Atuagagdliutit - 20.03.1980, Qupperneq 38

AG
atuagaic nutéic:
Målat
atuagkiortoK Marius Petrus-
sen
Kåpemerit 98-it
akia 37,50 kr.
KaL-nunåne naKiterisitsissar-
(agdlagtausitohaK atordlugo
agdlagax)
atuagatsiånguaK 98-inik Kuperni-
lik sarKumemåmerpoK naniti-
gagssatut tuniuneKarnerminit u-
kiut ardlalialuit Kularnångitsu-
mik utarnissaorårdlune.
atuagkame emartorneKartut
kalåtdlit atuagkiortautsivtine ta-
kornartåungitdlat, tåssaugamik
piniartut KangaunerulårtoK i-
nuiaKatigingnik ilanutanigdlo na-
patitsisstisimassut tåukulo ava-
tangissait. atuagkavdlo ingmi-
kortuisa åipåne tåukua kinguåvi-
sa inunermik nangitsemingnerat
ajornartorsiutinik avdlauneru-
ssunik nalåuneKarsimavdlutik, i-
lait intinermikut ajugausimavdlu-
tik ilaitdle ajorssarsimavdlutik.
aperisinauvugut sutigut tauva
atuagan soKutiginautenarpa?
akisinauvugutdlo soKutiginauti-
migut inungmit atuartumit i-
nungmut atuartumut avdlamut
ujardlerfigineKartariaKartoK. na-
lunångitsumik inuit ilaisa atuar-
dlugo nuånarisavåt pigssarsia-
Kautigalugulo, kisiénile inuit inti-
nermingne atuagkanik amerdla-
nerussunik atuarsimassut ami-
gautenartutut issigisavdlugo.
kalåtdlip sujugdlerpauvdlune
atuagkiorsimassup inugtaritita-
me båt Pitap nulia, ajunårsori-
ssaussup Mtirsisip unuarssuaK
Atuagaq nutaaq:
Nutagaq
Atuakkiortoq: Hans Hendrik
Quppemerit 138-it
Akia 38,50 kr.
Kal-nunaanni naqiterisitsis-
sarfik
Siullermik 1971-mi saqwqum-
mersoq.
Kalaallisut oqaatsitta atorneqar-
tillutik nipimik tubernssaarluar-
tumik ajornaquteqanngitsutut
pissuseqartarneri qularnanngit-
sumik atuakkiornermik sammisa-
qarniartartut ikittuinnaat paasi-
simavaat. Oqaatsit isumaqarlu-
tik inunnik oqaluttuarineqartu-
nik ersersitsisut anersaamik qaf-
fakaatitsisarput atuakkami peqa-
taasutut ilaatigut misigititsisar-
lutik. Atuakkiortullumi nunatsin-
ni najugallit ilaasa atuartunik ta-
ama misigititsisarneri aamma
malugisimavarput.
Hans Hendriup arnaq inuuner-
mini aalaterneqaataa tassaavoq
Jutta, aalaterneqaallu angeqaaq
allaat atuaganngortitsilluni.
Juttali qimagummat arnat ar-
lalialuit ilageqattaarneqaraluar-
put, kinali arnaasimava imminut
nutaraassutsimik eqqartuussisit-
sisoq — Jutta!
Qularnanngilaq atuakkioriaa-
seq Hans Hendriup atugaa suli
nunatsinni atuakkiortumit alla-
mit atorneqalersinnaanngikkal-
lartoq, periaasermi tassaavoq
atuakkiortup namminiivilluni pe-
riaasiliussimasaa.
Oqaatsillu atugaasa eqaassusii
annertuunik maluginiartariaqar-
put pingaartumik eqqarsaatigiga-
anni atuakkiortup 1960-ikkut na-
laanni inuusuttutut inuusimane-
ra, taaminimi inuusuttuusut qal-
lunaatut oqalussinnaanngitsut
ammut isigineqarnerusarput
qummut isigineqarnermit.
Atuagaq 1971-mib saqqum-
meqqaarsimagaluarluni suli »to-
qusimanngilaq«.
Hans A. Lynge
GRØNLANDS FLORA
326 sider indbundet .................... Kr. 81,00
VANDRINGSFOLK VED NORDPOLEN
80 sider heftet, illustreret............ Kr. 47,50
James Houston: FLAMMER I IS
Fortælling fra Det arktiske Canada.
134 sider indbundet .................... Kr. 38,65
Navn ateK
Adresse najugaK
Postnr. By igdloKarfik
boghandel postbox 609 dk 3900 godthab gronland
Atuagaq nutaaq:
Kalaallit oqalualaavi
tamåt uputigineKarérnerane uv-
dlåkut pakasaivdlune nuånåru-
taussumik tikinerane ajuatdlag-
ton naitsuarKamik itisilernagulo
taivå. kalåtdlit atuagkiortuvta i-
kikungnaertut ilåta Marius
Petrussenip atuagkiamine inug-
tarititame ilåt Stilut PiniartoK er-
Kumitsumik pisugdlune anger-
dlartoK taitsiarpå Sivalimit méra-
Kartainitdlo tupigineKartitdlugo.
tåssa méraat aulaktirtumik ta-
kornautåt.
atuagkame erKartorneKartut i-
sumerniarnermut tunubaKutari-
sagåine kalåliussugut imigagssa-
mut tuniutinarsinauneK akiordlu-
arsinaugaluarparput siulivtinit
kingorntisavut nakoKutigalugit.
tamånale pisimångingmat uvdlu-
mikut pissutsit erKaiginatigit.
s6k imigagssaK atorneKaleraår-
mat taimanlkut inersimassut tai-
ma siulit intiriausiånik stiner-
neKarsimatigalutik amerdlåkår-
sstivdlutik imigagssamut ttiniuti-
narpat? inuiangnik misigssuissar-
tut tarnersiortutdlo onartarput i-
nuit imigagssartortartut ikiartir-
tartutdlo ardlånik erssingitsunik
plssuteKartartut. aperisinåungor-
pugut s6k Stilut PiniartoK taima
mérnanut tåkordliuiva, atuagka-
me tåssautineKardlune peKatimi-
sut mémat perorsarnigssånik
puiguissoK »nuånårniarneK« pi-
ssutigalugo.
atuagkap ingmiktirtuisa åipåne
uvdlumikut pissutsip ilåtigut ig-
dluinåsiungajagtumik ernartor-
neKarput, kisalo inugtaussut er-
KartorneKarnermingne stirdlo
nåipatdlåtsiartumik amigarpat-
dlårtumigdlo OKalugtuarineKar-
tut ilåtigut inugtuvik tåkordltir-
narsinaunerat ajornakustirsi-
nauvdlune. atuagaK takinerujug-
sstisinauvoK inugtarineKartutdlo
sukuminerussumik iternga tikit-
dlugo kisalo uvdluinarpasigsimik
pissusé erssersineKarsimasinau-
galuardlutik, malungnarsivdlutik
intissut anersårtortut kissartu-
migdlo augdlit.
atuagardle atautsimut issigalu-
go atuagkiortuminik neriugdluar-
titsivoK. atuagkiortututdle sar-
KtimerKårtartut tamarmik séngé-
Kutigissartagåinik erssitsoKar-
poK — stirdlo Ktip. 71-ime Sofiap
Ijalimimik tikingitstirtitsilerdlu-
ne timåmine atåtane issertortu-
mut issigissoK OKaloKatigilerma-
go atuagkiortoK akulitipon OKar-
dlune OKaloKateKarnera uvagut
sussagssaringikigput, — uvanga-
le inupalårssuartut issigineKar-
nigssara piungnaerdlugo atuag-
kamik atuartutut manaississama
angnerit ilagåt Sofiap atåtaminut
issertortumut issigisinaussumut
Kanon OKauseKarsimasinaunera.
Mathias Storchime asanatigit o-
KaloKatigingnerat ilånguneKångi-
laK atuagkiortup nagdlingningne-
ra pissutigalugo, Otto Rosingime
Mikaitdlip Nålagkamik OKaloKa-
teKarnera ilangunenångilaK —
taimailivdlune imaisinauvoK ka-
låtdlisut atuagautivtine anerså-
kut sarKumersineKarsinåussut i-
tistirssuit angistimik kigdlilerne-
narsimassut atuagkiortut inugta-
rititamingnut akulitittirtarnerat
pisstivdlune.
Marius Petrussenip samtimér-
Kingnigsså Kilanårilerérdlugo!
Hans A. Lynge
Atuakkiortua: Gert Lyberth,
Naqiterneqarfia: Kalaallit
Nunaanni Naqiterisitsisarfik,
Amerlassusai: 1500-t,
Akia akikillillugu: Kr. 49,50.
Pisiarineqarsinnaavoq:
Atuagaarniarfinni KGH-milu.
Kalaallit Oqaluppalaavi. Taama
ateqarpoq atuagaq Gert Lyberth-
iugaluamit suliarineqarsimasoq.
Allattuata suliani Knud Rasmus-
senimut tunniussimavai. Knud
Rasmussen toqummat taassuma
allattugaataanut allanut ilaliullu-
git Kongelige Bibliotekimi Kø-
benhavnimiittumi toqqortarine-
qarsimapput, tassalu maanna
atuagatsialassuaq suliarilluagaa-
sorlu pisiarisinnaalerpat, peqqis-
simissanngilatit.
Oqalualaartai itsarnisakuluut
arfineq pingasuupput, ukuullutik:
Inngernerup pissaanera, Akeraq
pissaanngitsoq, Illoriit, Ibar-
sunnguup akiniaanera, Tappiit-
soq tappissisoq, Iliarsunnguit qa-
tanngutigiit, Tamaginnik ibarsuk
kiisalu kingullersaat Sunngersu-
saamik.
Siulitta eqqarsariartaasito-
qaannik paasinnikkusuttunut pi-
ukkunnarpoq. Oqaluttuallaqqis-
sullu tusartakkavut akuttuse-
qimmata suilaarsaatigissallugu
nuannivissaaq. Atagu tipisiulaa-
riartigit:
Tamaginnik ibarsuk. Taamaal-
lunigooq tamaginnik ibarsuk pu-
laartoq pulaarfiata angutip tut-
tup seeqquarsuanik tuniniaatiga-
lugu imatut pivaa: »Iiumanngik-
kukku uuminnga savissuarmik
kapissavakkit«. Taama oqarmat
iinialoorlugu iikaseqaa. Iillarlu-
stirdlo naluneKångitsoK ilaKuta-
ringne imaltinit angajornåjussut
toKUssoKartitdlugo Kitornaussut
Kanigissaussutdltinit kingornti-
ssisinenartarput. tåssame imåi-
poK testamentiborsimassoKartit-
dlugo. kisiånile sok testamentib-
orsimassoKartinago Kitornaussut
kingorntissisinåungitdlat? nauk
igdlo pigissatdltinit avdlat anga-
jomåjussut pigissait nangmineK
akilersimassait testamenteKarti-
nago s6k nålagauvfiup tuniniar-
tarpai? — nauk Kitornaussunik
kingorntississugssaKaraluartoK.
una avdlaugame tåuko Kitorna-
Karsimångigpata kingornussi-
ssugssaKarnatigdlo. Kitornaussti-
me tåuko angajorKåmik perKig-
katdlarnerine pivdluardlutik inti-
simåput. angajomaussutdle pérti-
nerine sunik tamanik Kitornau-
Kujåssut
asassavta Frederiup toKunerane
misigingneKataussorpagssuarnut
naussorpagssuarnutdlo Kamånga
pissumik Kujangårdluta intivdlu-
amussivugut.
angajomåve ilagissailo.
gulu anigami angerlarlunilu iser-
lunilu allamik oqanngilaq: »Itera
kisimi, tuttup seeqquarsua eeqaa-
ra qanoq isibungami anassaan-
ga?«. Taamaammat kingorna aki-
niaasukasiusimavoq! Aamma al-
la:
Inngernerup pissaanera.
Nukappiatoqakasigooq-una alla-
nit abaaqaaq inngernermik nuan-
narisaqannginnami, atagubkasik!
Inngertunik tusarnaaraangami
nigortertarai, aakasinguna! Nu-
kappiatoqakasik taamaaginnarsi-
manngilaq inngerneq nuannari-
lersimagamiuk. Tassaana umiat
inngerlutik assumut ingerlasut
takusimagai iputtoqaratillu in-
gerlarsuataartut qangatallutik.
Tassagooq »Inngernerup pissaa-
nera«nik ingerlatitaasut. Unnia
una appisimaaraat:
»Qangattarsa —
qangattarsartigut,
immaqaajaa,
aa, aa, ha! a«.
Maanna timmisartut takornar-
tariunnaarpavut ilaatigut nipib-
orpallaarneri nuannarisanngikka-
luarlugit iluaqutigeqaavut. Siub-
gulli sioqquterujussuarluta tim-
misareersimapput »Inngernerup
pissaanera«nik orsussaajanngua-
ratik ingerlaartarsimapput. Nam-
mineq sinneri atuakkit.
Oqalualaat assaannarmik alla-
gaapput paatsorneqarsinnaann-
gillalb subarilluagaagamik. Titar-
tagartai 16-iusut aqerluusamik
subaapput. Oqalualaat tamarmik
titartagartalersorneqarsimapput.
Quppernerit 32-upput.
ssut piaivfigineKartarput (arså-
gaussarput), mérångtinerminitdie
najugaralugo peroriartorfigisima-
ssamingnik testamentiborsimå-
ngineK perKutigalugo, — taimai-
bvdluniio Kitornaussunut per-
Kingnarane. agdlåme intinertik
nåvdlugo erKarsåumik nuåni-
ngitsumik tunineKartarput.
isumaKarpunga nålagauvfiup i-
natsisai såkortuvatdlårtut, tåssa-
me Kitornaussut pemigtflngmata
kingorntissisinauvdlutigdlo. ag-
dlåtdlume igdlo tamarme akiler-
neKarsimagaluarpatdltinit anga-
jorKaussut testamentiborsimå-
ngigpata nålagauvfiup igdlo pigi-
nago tuniniartarpå? stirdlo Kitor-
naussut igdlo kingorntinago ig-
dlumit anisineKåsåpat?
taimaibvdlune nålagauvfik i-
ntip toKorérsup pigissainik tig-
dbgtarpoK, — aningaussåme nå-
lagauvfiup sumut atortarpai? ig-
dlunut pigissanutdltinit avdlanut
akibutausimassut, — Kitornau-
sstime igdlumit kingorngtissag-
ssaraluamingnit anerKuneKarsi-
massut taorsivfigineKartarpat?
nålagauvfiup inatsiså tåuna så-
kortuvatdlångila?
atuartartut ilåt, N.
Timuutu.
kingomusinerit
WITH-både til fangst, fiskeri og lystsejlads,
piniarnermut, aulisarnermut kisalo nuanaeriatigalugit
With-tip angatdlateratai.
Se bådene hos forh.
tuniniasartuane angatdlatekat
takunekarsinaput.
Ring eller skriv efter brochurer,
brochurit sujanerdlutit imalunit
agdlakatigut piniakit.
BRANLACO. Box 118.3900 Nuuk
Tlf. 21247
Båd & Motorservice. Box 15
3912 Sukkertoppen . Tlf. 13311
38