Atuagagdliutit - 30.03.1983, Síða 11

Silarsuarmi nakorsat avannarlersaat
Piniartuuneq inunnut artomartuuvoq, silarsuarmi nakorsat avannarlersaat oqaluttuarpoq, Qaanaami kommunellu
nunaqarfiini tallimaasuni kisimiilluni katsorsaasuusoq
Torsuusarsuarmi, Qaanaap nappar-
simmaviani utaqqisarfittut atorne-
qartumi nakorsiartunik utaqqisoqar-
tuaannarpoq.
— Aasakkut sinissaangajalluta su-
lisarpugut, nakorsaq Jeppe Bohm o-
qaluttuarpoq, Qaanaami nakorsaa-
nertut atorfinivinnginnermi arlale-
riarluni taartaasareersimasoq. Siul-
lermik Qaanaamiippoq 1971-72-imi,
tamatumalu kingorna ukiuni marlun-
ni Nuummiilluni ukiorlu ataaseq U-
pernavimmiilluni. 1979-imi 81-imilu
aasaanerani taartaalluni Qaanaamiit-
tarpoq, taamaattumillu pissutsil ilisi-
maarereerlugit silarsuarmi nakorsa-
qarfiit avannarlersaannut nakorsan-
ngorniarluni qinnuteqarsimalluni.
Taama avinngarusimatigisumi nu-
nallu immikkoortuani taama angiti-
gisumik nakorsaaniassagaanni as-
sigiinngitsorpassuarnik piginnaasa-
qartariaqarpoq. Tamassa piginnaa-
neqarfigilaartariaqarput ilaannilu
sinnilaartarlugit, allamimmi sariarfis-
saqanngilaq.
— Soorunalimi Nuuliartitsisin-
naalluta Danmarkiliartitsisinnaavu-
gut, amerlanerpaartaalli nammineq
suliarisariaqartarpavut, Jeppe Bohm
nassuiaavoq.
Sulisut pikkorissut
Nunap immikkoortuani ataasiinnar-
ntik nakorsalimmi soorunalimi na-
korsaq pingaarnersaavoq, peqqinnis-
samilli isumaginniffik iluamik inger-
lasinnaassanngikkaluarpoq pikkoris-
sumik sulisoqanngikkuni.
Napparsimmavimmi nakorsap sa-
niatigut sulisuupput napparsimasu-
nik paarsisoq ataaseq napparsimasu-
nik paarsisumut ikiorti ataaseq, kif-
fat arfineq-marluk portørilu ataaseq.
Nunaqarfiit tallimaasut nappar-
simmavimmit atassuteqarfigineqar-
luarlarput, taakku ilaat marluk nap-
Parsimasunik paarsisut ikiortaattut i-
•inniarsimasunik peqarput allallu
marluk nakorsaatinik nakkutilliiso-
qarlutik.
—' Nakorsaatinik nakkutilliisoq
tassaavoq inuk tatiginartoq nappar-
simmavimmili ilinniarsimanngitsoq,
nunaqarfimmili nakorsaatinik tama-
nik nakkutilliisuusoq aammalu nap-
Parsjfnmavimmi ilitsersuunneqarsi-
masétq soorlu assersuutigalugu ka-
Puutilerinermik, Jeppe Bohm nas-
suikavoqV
V \
— Suleqatit taakkua ajornartor-
siulissagaluarunik nalornilissagalua-
runilluunniit ullup qanorluunniit ili-
neratigut atassuteqarfigisinnaavaati-
gut.
Nakorsaaneq ukiumut marloriar-
luni pingasoriarluniluunniit nunaqar-
finnut tamanut angalaartarpoq, nap-
parsimasunik takusaajutigaluni nu-
naqarfinni napparsimasunik sullissi-
suusut oqaloqatigiartorlugit.
— Inuit ukiumoortumik misissor-
neqartarpat?
— Naagga, napparsimallutik ag-
gersut isumagisarpavut, aammalu
napparsimasunik sullissisut nakor-
saatinillu nakkutilliisut misissorne-
qartariaqarsorisaat misissortarluti-
gik. Aammattaaq ukiumut ataasiar-
luta atuartunik misissuisarpugut ar-
nallu ilumikkut kræfteqarsinnaane-
rannik misissuisarluta.
Pisariaqalcrsillugu
Nunaqarfimmi ajornartorsiortoqa-
lersillugu napparsimasunik sullissisup
nakorsaq piaarnerpaamik atassute-
qarfigisarpaa. Ajorluinnarsimappat
nakorsap aalajangertarpaa, helikop-
terimik attartorniassanerluni, taama-
lu nammineerluni napparsimasoq aa-
sarlugu.
— Ajornartinnagu Nuummi lands-
lægemiit akuerineqaqqaartussaasar-
pugut. Akisoqimmammi. Ullumik-
kut periarfissatuaavoq Grønlands-
flyp helikopteriutaanik nalunaaqut-
tap akunneranut 12.000 kr-ilinmik
attartorniarnissaq, taamaattumik
napparsimasumik ikiuiartorneq 40-
50.000 kr-it missaanik akeqarsinnaa-
sarpoq.
— Aasaanerani umiarsuit ukiuu-
neranilu qimussit atortannginnasi-
gik?
— Taamaaliortarpugut, ajornarsi-
manngikkaangat. Kisiannili soorlu
assersuutigalugu angallammik Qaa-
naamiil Savissiviliarneq ullunik mar-
lunnik sisisussuseqartarpoq, nappar-
simasorlu ajorluinnarsimaguni soor-
lu assersutigalugu qimussiussassaa-
neq ajorpoq.
— Aningaasanik annaassiniarner-
mut atugassanik immikkut pissaqar-
pisi?
— — Aap, kisianni ukiut ta-
maasa sinnertoortarpavut.
Ulikkaarluinnarpoq
Napparsimasut inaannut alakkarluni
takuneq ajornanngilaq napparsim-
mavik aasaanerani ulikkaarluinnarsi-
masoq. Napparsimmavimmiissin-
naasut marloriaataat sinnerlugit u-
ninngasuutigineqarput, naallu nap-
parsimmavinnguamit sungaartumiit
avammut isikkivigikkaluaqisoq nap-
parsimmavinnguaq qartorariaannaa-
sutut ippoq.
— Aasaanerani sapinngisatsinnik
sulliniartarpugut, inuit aggersinnaan-
ngoriaraangamik ullup qanoq ilinera
apeqqutaatinnagu aggiasarmata.
— Nalunaqquttat akunnerinnik
aalajangersimasunik nakorsiartarfe-
qannginnassi?
— Peqaraluarpugut, inuillu nakor-
siartarfiup nalaani aggersinniartara-
luarpavut. Kisiannili soorlu assersuu-
tigalugu piniartut nunaqarfinneersul-
lu nalunaaquttat akunneri nakorsiar-
fissat eqqorlugit aggersinnaagajui-
tanngillat. Oqaloqatigisarpavut, pi-
aartumillu aallaqqittussaagaangata
suliarisarpavut. Allatul ajornartumik
taamaattariaqarpoq.
Piniartuuneq artomartuuvoq
Jeppe Bohinip qularutiginngilluinar-
paa silarsuarmi kommunet avannar-
lersaanni napparsimasarneq soorlu
assersuutigalugu Danmarkimit al-
laannerujussuusoq.
— Danmarkikkunni uummatilut-
tarnernit, taqqatigut nappaateqartar-
nernil sukkortarnernillu nallingin-
naaqisut ungaseqaagul. Akerlianilli
napparsimasut affaannit amerlaneru-
sut aariaranaasarput. Tamatumun-
nga suna peqqutaarpiarnersoq nalua-
ra, arnalli maani amerlasuunik qitor-
naqarajuttarput, immaqa taamaam-
mat napparsimajanerulersarput.
— Piniartukkormiut immikkut
nappaateqarpat?
— Aap, puatsigut nappaatil, sa-
kialluuteqarsimanermik peqquteqar-
tut. Isumaqarpunga maani inuit
puallukkajunnerullutillu nuammik
nipititsigajunnerusut. Qerunnerilli a-
kuttupput. Inuit suliartik ilisimaa-
raat. Gigtili atugaangaatsiarpoq, i-
nuit piniartillutik timiminnik atupi-
luuisarnerannik peqquteqarlumik. A-
junaartoqaaluttarpoq, tamatigunga-
jak pitsorlulernermik kinguneqattu-
mik. Piniartuunermi piniartumul-
luunniit nuliaaneq artomartuuvoq.
Aamma kigutit nakorsaat
Kommune ukiut tamaasa kigutit na-
korsaannit qaammatini sisamani tal-
limaniluunniit najorneqarajuttarpoq.
1980-imili nunaqarfiit kigutit nako-
saannit tikinneqanngitsuuvipput.
Kigutit tiakorsaqanngippal, nakor-
saq pisussanngortarpoq.
— Qallunaat nakorsaattut Qaa-
naamut tikikkaanni kigutilerineq ilisi-
masaqarfigingaarnanngilaq. llikka-
riartuaartariaqarporli, uanga ullu-
mikkut qillerisinnaallungalu, utaqqii-
saasumik ilaarsisinnaavunga, sooru-
nalumi aamma kigutaarsisinnaallu-
nga.
Jeppe Bohmip isertunngilaa Ava-
nersuarmiut kigutigissuunngitsut.
Erseqqissaavorli — qanorli inuu-
saaseqarnerat tamatumunnga pissu-
taavoq, apeqqulaavorlu tamakku al-
lanngortinneqarsinnaanersul.
Ajornartorsiutinut pissutaaner-
paapput mamakujuit sukkullu.
— Ajornartinnagu meeqqat ulloq
naallugu sukkumik oqummiaruma-
sarput, taamaattumik kigutaal pit-
saanerulerneq ajorput. Kigutilunneq
nalinginnaasorujusuuvoq. Soorlumi
taamaattussaannartut isigilersima-
vaal napparsimavimmilumi agguaqa-
tigiissillugu kiguserisul marluk ullor-
mut suliarisarpavut. Nakorsiartartul
10-15 pct-ii kiguserisuusarunarput.
Napparsimmavik
silattorsiisarfittut
Inooqatigiinnguani periarfissat pigi-
neqartul atorluartariaqarput. Qaa-
naaq aalakoorlunut silattorsiisarfe-
qanngilaq, illoqarfimmilu poliliusup
soorlu assersuutigalugu aalakoortoq
ajornartorsiutigileraangamiuk nakor-
saq saaff'igisarpaa napparsimmavillu
saariarfissanngortarpoq.
— Qaqutigorujussuaq nakorsaq
aggersarneqarlarpoq aalakoortoq ec|-
qissisaatissaanik kapcqqullugu, Jep-
pe Bohm oqaluppalaarpoq, — aala-
koortorlu isumannaatsumik inissii-
vissaqartinneqanngippat, napparsim-
maviliaanneqarsinnaasarpoq.
— Tamanna illersorneqarsinnaa-
va?
— Isumannaatsumik iniiteqarpu-
gut, alornerlunneqanngilagullu. Aa-
lakoortoq inimut parnaarutiinnarna-
gu ilinniarsimasunit nakkutigineqar-
sinnaalersinneqartarpoq, taamaattu-
mik napparsimmavimmiitinneqartar-
nerat pissusisamisuuginnarpoq. Tu-
sartarsimavugummi aalakoorlut qal-
lunaat silattorsiisarfiini toqusarsima-
sut. Maani taama pisoqartanngilaq,
ajornartorsiutit maani periarfissavut
atorlugit iluarsiniartariaqarpavut.
ATUAGAGD LIUT1T
11