Atuagagdliutit - 24.03.1982, Blaðsíða 29

Oqallinneq / Debat
Atorsinnaanermik
unitsitsineq
atuuppoq
Pecemberip qaammataani 1981-
'rni Erhvervsstøtteudvalgip nalu-
naarutigaa udvalgi aalajangersi-
^asoq 1982-ip naanissaata tu-
ftgaanuugallartoq atuuttumik
aHgallatinik Kalaallit Nunaata
Kitaata imartaani saarullinniar-
^ermut atugassanik pisaarnissa-
nut inuutissarsiutitigut ikiorsii-
soqartarunnaassasoq.
Aalajangiineqarpoq pissutiga-
lugu Kalaallit Nunaata Kitaani
saarullittassarititaasut sinnerlu-
git aalisariutit tamaani pigineqa-
reersut pisaqareersimammata.
Udvalgip aalajangernera, aam-
ma Kalaallit Nunaannut Mini-
stereqarfimmiit Kalaallit Nu-
naannilu Naalakkersuisuniit isu-
maqatigineqartoq, ilaatigut nu-
Eqqarsartaaseq
piulluanngitsoq
Sp-mut ilaasortaanerput pillugu
*-aasineq maanna qaangiusimale-
reeraluartoq paasinarpoq ilaati-
Sut amerlanerit taasinerat ataq-
Tneqarumanngitsoq-aasiit. Atas-
®utip siulittaasua Danmarkimi
l'V-aktueltimi peqataanermini a-
Pfiqqummut tassunga uteqqiattu-
arpoq: naaggaartut 52% naam-
^sppa? Aamma partiiata Aasian-
111 immikkoortoqarfia Atuagag-
^Hutini allaaserisaqarluni 52%-
sulluseqataavoq.
1972-mi EF pillugu taasigatta
'■aamani 70%-it naaggaarmata
aamma taanna naaggaarneq ator-
Slr>naanngitsutut atassutikkor-
J^iut utikuluttuarpaat, tassagooq
laarnani taasiartortut ikippallaa-
'fcnmata.
. Kiisa isumaqaqqajaanarsivoq
taUit nunatsinni qinersisartut qa-
a°rluunniit isumaqaraluarpata
j^tassutip isumaata tamatigut a-
0rtinneqarnissaa atassutikkor-
tlaUt ittortik siulersortiliullugu
P'Umasarisaleraat.
Namminersornerunitta maan-
t'atnut ukiuni pingasunngulersuni
^’-tiussimanerani qasseeriarujus-
j^rluta takusareerparput aam-
,)a landstingimi ikinnerussute-
^arnertik — qinersisartut piuma-
aat naapertorlugu — akuerisin-
,aanngikkaat, Atassutillu poli-
'kkiata malinneqarnissaa piuma-
arisaraluaraat amerlanerussute-
a?rtut isumaat saneqquaannarlu-
’kaama iliorneq allamut asser-
^Unneq ajorpara meeqqap nu-
a*-sitap arsarluni ajorsarluni
eeraqatiminik arsamik arsaa-
'^ftittarneranut.
(.. Soormitaavami Atassut lands-
agimi akuerseqataasimava nu-
.p'-sinni inuit taasisinneqarnis-
^annut, taasinerup inernera a-
lu ^iumanngikkunikku. Suna pil-
h ^ piffisarujussuaq aningaasar-
sassuillu atorlugit ataatsimiitit-
s;. rit, angalanerit, paasissutis-
^larnerit allarpassuillu inger-
lattariaqarsimassagaluarnerpa-
vut amerlanerit isumaat malinna-
gu Atassutip isumaa kisimi ma-
linneqartussaasimassappat?
52%-igooq amerlanerussut mi-
kivallaaqaaq, taamaattumin-
ngooq nunarput EF-mit anisaria-
qanngikkaluarpoq. Atagu illua-
nut saatilaariartigu: 52% mikigi-
gutsigu EF-mut angertut %-iat
tassunga taarsiullugu tigusaria-
qassavarput. Taanna qassiuva? I-
laa 46%. Ilumut inuit inersimasut
taama eqqarsarsinnaappat? 52%
mikivallaarmat taarsiullugu 46%
atorneqassasoq. Atagu misilillu-
gu meeqqat atuartut ilaat eqqar-
saammik taassuminnga nassuiaa-
tilaariassagisi, qularnanngitsu-
mik akinatillu niaqqutik issuttuu-
tiinnassagaluarpat, tassali eqqar-
sartaaseq piulluanngeruttormat.
???
Matuma kingorna neriuutigis-
savara inuit taasisinneqarnerisa
inernerinik aammattaaq Atassut
ataqqinnittunngorumartoq, qa-
quguluunniimmi uagut akuer-
saarsinnaanngisaannassavarput
amerlanerussuteqaraluarluta A-
tassummit ikinnerussuteqartu-
mit naalagarsiortinneqarnissaq.
Lars Emil Johansen
ANISA-mi siulittaasoq.
taarsiassatigut akerliussuteqarfi-
gineqarpoq.
, Tamanna tunngavigalugu ud-
valgip 1982-imi februarip 22-anni
ataatsimiinnermini pissutsit ki-
ngumut sammeqqippai, tamatu-
malu inerneraa, udvalgi isuma-
qartuarmat aalisariutit pigineqa-
reersut saarullittassarititaasunik
aalisarnissamut naammareeqi-
sut, taamaattumillu angallatitaa-
riniakkanut inuutissarsiutitigut
ikiorsiisarunnaarnerup aalaja-
ngiiffigineranut pissutaajuarlutik
pisassarititaasut aningaasanullu
tunngasut illersorniarnissaat.
Sianigisassat pingaarutillit ta-
makku nakkutiginiarlugit taarsi-
gassarsisitsisarunnaarnerup pi-
sortaaffiginissaanut najoqqutas-
siat imaattut udvalgimit isuma-
qatigiissutigineqarput.
1. Aasiaat kommuneanniit ku-
jammullu aalisariutitaassanut,
tamakkiisumik ilaannakortumil-
luunniit saarullinniarnermik tun-
ngaveqartinneqarlutik ingerlan-
neqartussanut, ikiorsiisoqarsin-
naassanngilaq.
2. Qasigiannguaniit avanna-
mullu maannamut pisarnertulli
ikiorsiissuteqartoqartarsinnaas-
saaq angallat pineqartoq saarul-
linniarnermut atorneqartussaan-
ngikkaangat.
3. Tunumi maannamut pi-
sarnertulli ikiorsiisoqarsinnaas-
saaq.
4. Angallammik nutaamik,
umiusimasumut imaluunniit aali-
sariutitut atorsinnaajunnaarsi-
taasimasumut taartissamik, pi-
saarnissamut maannamut pigin-
nittuusimasumut ikiorsiisoqar-
sinnaassaaq angallat nutaaq
maannamut pigisimasamiit anne-
russuteqangaanngippat aammalu
najoqqutassiat maannamut
atuuttut malillugit.
5. Aalisariutinik Kalaallit Nu-
naanneereersunik niueqatigiinne-
rit aningaasalersuutissaattut na-
joqqutassiat maannamut atuut-
tut malillugit ikiorsiisoqartarnis-
saa naatsorsuutigineqarsinnaa-
voq.
Taamaalilluni udvalgi maan-
nakkorpiaq isumaqanngilaq taar-
sigassarsisitsisarunnaarnerup pi-
sortaaffigineqarnissaani naj oqqu-
tassiat sakkukinnerulersinnis-
saat tapersersussallugu isu-
mannaatsuusoq.
Matuma kingorna 1982-ip
ingerlanerani Erhvervsstøtteud-
valgi Kalaallit Nunaannut Mini-
stereqarfik Kalaallit Nunaannilu
Naalakkersuisut suleqatigalugit
paasiniaajumavoq 1983-imi aali-
sariutaatit amerlilernissaannut
pisassarisat tungaasigut tunnga-
vissaqassanersoq taamaassappal-
lu angallatini nutaani aningaasa-
liissutissat pilersaarusiorniarlu-
git.
Taarsigassarsisitsisarunnaar-
nerup siullermeersumik nalunaa-
rutigineqarneranut atatillugu Ka-
laallit Nunaanni GTO’p amutsi-
viini pisortaasut nutaarsiassati-
gut oqaaseqaamminni oqaatigaat
aalisariutinik saarullinniarner-
mut atugassanik pisaarnermut
inuutissarsiutitigut 1982-imuu-
gallartoq ikiorsiissuteqartarun-
naarnissamik aalajangiineq
amutsiviit aningaasarsiorneran-
nut aammalu amutsivinni sulias-
saqartitsinermut sakkortuumik
eqquisussaasoq.
Aalisariutit GTO’mit sanaar-
torneqartartut manna tikillugu
Avannaani, tunisinissamut peri-
arfissaqarfiuinnartussami, tuni-
neqarnerusarmata amutsiviit tu-
ngaanniit sakkortuumik taama-
tut oqaaseqaateqarneq udvalgi-
mit paasiuminaatsinneqarpoq.
Taamaattumik Kalaallit Nunaan-
nut Ministereqarfik qinnuigine-
qarsimavoq GTO-p amutsiviiniit
saqqummiussat erseqqissaatis-
saattut nassuiaateqartisseequllu-
gu-
Tamatuma kingorna nassuiaa-
tigineqartumik takuneqarsinnaa-
voq, taarsigassarsisitsisarun-
naarnerup sunniutissaasa GTO-
mit naliliiffigineranni angallatit
GTO-mit sananeqartartut tunine-
qarsinnaajunnaarnissaat tunnga-
vigineqarsimasoq.
Pissutsinik taamatut naliliineq
eqqunngilluinnarpoq, tassami
amutsiviit taaneqareersutut
angallatit Avannaani pisisussa-
nut inuutissarsiutitigut ikiorsiif-
figineqartumik tunisinnaajuas-
sammatigik, aammalu angallati-
nut umiusimasunut atorsinnaa-
junnaarsitaasimasunullu taartis-
satut ikiorsiiffigisaasumik tuni-
sinnaajuassammatigik.
Apeqqutip tamatuma Kalaallit
Nunaannut Ministereqarfiup Kø-
benhavnimilu GTO-p akornanni
oqallisigineqareerneratigut aam-
ma ministeria nalunaaruteqarpoq
taarsigassarsisitsisarunnaarneq
nutaarsiassatigut oqaaseqaatini
ersersinniarneqartutulli taama
sakkortutigisunik amutsivinnut
sunniuteqartussaanngitsoq, soor-
lulu aamma amutsivinni suleqa-
taasunik soraarsitsineqartussaa-
nani.
Pissutsit kingusinnerusukkut
qanoq isikkoqalernissaanni apeq-
qutaasussaassaaq Kalaallit Nu-
naata Kitaani 1983-imi siunissa-
milu aalisariutit amerlilernissaan-
nut periarfissaqassanersoq.
Erhvervsstøtteudvalget,
Nuuk, ulloq 26. februar 1982.
A ts. T. Hede Pedersen
neKeroruteKarit
ATUAGAGDLIUTINE
... akilersmauvoK
Atuagagdliutit
37