Atuagagdliutit - 03.05.1989, Blaðsíða 5

Immap miluumasui
pillugit assigiimmik
Immap miluumasuisa torersumik iluaqutigineqarnissaat pillugu silarsuarmi
tamarmeersut aappassaaneerlutik ataatsimeersuaqatigiinnerata inernerisa
ilagaat kissaatigineqarmat ICESip pisariaqalersillugu
suleqatigineqartarnissaa
Immap miluumasui At-
lantikup avannaaniittut
pillugit assigiimmik poli-
tikkeqarnissaq angori-
aallanneqarpoq. Immap
miluumasuisa torersu-
mik iluaqutigineqarnis-
saat pillugu silarsuarmit
tamarmeersut ataatsi-
meersuarnerat siulleq
ingerlanneqarpoq 1988-
imi januarimi Reykjavi-
kimi, ataatsimeersuar-
nerlu taassumap malitsi-
gisaa ingerlanneqarpoq
aprilip 18-ianni 19-ianni-
lu Nordens Husimi Tors-
havnimiittumi, ataatsi-
meersuamerullu taassu-
map kingunerisa ilagaat
kissaatigineqalermat
ICES-ip (International
Council for the Explora-
tion of the Sea) pisaria-
qalersillugu suleqatigi-
neqartarnissaa.
Nunalli ataatsimiittarto-
qatigiiffimmi, »arfanniar-
tameq pillugu ataatsimiiti-
taliamut illuatungiliuttoq«-
mik taaneqartartumi, tassa-
ni ilaasortaatitaqartut aam-
ma allanik soqutiginaate-
qartunik angusaqarsimap-
put. Peqataasummi maanna
paasisimavaat nunat ataasi-
akkaat pinngortitap uuma-
sunillu illersuiniarnerup
tungaatigut ajomartorsiu-
taat immikkoortitaarlugit
pimoorunniaannarsin-
naanngikkitik. Taarsiullu-
guli anguniameqartariaqar-
poq nunat ataasiakkaat kil-
leqarflisa iluanni misissui-
sinnaanissamut torersumil-
lu iluaqutiginnissinnaati-
taajuarnissamut pisinnaati-
taajuarnissaq.
Ilisimatusarneq Atlanti-
kup avannaani imartat ta-
marmiusut ingerlaasiannut
tunngatinneqartariaqarpoq
tassa imartat miluumaso-
qassusiannut aalisagaqas-
susiannullu aammalumi
mingutsitsinerup sunniu-
taanut sammisinneqarluni.
Isumaliutaavoq siunner-
suisoqatigiinimmik pisorta-
tigoortuunngitsumik piler-
sitsisoqassasoq, nunat At-
lantikup avannaanut sineri-
aqartut tam arm ik aallaq-
qaataani ataatsimik ilaasor-
taatitaqarfigisassaannik.
Periarfissaqassaarli nunat
Atlantikup avannaanut toq-
qaannartumik sineriaqann-
gikkaluartulluunniit sule-
qatigiiflimmut tassunga
paasisassarsioriartortunik
aallartitaqartarsinnaanis-
saannut.
Aalajangersagaq
Torshavn imi ataatsimeeqa-
tigiinneq naggasemeqarpoq
aalajangersakkiornermik,
tassanilu assigiinngitsut er-
seqqissaatigineqarput. Aal-
laqqaasiullugu aammalumi
pisariaqartitsineq tunngavi-
galugu erseqqissaatigine-
qarpoq, Atlantikup avan-
naani imarmiut miluuma-
sut nungutsaaliorneqarnis-
saat pisariaqartinneqarluin-
nartoq.
Erseqqissaatigineqar-
portaaq allaffitsigut
aqutsinerup tungaatigut
qanoq iliuuseqartoqar-
tariaqartoq, miluuma-
sut imarmiut aalisakkal-
lu oqimaaqatigiissiunik
iluaqutigineqartuarnis-
saannik isumaginnittuu-
sussamik.
Taamatuttaaq erseqqis-
saatigineqarpoq Atlantikup
avannaani inuiaqatigeeqar-
toq, pileqqaarneraniilli
aammalumi 'pisariaqartitsi-
neq naapertorlugu immap
miluumasuinik iluaqute-
qarnissamik pisariaqartit-
silluinnartunik.
Naggasiullugulu erseqqis-
saatigineqarpoq aalajanger-
sakkamik atsioqataasut ta-
marmik kissaatigigaat, im-
map miluumasuisa immallu
pissusiisa tungaasigut ilisi-
matusamerup annertusar-
tuarneqamissaa.
Tamannaluuna pissutiga-
lugu siunnersuisoqarfim-
mik pisortatigoortuunngit-
sumik pilersitsisoqamissaa
kissaatigineqartoq, taama-
tullu aamma kissaatigine-
qarluni ICES-ip suleqatigi-
neqarnissaa. Taamatuflu
aamma pilersitsisoqassaaq
periarfissanik isumalluutit
tamaani ataatsim oo russat
silatuumik iluaqutigineqar-
nissaannut tunngavissiisin-
naasumik, kiisalu aamma
nunat paasisassarsiortunik
peqataatitaqarusuttut taa-
maaliomissaannut periar-
fissaanik pilersitsisoqas-
saaq, nunat Atlantikup
avannaanut sineriaqann-
gikkaluartulluunniit ineri-
ar tomermut malinnaatin-
neqartuamissaat kissaatigi-
neqartut ilagimmassuk.
Nunat peqataasut
Torshavnimi ataatsimeeqa-
taasut 40-init amerlanerup-
put. Nunat toqqaannartu-
mik suleqataasut tassaap-
put Canada, Island, Færøer-
ne, Norge, Japan aamma
Sovjetunionen. Kalaallit
Nunaat Reykjavikimi Tors-
havnimilu ataatsimiinnerni
paasisassarsiortunik peqa-
taatitaqartarpoq. Ukior-
manna najuupput Alfred Ja-
kobsen KNAPK-meersoq
aamma Kirsten Trolle Nam-
minersornerullutik Oqar-
tussat Danmarkimi allaffe-
qarfianneersoq, kalaallit so-
qutigisaannik sammisaqar-
tuusoq.
Aammattaarli Nordisk
Ministerråd paasisassar-
siortumik aallartitaqarsi-
mavoq.
Torshavnimi ataatsimiin-
nermi aqutsisuuvoq Sava-
limmiuni lagmandiugallar-
toq Jogvan Sundstein.
Aalajangiunneqarpoq nu-
nat Atlantikup avannaanit-
tut suleqatigiinnerat pinga-
sjussaannik ataatsimiinnis-
sami ingerlateqqinneqassa-
soq, taannalu ingerlanne-
qassasoq Norgemi 1989-ip
naalernerani 1990-illuun-
niit aallartisimalernerani.
Ataatsimiinpermi Sovjetu-
nionimiit ihsimatitsissutigi-
neqarpoq ataatsimiinnerit
sisamassaata Sovjetunioni-
mi ingerlanneqarnissaa kis-
saatigineqarmat - tamanna-
lu pissagunarpoq 1991-imi.
KNAPK-mi ataatsimeersuartut aalqjangigaat, tassalu kapisilittassat 1989-imi angallatikkaartumik pisassiissutaassann-
ginn er i KNAPK-p allanngortinnianngilaa.
• Pilluarta!
Taama oqarpoq lagmand Jogvan
Sundstein »The Second Interna-
tional Conference on Manage-
ment and Rational Utilization of
Marine Mammals« Torshavnimi
ingerlanneqartup naggataamer-
siomeqarnerani
Atlantikup avannaani
immap miluumasuisa
ataatsimoortumik al-
laffitsigut aqunne-
qarnissaat iluaqutigi-
neqarnissaallu pillu-
gu Torshavnimi ataat-
simiinnermik aqutsi-
suuvoq Savalimmiut
lagmandiat Jogvan
Sundstein. Jogvan
Sundsteinillu ataatsi-
miinnerneq naggaser-
paa oqarluni »pilluar-
ta«, oqaasiilu tulut-
tuujusut imatut ka-
laallisuunngortissa-
vagut:
»Ataatsimeersuaqati-
giinnermut maanna nag-
gataarnialerparput. Taa-
maattumiliu qutsavigini-
arpassit ataatsimeersu-
arnerup taassumap ilu-
atsiliuamissaanut peqa-
taalluarsimagassi.
Isumaqarpunga assi-
giingitsutigut marlutsi-
gut iluatsitsilluarsima-
sugut. Siullermik naape-
qatigiissimavugut apeq-
qutillu tamatta soqutigi-
savut tamatsinnullu pin-
gaaruteqaqisut inussiar-
nersumik kingunissa-
qarluartumillu oqaloqa-
tigiissutigisimallugit.
Taamaaliornitsigullu er-
sersissima varpu t piftis-
sarput nukivullu atoru-
magivut immitsinnut il-
lersorumalluta pinngor-
titamik uumasunillu il-
lersuiniaqatigiilTiit misi-
gissutsit tunngavigiin-
narlugit uagutsinnik
saassussisamerannut.
Aappassaannill u peri-
arfissaqarsimavugut su-
leqatigiiffimmik, qjor-
nartorsiutitsinnik eqqor-
tumik sulissutiginnissin-
naasumik, pilersitsinis-
satsinnut alloriarnissat-
sinnut.
Savalimmiut pinngor-
titamik uumasunillu il-
lersuinerup tungaatigut
ilisimasalissuusorisunit
saassu tarineqaruttuler-
mata, tassa niisamanut
tunngatillugu, uagut im-
minnitsinnuinnaq eq-
qarsaatigivallaarluta im-
mitsinnut illersomiar-
pallaarsimagunarpugut.
Maannali paasisima-
varput tamanna kisiat
immikkoortillugu isigini-
ameqarsinnaanngitsoq,
tamatumanimi pineqar-
toq tassarpiaammat
nammineq nunagisap pi-
suussutaanik eqqortu-
mik iluaqutiginnissin-
naaneq.
Maanna atassuteqar-
feqalersimavugut sule-
qatigiinnissamullu aqqu-
tissaqalersimalluta, ne-
riuppugullu tamakkua
atorluarsinnaajumaarlu-
tigut ulllumikkut silar-
suatsinni assoralisi-
maarfissaqaqisumi inuu-
niarnitsinni.
Naggataatigut oqar-
langa pilluarta manna ti-
killugu angusarisimasa-
gut pillugit qanortorlu
siunissami suleqatigiin-
nissarput pitsaanerpaa-
nik angusaqariiugili.
Tamassi angerlamut
apu ulluarnissassinnik
kissaappassi. Aammalu
Savalimmiuliaqqinnis-
sassinnut tikilluaqqune-
qartuassaasi.
SKIBSELEKTRONIK
OG UDSTYR
RADIO - TV - VIDEO - FOTO - URE - BÅDE - UDSTYR
• SERVICEVÆRKSTED •
FOTO RADIO SERVICE
Postbox 130 • 3911 Sisimiut - Holsteinsborg - Telex 9 08 63
TELEFON 1 4115
ALTI
DYKKERARBEJDE
KOFOED S DYKKERSERVICE
2 14 77 • BOX 276 • 3900 GODTHÅB