Atuagagdliutit - 19.06.1980, Blaðsíða 5

Ariitsunnguamik
illuliortiterineq
Qeqertarsuatsiaani kommuni naalagaaffillu ataatsi-
rnoorlutik illuliorsimapput. Nunaqarfimmi nalingin-
naasumik illuliornermi ukioq ataaseq, aappaa affaa-
luunniit atorlugit illut inersimasarput. Ukualo illut
pineqartut 1977-mi aallartinneqarput.
Qeqertarsuatsiaani imeqarfilior-
nerinnaq kisimi sukkaatsumik in-
gerlanngilaq. Aamma illuliortite-
rineq nukingisaarutiginngivillu-
gu ingerlanneqarpoq.
Nuummi kommunalbestyrelsi-
mut ilaasortaq Jonathan Jakob-
sen, Siumut, oqaluttuarpoq:
— Illut type 25 40/60-nik taane-
qartartut affarleriit pingasut
1977-mi aallartinneqarput. Kom-
munip aningaasartuutit 60 pro-
centii tigummivai, sinnerilu 40
procentit naalagaffiup akiligassa-
ralugit. GTO-p illuliat nakkutigi-
sarai, ullorlu manna tikillugu illu
ataasiinnaq inersimavoq. Taan-
nalu tuaviuullugu suliarineqarsi-
rnavoq innaallagissiorfimmi ma-
skinmesterissap inigisussaamma-
gu.
— Iluatsillugu illut sinneri mar-
luk suliarineqarsinnaasimanngin-
namik?
— Naamik, patsisigalugu ma-
pkinmesteri tikiuttussaq pillugu
irnmikkorluinnaq innaallagissap
aqqutaata suliassartaanut GTO
suliariumannittussarsiorsimam-
ftiat. Illuni sinneruttuni marlunni
sanasut ingerlarqissinnaanngillat
innaallagissap aqqutai suliarine-
Oaqqaartinnagit. Illut piareersi-
magaluarput, iluani suliassartai
kisimik amigaataapput. Ruujori-
lersuineq inaarsagassaannaavoq,
tamakkulu tamarmik ineqqaar-
tinnagit qalipaasut aallartissin-
naanngillat, Jonathan Jakobsen
oqarpoq.
Narrugineqartut
— Illuliat qanga inersimasussaa-
galuarpat?
— 1978-imili naammassineqar-
simasussaagaluarput. Kinguar-
saataanerpaasimavoq innaalla-
gissap aqqutaanik sulisut nammi-
nersortut neqeroorutiminnik suli-
ariumannittussarsiuussinermi
GTO-p tungaaninngaannit akisu-
gineqartarsimanerat. GTO-p aku-
erisinnaasarsimanngilaa taama
akisutigisorujussuarmik innaalla-
gissap aqqutaa suliarineqassa-
soq. Arlaat akuerisimagaluaru-
nikku ersissutigisimavaat siunis-
sami namminersortut akigititaat
taamatorujussuaq akisutigissa-
sut, aammalu illunik attartuisus-
sat angivallaamik akiliisarnissaat
piumanagu neqeroorutit atoru-
masimanngilaat.
Inuup aningaasarsiai
apeqqutaasarput
— Uvanga kommunalbestyrelsi-
mut ataatsimiigiarlunga Nuum-
miikkaangama tamatigorluinnaq
GTO-mut saaffiginnittarpunga,
aperalugit qaqugu illut taakkua
inerneqassanersut. Takutittar-
paat neqeroorutit arlallit, oqarlu-
tik neriuutigalugu arlaat atorsin-
naassallugu. Nuummut uteqqik-
kaangama tamaasa kasiilersima-
saraat. Taamaalillutik ukiut in-
gerlaneranni illut taakkua inerna-
veersaarneqartutut issimapput,
Jonathan Jabobsen oqarpoq nan-
gillunilu:
— Kingullermik nuumiikkama
kommunip teknisk forvaltningia
ataatsimeeqatigaara illut taak-
kua pillugit. Iluaqutaasimammat
qanittukkut GTO-p nakkutiliiso-
qarfianit allagarsivugut uper-
naaq manna illut inernissaannik
neriorsuutinik.
— Illunik taakkuninnga attar-
tuerusuttunik qinnuteqaatinik ti-
gusaqarsimavisi?
— Aap, apersuisut amerlaqaat,
maanilu kommunip allafiani qin-
nuteqaatit arlalissuupput.
— Kiap aalajangertarpaa sorli-
up illu attartussaneraa?
— Nuummi boligudvalgip ta-
manna aalajangertarpaa, kisianni
tamatigorluinnaq bygderådip si-
unnersuutaa malinneqartarpoq.
Imaakkami, bygderådip paasini-
aqqaartarpaa nunaqarfimmi kik-
kut pisariaqartitsinerunersut.
Nunaqqatigigamikkimmi nalunn-
ginneruvaat kikkut inigisartaar-
tariaqarnersut.
— Illunik tunniussuinermi su-
na najoqqutarineqartarpa?
— Qinnuteqaammi inuup anin-
gaasarsiaminik nassuiaatai apiq-
qutaatinneqartarput. Tassani ta-
kuneqarsinnaapput ukiumut qa-
noq aningaasarsiaqartiginersoq,
taamaalillutalu paasisinnaasar-
parput illumut akiliutissat inuup
taasuma naammassisinnaanerai.
Kisianni tamatigut aningaasarsi-
at apeqqutaatinneqarneq ajoralu-
arput, Jonathan Jakobsen oqar-
poq. na.
Qeqertarsuatsiaaninngaanniit na-
lunaarutit kingulliit malillugit il-
lut pineqartut qalipallugit aallar-
tinneqarsimapput.
Danmark, nunarput EF-ilo:
kalåtdlit någgalérnigssåta
kingunigsså
isumerfigineKångilaK
— nautsorssutigineKarsmåungilardle EF-imit tap7-
ssutit unigtineKartut Danmarkimit taorserneKar-
nigssåt, Kalåtdlit-nunånut ministere isumaKarpoK
rnianerssortunik oKausenardlune
Kalåtdlit-nunåta ministeriata
Jørgen Peder Hansenip, folketi-
ngimut ilaussortap Otto Steen-
holdtip, Atåssut, apemutånut a-
kissutitut, nalunaerutigå, EF-i-
rnit tapissutinik Kalåtdlit-nunåta
EF-imit anivdlune taisineratigut
pinenartarungnaertugssanik
Kavdlunåt nålagauvfiata taorsi-
ssuteKarnigsså Kalåtdlit-nunåta
nautsorss£ltigisinåungikå.
-ukiut ingerdlanerine Kalåtdlit-
nunane sujunertanut åssiglngit-
sunut tapissuteKartOKarsimavoK
EF-ip inungnik isumagingning-
riermut aningaussauteuarfianit,
nunap ingmikortuinut aningau-
ssauteKarfianit, nunalerinermut
aningaussautenarfianit åmalo a-
tugkineKarsimavdlune • aningau-
ssalissarnermut aningausseri-
vingmit. tapissutit atugkiussat-
dlo tåuko aningaussanut ani-
ngaussanik akuerssissutigingnig-
tartut Kalåtdlit-nunånut atugag-
ssångortitåinut ilaliutdlugit tuni-
uneKartarput, ministere nalu-
naerpoK.
ilångutdlugulo OKautigå uav-
dlunåt nålagkersuissue sule isu-
mersimångitsut Kalåtdlit-nunåt
EF-imit anisagaluarpat KanoK-ili-
ornigssamut, neriutigineKåsångi-
lardle tapissutit unigtineKartut
nålagauvfiup taoersisagai.
AG nr. 2-me 1980 aperssorne-
Karnermine Kalåtdlit-nunånut
ministere aulajåinerussumik o-
Karpon:
— kalåtdlit tungånit isumana-
tigigfigineKartumik kigsautau-
juåinarsimavoK EF-imit aningau-
ssat tamarmik Danmarkimit Ka-
låtdlit-nunånut akuerssissutau-
ssunut KagdleKusiunei<åsassut.
taimaingmatdlo Kalåtdlit-nunåta
aningaussat EF-imit pineKartar-
tut anlsagaluarune soruname å-
naissugssauvai.
— kisiånime ajornartungila a-
ningaussat EF-imit pissut tikuå-
savdlugit OKardlunilo tåuko tå-
ssarpiaussut »KagdleKUsiussau-
ssut«?
— åp, ajornartungitdluinar-
poK. sujumut nautsorssåsioriau-
senarpugut ersserKigdluinartu-
mik takutitsissumik aningaussat
sordlit ukiut tamaisa EF-imit Ka-
låtdlit-nunånut atugagssångorti-
nenartartut Kalåtdlit-nunånut pi-
ssarnertut akuerssissutaussut sa-
niatigut.
— Kalåtdlit-nunåt Danmarki-
mit anigpat aningaussat tåuko
Danmarkip tigussarsinaujung-
nåisavai, taimåitumigdlo Kalåt-
dlit-nunåta tapissutit pissarsi-
nauj ungnåisavai.
— tungavigssaKångilaK suliag-
ssame tåssane histit ardlagdlit ni-
mugsiutigisavdlugit, Kalåtdlit-
nunånut ministere aperssorne-
Karnermine pinenartume oKar-
POK.
-h.
AG
Sineriak tamakkerlugu atuarfinni meeqqat atuartut angajulliit atuarunnaarner-
siorput. Kalaallit-nunaanni atuarfimmi anginerpaami Qaqortumiittumi Ivars Si-
lis'ip 11. 12. klassenullu ulloq atuarfik kingulleq peqataaffigisimavaa.
Overalt på skolerne har de ældste klasser fejret deres sidste skoledag. Ivars Si-
lis overværede sidste skoledag for 11. og 12. klasse på Grønlands største skole,
skolen i Qaqortoq.
■ Folketingsdelegation til Grøn-
land. — Årets første danske folke-
tingsdelegation ankommer til
Grønland den 21. juli og hjemrej-
ser den 4. august. Delegationen
består af folketingsmedlemmerne
Birte Weiss (S), Bjarne Westh (S),
Helmar Sørensen (S), Anders
Poulsen (V), Niels Andersen (KF),
Ernst Schmidt (FP), Margrethe
Auken (SF) og Jens Jørgen Bol-
vig.
■ Fragtterminal i Nuuk. — Om
kort tid begynder Grønlandsfly
opførelsen af en fragtterminal i
Nuuk Lufthavn. Den bliver på
600 kvadratmeter og skal place-
res mellem materialegaragen og
hangaren. Bygningen skal funge-
re som terminal for ankommende
fragt og post og kommer til at ko-
ste to-en-halv million kroner.
Grønlandsfly håber at have den
færdig i november.
5