Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 01.08.1984, Blaðsíða 22

Atuagagdliutit - 01.08.1984, Blaðsíða 22
Nangeqattaartoq: Singajimmik kinguaanillu oqalualaaq Immikkoortut aqqarngat naggataallu: Aalukuluup oqaluttuarneratigut Ignatiusip paasivaa akkagigaluani qanoq pineqarsimasoq — Kittoqqap suli Ignatiusi akeqqersimaarfigaa »Taamaattoq-una qaaminarukka- luarniartigu!« Taamalu oqartoq qulliit avannaa’tungaanit aallarlu- git ikitilerpaat. Ikiteraat, ikiteraat ittorsuatta qullersua tikiinnaqaat. Ikikkaallu avammut takuara qilaa- maannartoq issiavimmini suli issia- soq. Qulliillu tamarmik ikittut oqa- ranilu nikuikkami iseqqaarami issi- avimminut ingikkiartorpoq. Ingil- lunilu allamik oqariallannguarani oqatuannguarluni anguterpassuit siatseriarlugit soorluuna soriaqiin- nartoq: »Taamaattoq-una uinnga attor- niaraluarniarsiuk!« Taamalu oqartoq angutit qas- siinngorlutik avalaffigaat, avalaffi- galugulu nuilaatigut tuillatalu ataa- tigut qillernialerpaat. Imunga pas- sukkaat, passukkaat asu angutit ilaat tuillata ataaniittoq oqarujoq: »Uinnga attullakkaluarpara.« Taama oqarmat qilaamaannar- toq oqarujoq: »Ilallugu, ilallugu!« Takanna ilungersuleriannguallaq- qaartut akuaani passussisut ilaat oqarpallappoq: »Akuaa aalaallap- poq.« Qilaamaannartoq nillerianngit- soq ittorsuarput oqartoq tusarpa- ra: »Ilallugu, ilallugu!« Massa imungatsiaq passuteriar- lugu akuaaniittut ilaat oqarujoq: »Anerterilerpoq, akuaa aalassaris- sereerpoq, immaqa naammaler- poq.« Taamalu oqartoq qilaamaannar- toq oqarpoq: »Nikuitilluguuna tu- illa peerli!« Tuilla siumut ulillugu peerialla- ramikku unami inuusuttoq, tungu- jortorsuarnik qarlilik kamii taki- soorsuit qarliisa ataasa qilerutaat aappalaartut annoraamernit, timi- migut atisai appat qungasiinnarlu- innaat nutaangaaterseramik. — Uanga nammineq isigaara naqqup qeqqanut nikuittorlu ittorsuatta ni- kussiimeriarluni toqqarlugu qiviar- lugulu oqarfigigaa: »Aajanna tike- raat issiavigisartagaat!« * Uanga angutima ippataanut a- nguterpassuit akornannut ingip- poq. Ingittorlu ittorsuarput tu- ngaanut qiviarlunilu aamma oqar- poq: »Inuk takornallarlugu paasiu- minallaraasoq. Kiamiuna kinguaa- rinerujaatit?« Massissimaffaarikkaluarluni it- torsuatta taama oqarfigigaanilu nakanngaallangaarami. Suli oqanngissaqqaartoq ittorsuatta akinngissaqqaarmani issiagaluar- luni nipini allillugu oqarfigaa: »Inuk takornallarlugu paasiumi- nallaraasoq. Kiamiuna kinguaari- nerujaatit?« Massakkut nipittuallattoq uanga nammineq tusaavara. Taassuma al- lamik oqariallannguarani oqaatsi imaanngallarlugu soorluuna sura- mioq: »Tassagooq uanga Singajiip ki- nguaarimmigaanga!« Taamalu oqartoq ittorsuarput is- siagaluarami nikutsiinnallarsinnar- poq. Nikutseriarluni uanga anguti- ga akkakkalu qiviariarlugit oqarfi- gai: »Akerarput isertiinnaqaarsi, akerarlu imaannaq isertitaassana- ni, toqoqisiuk!« Soorunami akkakka angutigalu aalariartoqanngitsut isigaakka. Akuerineqanngeriarami uanga a- ngumma tungaanut tasiseriarluni oqarpoq: »Akerarlu imaannaq isertitaas- sanani, toqoqisiuk!« * Soorunami nipini alleriarlugu oqartorlu angutiga nikuikkami sa- vissuaq paakkarummi kappusima- soq tiguaa. Savik tigugaalu akkam- ma ilaata, taanna isorakinnerup tungaani issiagaluarluni, ornikka- miuk qiterserlugu naqqup qeqqa- nut avalaatiinnaqaa. Avalaanniari- araa qatanngutaasa soorlu niviu- gaannaraat tiggukkamikku. Avatai tamaasa inulersoriarlugit naqqup qeqqanut nerfallartillugu aalajangiinnaqaat. Aalajangeraal- lu uanga angutima tamaana pillu- arfissaatigut qutsialaartunnguak- kut kapiinnaqaa, anguililaanngu- arlugulu. Angumma kapereermagu aatsaat akkamma tamarmik taas- suminnga angajullersamik kapuu- taanik savimmik ikilinnguarallaru- jaat. Tamarmik kapisareeraallu it- torsuara tunummut saalluinnarluni toqqarluinnarluni qiviariarlunga uangami angajulliugama oqarpoq: »Nukappiaqqammakku tamar- mik inuup uinnganik killigisinnaa- sut ikiliinngitsoortariaqanngit- sut!« Taamalu oqarluni ingikulassual- lartorlu angutiga nikuikkami tu- nginnut aallaannallarsinnarpoq. II- lermut kiluarteriaraluarama kilu qanigisoorlugu qissasiinnaqaanga. Angutiga qaqigami seeqqumiar- torluni ornikkaminga niukasikkut tigullunga avammut aallarutiinna- qaanga. Ingerlakkaminga toqutap saneralannguanut ilivaanga. Ili- gaangalu akkamma arlaata savim- mik tuningaaraminga, uangaluun- niit tigunngilara angumma tiguin- narpaa. Angumma tunniukkaalu qissasillaatigalunga akuaannaati- gut kapeqigiga, savillu qiteqqum- minagu. Kapereerlugu angumma illermut iligaangalu illuukka angajulliune- rusut tamaasa taamaalioraat taku- akka...« Taamalu oqaluttuareerluni aam- ma nangippoq: »Tamassa inuuneq tannaaleqinarpoq. Inuutsip ilaani angerlarniartorsuarmut ikiliisunut ilaagaluarnaru j oq!« * Taamalugooq oqarluni akueri- neq ajormani akimut qiviariallara- miuk Ignatiusi taakani akimini issi- alluni soorlugooq puuguttamut ni- usisimaannakasillartoq, pujoq a- ngissusia! Aalukuluunngooq qivia- raanilu akimut qiviarlugillu oqarfi- gai: »Ilumulliaa suli ileqqupilukasiit iperanngikkukkit nikuiitigalunga qulloqqajaqaassi! Tusarnaartip- pallaaqigassinga uangattaaq akini- arlusi oqaluttuutissavassi. Aamma- lumi tamatuminnga paasitikkassi- nga.« Siullermigooq taama oqaq- qaarpoq, nangillunilu: »Qujana- qaasi tikeraarfiginiarassinga. Qa- ngatsianngortorli imaannangali tu- sarumasara aatsaat paasivara, tas- sa uanga akkaga ungagisarsuara. Taamanitsiarsuarli kangermiut if- fikkaluttuallarlutik ullororsiileraat appanniarluni aallarami kisimi aal- lartuulluni, taamani ittukasipput inuugallarmat pitarutinngimman- ngooq kingornunngilaat Singajiin- ngooq angerlartussiarimmagu. Taannaqami angerlarfissai ullut tallimat naatsiilerpavut. Ullut talli- mat sinniinnallarmata aatsaat ki- ngornulerparput. Uangami taamanikkut silatto- reerama meeraatillunga oqaatsit paasisimalerakkit nammineq ilitso- rilluarsimalerama eqqarlinnit imaattumik oqaluttuunneqartar- punga...« Nipatannguerullutin- ngooq Aalukuluup aappaatalu isik- kuserpaat. »...Uangagooq arnaa- russimaqqaalerama qiavallaalilla- raangamagooq angutikasiga ima oqarlunilu: aatsaat-una imanger- saasissaqanngitsukasik qiassaq- qooqaaq. Taamalugooq oqarluni nungulluni natermut igittarpaanga. Igikkaangalu akkamma taassuma aatsaat oqaluttuarisassi nilleranilu tigusaraanga, illermullugooq tu- nuukkaanga nukkilu sumik oqarfi- gissanagu. Taamaapporooq. Taamaattumik silattoqqaarnin- nilli akkaga kisiat arnarisutut ippa- ra. Arnaarukkama uanga siani- ginngilara. Taamaattumik sianigi- saqannginnama tujorminngilanga. Aatsaat akkaga tikinngitsoormat soorlu aatsaat arnaaruttunga, tu- jorminartoq angissusia. Anersalunnguaraarsuit-uku ti- keraartunnguit, taamanitsiarsuarli tusarniagara ukiorpaalussuan- ngorput suli manna tusarnagulu paasinagulu. Eqqissillusi ilimasuer- lusi sininniallarumaarpusi.« * Unnoqimmammigooq innarput. Innassammatagooq Aqajarorsuup inoqutini oqarfigai: »Tikeraam- maanngitsunik tikeraarteqallatuar- pugut. Nanertugaat nutaanngitsut tamaasa piiarlugit nutaaginnarnik nanertugalersoqisigik!« Taamalugooq oqartoq inoqutai marlunngorlutik anigamik tuttut amii nutaaginnarsuit eqquppaat. Nangiliussorlugillugooq qipissa- maaserpaat, taamagooq kiatsigi- soq! Nulianigooq akitsioreermat in- nartullu Aqajarorsuaq innarpoq. Innarluniluaasiit massitseriarluni avammut oqarfigai: »Ilimasuerlusi sininniaqisitsi. Qujanarpallaaqi- gassi ukiorpaaluit paasinngisannik paasitikkassinga aqagu qanioru- maarpassi.« Taamalugooq oqarluni innarte- riaramiaasinngooq taamak erner- luni sinilersimavoq. Sinillarami- gooq, sinillarami iterlunilugooq igalaartik qiviariallaramiuk taqqa- magooq qaammarluni nalunarun- naareersoq, taamaattorlugooq ta- kullugu aatsaat tassa tikeraartuni qiviariallaramigit taamagooq pe- qarluinnanngillat. Isumalioriara- migooq: immaqa anillutik itersii- vaannga, makitilerpoq. Anigami- gooq paap eqqaa inoqanngimmat ippassaammanngooq qajaasa inis- saannut allaat unnersuukkamigit umiami killinganut aterluni aallar- figai. Qajaat qineraluaramigit taa- 22 NR. 31 1984 ATUAGAGDLIUT1T

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.