Atuagagdliutit - 03.05.1989, Blaðsíða 3

KILLINGUSAAQ 3
GRØNLANDS FISKERITIDENDE
Kalaallit Nunaanni Aalisartut Piniartullu Atuagassiaat • Tidskrift for Fiskeri- og Fangererhvervet i Grønland
Box 39 - 3900 Nuuk
Hf. 210 83 ■ Fax 2 54 83 ■ Telex 90 631
»KILLINGUSAAQ« aaqqissorneqartarpoq aaqqissuisooqatigiinnit ukuusunit:
»KILLINGUSAAQ« redigeres af en redaktionskomite, der består af:
Siulittaasoq/Formand Pavia Nielsen, KNAPK, (akiss. aaqq./ansvh. red.) - Informations-
chef Jens Mikkelsen, APK, (akiss. aaqq./ansvh. red.) - Paasissutissiisartoq/ Oplys-
ningskonsulent, Alfred Jakobsen, KNAPK, - Tusagassiortoq/Journalist Peder Munk
Pedersen, AG.
Atuagassiaq ullut 14-ikkaarlugit saqqummertarpoq/
Bladet udkommer hver 14. dag.
Ilioqqarnera/Lay-out: David Petersen, Ane Bohmert, Kunuk Holm
Naqiterneqartarfia/Tryk: Sydgrønlands Bogtrykkeri, 3900 Nuuk.
Annertusaaneq
Parti Siumut nunatsinni nunaqarfiit 60-it ukiut qulit ingerlaneranni annertusaaffigi-
neqamissaat pillugu pilersaarusiaminik saqqummeeqqammerpoq. Suliaq tunngaviati-
gut ilassilluarneqartariaqartoq, nunaqarfittami inoqartuamissaat qulakkeerniarlugu
sulisoqanngippat nunarput piitsunnguallattorujussuussammat.
Nunaqarfiilli inuutissarsiutitigut piorsarneqarnissaannut pilersaarusiorneq taan-
naavoq. Apeqqulli allarujussuaq unaalluni tamakkununnga pilersaarusiat pissusiviu-
sut avaqqutassaanngitsullu aallaavigalugit pilersaarusiortoqarnersoq.
Nunaqarfiit annertusaaffigineqamissaannut pilersaarutit nunatta sinnerani taa-
matut pilersaarusiallu avissaartinneqarsinnaanngillat. Nunattalu aningaasaqarniar-
nera piniarnermik aalisartuunermillu taamaallaat tunngaveqartillugu nunaqarfinni
annertusaaniarluni pilersaarutit nunatta sinnerani aalisarnerup piorsarneqamissaa-
nik pilersaarutinut taputtariaqarput naleqqussarlugillu.
Nunatsinni aalisarnerup aaqqissuussiffigineqarnissaanut ataatsimiititaliap suliani
aallarteqqammerpaa, tassanilu sammineqassallutik aalisarnerup piorsarneqamera
ungasinnerusorlu eqqarsaatigalugu qanoq pilersaarusiorfigineqamissaa. Ataatsimiiti-
taliami tassani eqqartomeqartussat ilagaat nunaqarfinni tulaassuiffiit subffissuaaq-
qallu. Aammattaarli oqaluuserineqartussat ilagissasimavaat nunami suliffissuaqar-
neq annertusartuartariaqarnersoq. Nunatsinni aalisarnerup aaqqissuussiffigineqar-
nissaanut ataatsimiititaliami periarfissaqarluarnerpaavoq nunaqarfiit annertusaaffi-
gineqarnissaannut apeqqutip allanut naleqqussarneqarnissaanut suliniassalluni.
Politikkikkuli partit nunaqarfiit piorsarneqarnissaannut apeqqut kisermaanniarlu-
gu suliniassappata imaaginnalersinnaalluarpoq nunatta inuutissarsiutitigut piorsar-
neqarnissaa pillugu ukiut tallimakkaarlugit pilersaarusiortarsimanerni kukkunerusi-
masut uteqqinnerat. Taamaassappat nunaqarfiit PRO-EKS-itut pileriaannaapput,
tassa nunatta karsianut tunniussinnaasaat nalilerneqartalissallutik qanoq annertuti-
gisumik amigartooruteqamersut suaarutiginnginnerani nunaqarfik sorleq allanut
naleqqiullugu ingerlalluamerpaasoq.
Taamaammat nunaqarfiit annertusaaffigineqamissaannut apeqqutip oqallisigine-
rani ilannguttariaqarsorinarpoq siunissami tamakkunani inuutissarsiornermik pior-
saaniarnermi pitsaanerussannginnersoq misissoraanni suliffissuit nikerartinneqar-
sinnaasut annertunerpaamik nunaqarfimmiunik sulisoqartinneqartut pilersiortorne-
qarnissaat, uku nunaqarfinni ataasiakkaani qerititsiviliorsinnaanerit, subffissuaara-
liorsinnaanerit imaluunniit tulaassuiffiinik annertusaaniarsinnaanerit kisiisa isigini-
arpallaarnagit.
Udbygning
Partiet Siumut har barslet med en ti-års plan for udvikling af landets 60 bygder. Et
initiativ, man i princippet må hilse med glæde, for hvis der ikke kan udfærdiges
strategier for bygdernes fortsatte eksistens i Grønland, vil meget gå tabt.
Men en ting er at lægge planer for erhvervsudvikling i bygderne. Et helt andet
spørgsmål er, om disse planer er baseret på realiteter og fremsyn.
Udviklingsplaner for bygderne hænger nøje sammen med alle andre udviklingspla-
ner for Grønland. Og så længe Grønland baserer sit udkomme på fiskeri og fangst
alene, må udviklingsplaner for bygderne harmoniseres med fiskeriets udvikling i det
øvrige samfund.
Strukturudvalget for fiskeriet i Grønland har netop startet sit udvalgsarbejde, hvor
alle spørgsmål om udvikling for det grønlandske fiskerierhverv diskuteres, og en
langttidstrategi lægges. I dette arbejde vil også spørgsmålet omkring indhandlingsste-
der og mindre fabriksanlæg i bygderne blive taget op. Men man tager vel også spørgs-
målet om betimeligheden af et fortsat udbygning af stationære fabriksanlæg op i
udvalgsarbejdet. Og netop i strukturudvalget har man virkelig mulighed for at placere
erhvervsudviklingen i bygderne i dets rette sammenhæng.
Men hvis de politiske partier alene vil udfærdige planer for bygdernes erhvervsud-
vikling, kan man meget let risikere, at der sker de samme fejl som dem, der er begået
under de såkaldte femårsplaner for erhvervsudviklingen i Grønland. Bygderne kan
meget vel komme i samme situation som PRO-EKS, hvor deres bidrag til Grønlands
Landskasse måles på, hvor stort et underskud, de kan præstere, inden man udråber
den ene bygd som den mest succesrige frem for de andre.
Derfor bør man i diskussionen om udviklingen i bygderne tage spørgsmålet op, om
man i den fremtidige erhvervsudvikling af bygderne ikke hellere burde se nærmere på
muligheden for at indsætte mobile fabriksanlæg, hvor størsteparten af arbejdskraften
hentes fra bygderne, frem for at fokusere for meget på, om den enkelte bygd får et
frysehus, et lille anlæg, eller får udbygget indhandlingsstedet.
EF nunatta eqqaani
qangatut aalisartoq?
EF-imiit taamaallaat soqutigineqarput rejet saarulliillu
nunatta eqqaani aalisamissaat. Nunatsinniit
neqeroorutit rejertaqanngillat
Qiteqquffiani isumaqa-
tigiinniartamerit ator-
luarneqaleqaat. Aamma-
lu imaaginnarsimanngi-
laq sulisitsisut aamma
sulisut akornanni taa-
matut naapittamerat.
Taamaapportaaq aali-
sarnermut aningaasati-
gullu naalagaaffeqarfiit
akornanni isumaqati-
giissuteqarnerani, soor-
lu EF-p aamma Kalaallit
Nunaata akornanni,
Aalisamermut atsioqati-
giiffik, Nunatta EF-mit ani-
nerminut atatillugu ukiut
qulini atuuttussamik isu-
maqatigiissutaata ilagisaa,
maanna isumaqatigiiffiup
qiteqquffiani oqaluuserine-
qaqqilerpoq ukiuni tulliut-
tuni tallimani qanoq isikko-
qassanersoq. Maannaagal-
lartoq isumaqatigiinniame-
rit atorfilinnit ingerlanne-
qarput, naapeqatigiinneril-
lu aappaat nunatsinni peq-
qammerpoq, tassa Ilubssa-
ni. Taavani EF-ip isumaqa-
tigiinniartui Kalaallit Nu-
naanni Namminersomerul-
lutik Oqartussat isumaqati-
giinniartuilu Danmarkip
Nunanut Allanut Ministeri-
aqarfianeersunik illerseqar-
tut ataatsimeeqatigiipput.
Rejet saarulliillu
Ilulissani ataatsimeeqati-
giinneq pivoq apribp 17-an-
niit 20-at ilanngullugu, tas-
sanilu paasissutissat aam-
malu piumasat suunersut
saqqummiusseqatigiiffigi-
neqarput EF-ip nunatta eq-
qaani 1990-95-mi aabsarsin-
naanissaanut tunngassute-
qartut. Pappiaqqat piuma-
sallu EF-imiit saqqum-
miunneqartut tunngaviga-
lugit Namminersomerubu-
tik Oqartussat Inuutissar-
siomermi Pisortaqarfiata it-
tua Jørn Graversen oqar-
poq, EF-imiit salliutillugit
soqutigineqartut aalisakkat
marluusut akigissaartin-
namerusut, tassa rejet saa-
rulliillu, aammalu ilaatigut
soqutigineqapajaarlutik
ammassaat. Ukuli sulup-
paakkat EF-ip qiviarnisaal-
luunniit quiagivallaanngik-
kaa malunnartoq Jørn Gra-
versen-ip oqaatigaa.
Piumasarineqartut pillu-
git Kalaallit Nunaanniit
saqqummiunneqarsimavoq
ullumikkut imaalersimasoq
kalaallit kibsaataataat re-
jerniartut ima annertutigi-
lersimasut EF-ip Kitaani
imaluunnit Tunumi rejer-
tassinneqarnissaminik piu-
masaqaataasa akuersaarne-
qamissaannut periarfissa-
qarnani. Kalaallit Nunaan-
niit EF rejertassinneqassap-
pat tamatuma kingunerisin-
naasaa ajomerpaaq tassaa-
voq namminersortut ilaasa
kilisaatiminnik kisartitsiin-
nartariaqalernerat. Taama-
tuttaaq Namminersornerul-
lutik Oqartussat pisariaqa-
lersinnaasut oqaatigineqar-
simavoq.
Saarullinniar ner mu t
tunngatillugu nunatsinniit
oqaatigineqarpoq ukiuni
makkunanerpiaq kilisaatit
saarulbnniutit annertusar-
lugit aallartinneqarsima-
soq. Taamaammat nunatta
isumaqatigiinniartui tama-
viaarnartorsiorput, tassami
nunatsinni aalisartut taa-
matut aalisarnermik anner-
tusaajumallutik kissaatigi-
saat isiginiarlugillu illua-
tungaaniit EF-ip tungaanit
maannakkorpiaq saaru LU t-
tassinneqarnissaminnik
piumasaqaataat eqqarsaati-
giniartussaagamikkik.
Uanib kalaallit kissaatigi-
saat salfiutinneqassasut ili-
magisariaqarpoq. Kalaalblb
Nunaanniit EF saarullittas-
sinneqassasoq isumaqati-
giissutigineqareersorinar-
poq. Apeqqutaaginnarporli
qanoq annertutigisumik
saaru lbttassinneqassaner-
sut, kalaallit kissaatigisaan-
nut akornutaanngitsumik.
Ilulissanili ataatsimiin-
neq tassaaneruvoq illuatun-
geriit paasissutissanik aam-
malu piumasarisanik saq-
qummiusseqatigiinnerat.
Periarfissaqarsimavortaarb
apeqqutit ilaasa aallamisaa-
taasumik oqaUisiginissaan-
nut, maannamulli ataatsi-
milluunniit isumaqatigiitto-
qarsimanngilaq politikeri-
nut saqqummiunneqarsin-
naasunik isumaqatigiis-
summik atsiuisoqartinna-
gu-
llaasortat nutaat
Kalaallit Nunaata EF-mik
ukiuni qulini atuuttussa-
mik isumaqatigiissuteqar-
nerata kingorna EF nutaa-
nik ilaasortartaartarsima-
voq, ilaatigut qangali naala-
gaaifittut aabsarnermik in-
gerlatsiviulluartutut ilisi-
maneqartunik, soorlu Spa-
nien aamma Portugal. Dir.
Jørn Graversen isumaqar-
poq EF-imut ilaasortann-
gorsimasut taakku marluk
nunatta eqqaani aalisarsin-
naaneq aningaasartalimmil-
lu suleqatigiissinnaaneq pil-
lugit soqutiginnissinnaasut,
soorlu suluppaagarniarlu-
tik, taakku piniamerannut
atatillugu allanittaaq aali-
sartoqarsinnaappat, soorlu
saaru Uinniarluni.
Aamma eqqarsaatigine-
qarsinnaavoq Kalaallit Nu-
naata immikkut ittumik
isu maqatigiissu teqarlu ni
nunat taakku marluk sule-
qatigilersinnaagai, soorlu
Spanien aamma Portugal
kilisaatiminnik maannartit-
sisinnaallutik, taakkulu an-
nertunerusumik kalaallinik
misibttagaqarluartunik
inuttaqartillugit nunataa
eqqaani aalisartinneqarsin-
naallutik, taamalu nunatta
suluppaagartassai annertu-
nerpaamik atorluameqar-
sinnaalerlutik. Isumaqati-
giinniarnerilli tulliuttut
takutissavaat taama isikku-
limmik aalajangersaasoqar-
sinnaassanersoq.
Isumaqatigiinniaqatigiit
tulliani naapissapput majip
naalernerani Bruxelles-imi.
Ilimagineqarpoq isumaqati-
giinniarnerit junip naajar-
tornerani Københavnimi
naammassineqarsinnaasut.
Taama naapeqatigiittarne-
rit kingorna politikerit ator-
fibttamik isumaqatigiissu-
taat oqallisigalugit aafiartis-
sapput isumaqatigiissutip
qiteqquffiani nalimmassaa-
nerit qanoq isikkoqamis-
saat atsioqatigiifiigitinna-
gu.
Misileraaviup akia
Dansk Fiskeriteknolo-
gisk Institutip misileraa-
viutaa Hirtshalsimi
Nordsøcenterimiittoq
akikinnerusumik attar-
tomeqarsinnaanngorsi-
mavoq. Pilerisaarutini
ataatsimoortillugit ne-
qeroorutigineqarsima-
suni takuneqarsinnaa-
voq taanna sapaatip
akunneranut 90.000 kro-
nilerlugu attartorneqar-
sinnaanngorsimasoq.
Tankersuaq misileraavik
sapaatip akunneranut nalu-
naaquttat akunnerini 38-ini
atorneqarsinnaavoq taama-
tut akilerlugu, tassungalu
ilanngullugu institutimi su-
lisut katillutik sisamaasut
ilaat ataaseq sulisorineqar-
sinnaassaaq.
Institutip tungaaniit er-
seqqissaatigineqarpoq qa-
lorsuamik misileraanermut
atatsillugu pikkorissartitsi-
soqarsinnaanera. Qalorsua-
bortut qalorsuabaminnik
tankersuarmi misileraatil-
lugit peqataasut abat - tas-
salu pikkorissartut - immap
iluanbttut isiginnaajutiga-
lugit atuagarsornikkut ilin-
niartinneqartassapput.
Akit appartinneqarsima-
nerannut pissutaavoq
Dansk Fiskeriteknologisk
Institutip Nordøscenteribu
attartomermut akit pibugit
naammaginarnerusunik
isumaqatigussuteqarsima-
nerat. Akilu taanna ukior-
manna 3.015 kroninik ap-
partinneqarsinnaasimavoq.
Tankersuarmi misileraa-
vimmi misileraasoqartillu-
gu Dansk Fiskeriteknolo-
gisk Institut subsoqartitsi-
saraluarpoq nabnginnaasu-
mik tassaasunik ingemiøri
ataaseq teknikeribu pinga-
sut.