Atuagagdliutit - 03.05.1989, Blaðsíða 15

Kil 1 INGl SAAQ 15
r-
Ningittakkat pisariitsuliat
akii paatsuungassutaasut
KIS Mustad-ilu allakkatigut paaseqatigiittut
»Killingusaaq«-mi ukioq
manna normumi 5-imi
norskit ningittagaataat
pisariitsuliaq »Økoline«
allaatigineqarmat ta-
manna aalasatsitsisima-
qaaq. Minnerunngitsu-
mik Norge-mi oqummer-
saliorfissuarmi Mustad-
imi. Tassami akit tun-
gaasigut assut paatsuun-
gan art oqarsim ammat,
ingammik ningittakkat
pisariitsuliat akiisa assi-
giinngiiaarnerat assut
uitsataasimalluni. Ta-
matumunnga pingaaru-
teqartut allakkat mar-
luk matumuuna saqqum-
miutissavavut, tassa Mu-
stad-imit »allakkat orul-
lutaasut« aammalu
Siunnersuisoqatigiit
akissutitut allagaat.
Taamaalillunilu sammi-
neqartoq manna paat-
suungassutaajunnaas-
saaq.
Siullermik Mustad-ip al-
lagaa:
Kalaallit Nunaanni Aali-
sartut atuagassiaanni nr. 5-
imi, 1/3-1989-imi allaagisa-
mut tunngasoq.
Allaatigisaq soqutigeqalu-
gu atu arpara tupigutsaqa-
lungalu ugguaammeqaanga
KIS-ip akitigut naleqqiussi-
nera pillugu.
KIS-imi amerlanernit ili-
simaneqarpoq Mustad mo-
dul system 6.000 - 7.000-
inik oqummersalik, Quick
Snap Linebruk-ilik 300.000
kr.-qarmat norskit aningaa-
saannik. Taama ittoq ræk-
kerulle-qarpoq, oqummer-
sanut saliguteqarluni, Pet-
ter linespil MG 10-mi peqar-
luni, lederør-eqarluni leide-
trinser-qarlunilu, sjarks-
plitter-qarluni, oqummer-
saasiveqarluni 6.000
7.000-inut, hydraulisk-imik
neqitassanut killuuteqarlu-
ni, neqitassanut issoraave-
qarluni, allunaasanut unga-
luusaqarluni, oqummersa-
nut 7.000-it missaannut 5
mm Quick Snap-imik allu-
naasartaqarluni, 10.000-
inik 1,8 mm perlaasanik siu-
taqarluni aammalu 15.000-
imik oqummersaqartaqar-
luni. Ikkussomera nassiun-
neranilu akia akini qulaani
taaneqartuni ilaanngilaq;
ikkussomera Kalaallit Nu-
naanni 20.000 - 30.000 kr.-t
missaanniittussaavoq, taa-
maalillunilu ningittakkat
pisariitsuliat pissarsiarine-
qarsinnaapput, allaatigisa-
mi eqqartomeqartumit
»Økoline«-mit pisariinnero-
qalunilu atorluaaneroqalu-
nilu eqaatsuliaanerusoq.
Taamaakkaluartoq Ka-
laallit Nunaannut suli tuni-
saqartarpugut taama ator-
torissaarutinik »Økoline«-
imik allaatigisatut ittunik.
Allaassutigiinnarluguli allu-
naasartaanut uagut baalia
atomeq ajoratsigu, atortar-
lugu magasinat plastit
oqummersanut 220-nut
naammattut.
Taama ittut Mustad-ime-
ersut makkuussarput:
1 stk. agnetragt issoraavik
(selvagner) manngertorni-
neq ajortoq.
1 stk. sættemagasin a 1 m
manngertornineq ajortoq.
1 stk plastmagasin-ip ti-
gummisua.
15 stk plastmagasin-it a
220.
Akeqassallunilu norskit
aningaasaannik kr. 34.810
nassiunnera ikkussorneralu
pinnagit.
Takuneqarsinnaalerpoq
»Økoline«-ip akikinnerune-
ra 10 procentiinnaanngit-
soq, tassa Mustad-itut ittup,
eqqortorli tassa »Økoline«
Mustad-imut sanilliullugu
15 procentit missaanni aki-
kinnerulluni. Akit assi-
giinngissutaat 5.000 kr.-p
missaa pissuteqarpoq, ua-
gut tragt-erput saviminer-
mit manngertornemeq ajor-
tumit sanaajugami, massa
»Økoline«-ip tragt-ia glasfi-
ber-imik qerattaasigaalluni
polyester-iusoq.
KIS aammalu O. Mustad
& Søn A/S peqatigiillutik
Mustad Autoline aamma
Mustad Modul Kalaallit Nu-
naannut 1985-86-imi eq-
qummassulli Autoline sy-
stemer angisuut pingasut
aammalu modul system-it
16-it tunisimavavut. Atui-
sut amerlanerit atassute-
qarfigisimasatta taakku pit-
saageqaat, taamaammallu
Kalaallit Nunaat nioqqute-
qarfissatsitut naatsorsuuta-
riaqarsorilersimallugu.
Pisisartuvut sulissullua-
rumallugit siunnersortaru-
mallugillu Grønlands Skibs-
og Entreprenørværksted
Kalaallit Nunaanni attavis-
satsitut isumaqat igiissute-
qarfigaarput. Taanna sule-
qatissatut toqqarparput
KIS-ip inassuteqarlunilu
siunnersuineratigut.
Kalaallit Nunaat suli tu-
nuinnanngilarput, nalunn-
gilarpullu tamatumatigut
allanisullu unammillertis-
saqarluta. Taamaattumik
uagut pingaartipparput
nioqqutissat taama ittut al-
lat nioqqutaannut akitigut,
atomeqarnissamikkut pit-
saassutsikkullu naleqqiun-
neqamerisa sapinngisamik
eqqortunik tunngaveqamis-
saat pisisartunut paasititta-
riaqartoq.
Maannamut ima isuma-
qarusuppugut KIS-ip allaa-
tiginnittullu akomanni
paatsoortoqaannarsimasoq.
Taamaattoq allaatigisamut
oqaaseqaateqamissat assut
tusarusussavarput, ajor-
nanngippalll Hansi Kreutz-
mann-ip »Økoline«-mik Ka-
laallit Nunaanni misilittaa-
nermit allaatigisaata assili-
nera pisinnaagutsigu assut
qujarutissallugu.
Tusarfiginissat qilanaa-
raarput neriuutigalugu su-
leqatigiinnerput siunissami
ingerlaannassasoq.
Kurt Pettersen
Immikkoortortami pisortaq
Siunnersuisartoqatigiit
akissutaat:
»Killingusaami« nr. 51
1989-imi allaatigisamut
tunngasoq
Allakkat 10.3.89-imeer-
soq innersullugu, ajoraluar-
tumik siusinnerusukkut
akisinnaasimanngilagut an-
galaneq pissutigalugu.
Mustad-ip Økoline-llu
akitigut kukkusumik naleq-
qiussineq ajuusaarutigaar-
put.
Akinik naleqqiussinermi
Økoline-mik misiliinermi
oqummersat amerlassusaat
tunngaviuvoq, kiisalu Ka-
laallit Nunaanni Mustad-
imik namminersortut 1986-
imi sunilluunniit neqitser-
lutik misiliinerinik, taamani
isumaqamarmat Mustad-
imik atortorissaarut siuller-
tut atortulersomeqarsima-
soq kisimi siunertaminut
atorsinnaasoq.
Illit allakkanni taavat
Mustad-ip atortorissaarut
Økoline-sut ittoq tuniniar-
sinnaagaa.
Siornatigut KIS oqaasiin-
nakkut ilisimatinneqarpoq
system-i taama ittoq Mu-
stad-imi pilersikkiartuaar-
neqartoq; kingornalu ilaati-
gut ataani atsiortup 1988-
imi aasami Ålesund-imut
takuniaanerani aamma ilisi-
matitsissutaalluni. Takuni-
aanerulli tamatuma kingor-
na KIS uku GSE, Mustad,
Ålesund imaluunniit Gjø-
vik-ip arlaannaannilluun-
niit ilisimatinneqarsimann-
gilaq.-
Kiisalu aamma qangarsu-
arli KIS Mustad-imit tusa-
gaqarpoq ningittakkat pisa-
riitsuliat tungaasigut aam-
malu allatigut Kalaallit Nu-
naanni atugassatut Mustad-
imit tunisaasartut tungaasi-
gut.
Ajoraluartumik »Killin-
gusaami« allaatigisami taa-
neqanngilaq Økoline-ip
ESU-mik aningaasaliinermi
ilaatinneqamissaanik inas-
summi (Mustad-imut aam-
ma iluaqutaasussami), KIS-
imit aalajangerneqarmat
Mustad-imit atortorissaaru-
siat soorlu snurafpyler,
splitteenhed aamma neqi-
tassanik killuut, neqitassa-
nik issoraavittut ittunik pis-
sarsinermut atasumik ilaa-
tinneqartassasut.
Allakkanni ilaatigut taa-
vat, KIS-ip Mustad-illu pe-
qatigiillutik Mustad autoli-
ne aamma Mustad modulsy-
stem 1985-86-imi Kalaallit
Nunaannut eqqukkaat. Ta-
manna pivoq ilaatigut 1986-
imi aasami KIS-ip saqqum-
mersitsinerani.
Naak KIS-i, pisortanit in-
gerlanneqartoq nioqqutissa-
nik salliutitsiniartussaann-
gikkaluarluni, KIS-imi
siunnersuisartut sinerissa-
mi angalasarnerminni Mu-
stad-ip nioqqutissiai ilisima-
titsissutigisarpaat.
Kiisalu aamma KIS peqa-
taajuarpoq Mustad autoli-
ne-p aamma modul-it Ka-
laallit Nunaanni ilinniartit-
sissutiginerinut. Tam an na
pisarpoq ilaatigut inuttas-
sat ningittakkanik pisariit-
sulianik atuinissamik paasi-
simasaqanngitsut »Siuta-
mut« Mustad autolinean-
læg-imik atuifiiusumut iki-
sartut ilinniar tinner isigut.
Tamakku saniatigut kom-
mune-ni inuutissarsiorner-
mut siunnersortit tamar-
mik Mustad-ip ningittagali-
aanik ilisimatitsiffigineqar-
tarput, taamaalillutik kom-
mune-ni kalaallit aalisartut,
KIS-ip isumaa malillugu, pi-
viusumik ajunngitsmillu ta-
makku tungaasigut ilisima-
tinneqartarlutik.
Qulaani eqqaatsiameqar-
tutut immaqa KIS-ip Mu-
stad-illu akornanni attavi-
giinngippallaameq naleq-
qiussinerliomermut tunn-
gaviusimavoq.
KIS-ip siunertatut angu-
niagaani allassimavoq misi-
littakkatigut paasisat inuu-
tissarsiornermi ineriartor-
nermut iluaqutaasinnaasut
atortunut assigisaannullu
tunngassuteqartut ilisima-
titsissutigineqartassasut.
Taama anguniagaqarneq
KIS-ip timitalerpaa ilaati-
gut Mustad-ip aalisamermi
atortorissaarusiaanut tunn-
gatillugu, taamaattoq tek-
nikkimut tunngasut suk-
kulluunniit naammatsilTe-
qartarmata, taamaattumik
KIS-imit pingaartinneqar-
poq nutaaliat periarfissat
eqqumaffiginissaat, taman-
nalu pitsaanerpaamik pisin-
naavoq, nutaalianik sanaar-
tortartut sanaartukkamin-
nik Kalaallit Nunaanni so-
qutigineqarsinnaasunik
KIS-imut ilisimatitsisarne-
risigut, tassa KIS inuttassa-
qanngimmat nutaaliat tun-
gaasigut sutigut tamatigut
msilinnaanissamut.
Neriuppugut nassuiaat
naammagineqassasoq aam-
malu Mustad KIS-ilu siunis-
sami suleqatigiiginnarsin-
naassasut.
Hansi Kreutzmann
KIS-imi aalisamermut
siunnersorti
Kalaallit Niuerfiat
KNI
KALAALLIT NUNAATA
AVAMMUT TUNINIAASUA
GRØNLANDS HOVEDVEJ TIL
EXPORTMARKEDERNE
POLAR SEAFGDD
GREENLAND A|S
HEAD OFFICE: P.O. Box 157 . DK-3900 Nuuk . Greenland
SALES OFFICE: P.O. Box 1109 . DK-9100 Aalborg . Denmark