Atuagagdliutit - 24.03.1982, Side 47

panmarkimi
ilinniagaqartut
ataatsimeersuartitsisut
ttinniagaqartitsinermut politikissamik
bilersaarusiortoqarnissaa siunertarineqarpoq.
"pllumikkut pisut siunissarlu qa-
^tinerusoq eqqarsaatigalugu ka-
aallit maani ilinniartitaasarne-
"ar,ni politikiliortoqarnissaanik
<lssaatigisatta piviusunngortin-
leqarnissaat ajornakusuussagu-
Ijarpoq«, kalaallit Danmarkimi
;ljnniagaqartut peqatigiiffianni
>llllittaasoq, Arne Ib Nielsen,
J(Jarpoq, ilinniagaqartut 5.
^artsimiit 7. martsimut Århusi-
^ ilinniarnertuut atuarfiata iner-
‘'lani 195-init peqataaffigineqar-
Urnik ataatsimeersuartitsereer-
l6rata kingorna.
Naallu ataatsimeersuarnerup
^erneri maannakkorpiaq malun-
1,utissanngikkaluartut, taamaat-
0<1 Arne Ib Nielsen isumaqarpoq
'®qataasut ataatsimeersuarneq
'{ssarsivigilluarsimagaat, aallar-
'■‘suusimapput SIK-meersut,
'NAPK-meersut, Inuit Ataqati-
■Unneersut Siumumeersullu,
aakkualu tassaasimapput Jens
■'yberth, Nikolaj Heinrich, Avva
aathiassen aamma John Ander-
®a, taanna aamma inuutissarsiu-
laik ilinniartitsisarneq pillugu si-
Jåriersuisoqatigiinni siulittaasuu-
0(I- Taakkua avataasigut peqa-
aavoq ilinniagaqartitsinermi pi-
°rtaq Ejvind Christoffersen.
Arne Ib Nielsenip ilanngullugu
^aatigaa nammineq isummani
alillugu ataatsimeersuarnerup
alaani ajunngitsumik kingunis-
^arluartumillu oqallittoqarsi-
l)as°q, tassami kattuffiit partiil-
aggersarneqarsimasut sinnii-
,.at aallarniisuusimammata.
^allarniutigineqartut tamak-
a. tassaanerusut kattuffiit ilin-
agaqartitsinermut politikeritik-
faasaannik saqqummiinerit,
jj . latigiissitakkuutaani oqalli-
Sifteqarluarsimapput, aammat-
)tarlu peqataasut aallarniutinut
Aasiakkaanut apeqquteqartar-
r*aanermut periarfissaqartin-
larsimapput«, Arne Ib Nielsen
Vp0q.
. Kalaalht ilinniartitaasarne-
ni pohtikissavimmik ataatsi-
ersuarnermi sanasoqarpa?
Aalaj angiivissortoqanngilaq,
aaUit naalakkersuinermik su-
r|a)artUt ar^akit amigaatigineqar-
a- Siumumiit John Andersen
Heinrichilu ilaagaluar-
^vitni, kisianni Lars Emil Johan-
amigaatigaarput, taannalu
Waav°q’ ihnniagaqartitsinik-
s0q naalakkersuinermi akisussaa-
i^gaatigaavuttaaq Lars
. Pinitz Atassummeersorlu al-
la. Taakku arlaleriarlugit allaffi-
gisarsimagaluarpavut, akissute-
qartanngiinnarmatalu telegram-
erfigisimagaluarpavut, aamma
taanna akisimanngilaat. Taman-
na ajorluinnarpoq«, Danmarkimi
ihnniagaqartut kattuffianni siu-
littaasoq nangilluni oqarpoq.
— Immaqami aamma ilinniar-
neq Danmarkimi ingerlanneqar-
toq kalaahnngorsaavigissallugu
aj ornakusoorpoq?
»Tamanna qularnanngilluin-
narpoq, taamaassappammi ilinni-
arnerit Kalaalht Nunaannut
nuunneqartariaqassapput, HF-
imimmi ihnniarnerit eqqarsaati-
galugit taama pisoqareerpoq,
aammalumi ihnniarnerit allat eq-
qarsaatigalugit taamaappoq,
soorlu aamma nutaarsiassaleri-
sut ihnniarnerat maannakkut
taama pivoq. Taamaakkaluartorli
ihnniarnerit allat ataasiakkaat
kalaalerpalaarnerusunik imaqa-
lersinneqarsinnaapput, assersuu-
tigalugu taaneqarsinnaavoq allaf-
fimmiussatut ilinniarneq Ikasti-
mi ingerlanneqartartoq augustip
aallaqqaataaniit taamaalersus-
saavoq.
Ihnniagaqartitsinermut siun-
nersuisoqatigiinni siulittaasup
John Andersenip ataatsimeersu-
arnermi oqaatigaa Aalborgimi
Roskildemilu ihnniarnertuunik
atuartitsiviit isumaqatigiissute-
qarfigineqarsimasut ilinniartuu-
sut ilinniarnerisa kalaalerpalaar-
nerusunik ilaqalersitaanissaat
pillugu. Tamatumanih piumasari-
neqarpoq ihnniagaqartut arlaqar-
lutik ihnniaqatigiiussasut.
John Andersenittaaq oqaati-
gaa ataatsimeersuarnermi ilinnia-
gaqarniartunik siunnersuisarne-
rup ingerlanneqartarnera naam-
maginngisimaarneqarsimasoq.
»Uaguttaaq nammineerluta ta-
manna naammaginngilarput, taa-
maattumihu pitsaanerulernissaa
sulissutigilersimallutigu«, John
Andersen oqarpoq, »tamanna
ilaatigut inatsisartut ileqqoreq-
qusaat nalunaarutihu tunngavi-
galugit pissaaq«.
Ihnniagaqartitsinermi siunner-
suisoqatight siulittaasuat ataat-
simeersuarnerup kingorna oqar-
poq nammineq isumaqarluni
ataatsimeersuarneq aaqqissuul-
luagaanngippallaartoq, tassami
suleqatigiikkuutaani oqallinnerit
inerneri ataatsimeersuaqataasu-
nut tamanut oqalhsigitinneqar-
neq ajormata.
Ataatsimeersuarnermi paasinar-
poq Danmarkimi ihnniagaqartut
naalakkersuisunut inatsisartu-
nullu saaffiginnissuteqassamaar-
tut Kalaalht Nunaanni qinersi-
sarnermi inatsit ahanngortinne-
qaqqullugu, naammagittaalhuu-
tigigamikku kalaalht ihnniaga-
qarlutik Danmarkimiikkallartut
Kalaalht Nunaanni qinerseqataa-
sinnaajunnaartarnerat.
»Tamatuma ahanngortinneqar-
nissaa kissaatigaarput, innuttaa-
qataasutut pisinnaatitaaffitta pi-
ngaarnersaannik, qinerseqataa-
sinnaanermik, piiaaffigineqarta-
rumanngilagut, tamatumuunak-
kut ineriartornermut sunniuteqa-
qataasinnaasaratta«, Arne Ib
Nielsen oqarpoq, tikkuarlugulu
immaqa tamanna iluarsineqarsin-
naassasoq namminersorneruhu-
tik oqartussat naalagaaffeqati-
giinnermi pisortanik isumaqati-
ginninniarnerisigut ihnniagaqar-
tut sivikinnerusumihu Danmarki-
miikkahartussat Kalaalht Nu-
naanni qinerseqataasinnaaner-
minnik piginniinnartarnissaat pil-
lugu aama qahunaat Kalaalht
Nunaanniikkahartut Danmarki-
mi qinerseqataasinnaanerminnik
piginniinnartarnissaat pillugu.
■rg
Politibekendtgørelse
vedrørende
kørehastigheden i Nuuk kommune
I medfør af færdselsloven for Grønland § 23, stk. 2 og efter
forhandling med kommunalbestyrelsen bestemmes det her-
ved, at kørehastigheden i Nuuk kommune ikke må overstige
følgende:
1. Personmotorvogne, last- og varemotorvogne samt motor-
cykler: 40 km/t.
2. Traktorer, motorredskaber, knallerter og snescootere: 30
km/t.
3. På vejstrækninger uden for byområderne kan kørehastig-
heden for de i punkt 1 nævnte køretøjer hæves til højst 60
km/t, når dette tilkendegives ved færdselstavler.
Overtrædelse af bestemmelserne i politibekendtgørelsen kan
medføre foranstaltninger efter kriminalloven.
Denne pohtibekendtgørelse træder i kraft den 1. april 1982.
Samtidig ophæves bekendtgørelse af 25/5-72.
Politimesteren i Grønland
Den 17. marts 1982
SPAR 50%
Sommertid
I forbindelse med indførelse af sommertid i perioden 27.
marts 1982 kl. 22.00 til 25. september 1982 kl. 23.00 ændres
tidspunkterne for den billige nattakst internt i Grønland.
RING MELLEM 20 og 08
det betaler sig.
GRØNLANDS TELEVÆSEN
&TUAGAGDLIUTIT
55