaarlu angune-
qarsinnaavoq illoqarfissuaq qi-
mallugu amerlasoorsuunngikka-
luarluni asimi inooqatigiittarnik-
kut — tupersimaarluni ikioqati-
giinnikkullu inuussutissanik pis-
sarsiniartarluni_
Otto Berthelsen, Leo Rosing
Ilaatsunnguaq Reimerilu isuma-
qatigiipput naalagaaffimmi ator-
feqartut angallassui ilaanni sivi-
suumik uninngaannartartut ator-
luarniarneqarsinnaagaluartut,
soorlu ilinniagaqartunut angalla-
tissaaleqisunut asiaatissatut atuk-
kiunneqarsinnaallutik.
Otto Berthelsen: — Umiatsiali-
vimmi angallaterpassuit isigin-
nguaraluarlugit nikinneq ajuliin-
nartarpugut. Qaammatit naaler-
nerini ooriitaaruteqqajaasarluni
— ilinniartitsisunngorniammi ani-
ngaasat tungaasigut ajorluinnar-
mik pineqaramik — tapertassanik
aalisariarnissaq pinialunnissar-
luunniit, pilerinartaraluassusia
tuttullu nalaanni aavarialaarnis-
saq nuannerunartaraluassusia, ta-
makkununngali ikittuinnannguit
periarfissaqartarput.
Pingasuullutik isumaqatigiip-
put pissutsit tamakku nunatsinni
ilinniagaqartut kattuffianni sior-
na pilersinneqartumi pimoorus-
samik oqallisigissallugit piukkun-
naateqartorujussuusut.
Vi har den nye Beomaster 2400
fra Bang&Olufsen.
Stereoradioen De kan ha’ i Deres hule hånd.
Beomaster 2400 fra
Bang & Olufsen er efter-
årets mest spændende
Hi-Fi nyhed. De behøver
ikke at rejse Dem fra
Deres siddeplads for at få
den til at spille. Ræk blot
ud efter fjernbetjeningen
og De har kontrol over
den 2 X 30 watt kraftige
stereoradio.
Med fjernbetjeningen
kan De skrue op og
ned for lyden vælge
mellem de forindstillede
FM-programmer og grammo
bryde, uden at De skal afbryde Dem selv.
Den direkte betjening af Beomaster
2400 er usædvanlig. På over-
fladen finder De kun de
vigtigste funktioner. Og de
styres elektronisk, hvilket
betyder, at en let
berøring er nok.
Først når man
åbner det kraftige
metallåg, ses alle
de reguleringer,
man kun sjældent
benytter - men
som en avanceret
stereoradio skal have.
Kom og se om De skal
ave en avanceret stereoradio som
Beomaster 2400.
Kr. 2.650.-
Det nye B&O-katalog er kommet - skriv efter det hos
GRØNLANDS RADIO CENTER
TELEFON 21347 B0X 119 3900 GODTHÅB