Atuagagdliutit - 03.05.1989, Blaðsíða 11

kH.I 1M.I SAAQ 11
C
Eqqortoq eqqunngitsuliorluta
kusassarniassanngilarput
Nikolaj Heinrich, KNAPK-mi siulittaasuusimasoq
»Killingusaaq« nr. 6 15-
ni marts saqqummersuk-
kut KNAPK-p ataatsime-
ersuarneranik eqqortu-
mik naliliinera »Killin-
gusaaq«-mi 19 april saq-
qummersumi KNAPK-mi
siulittaasup Pavia Niel-
sen-ip akissuteqarfigiga-
miuk arlalitsigut eq-
qunngitsunik matoori-
niutaasunillu allaaseri-
saqarpoq.
Ukiut ataatsimeersuar-
tarfiusut Paviap taagomeri-
ni tamatigut partiilersorto-
qartarsimanerarlugu eqqar-
torpai, tamannalu piUugu
nassuiaateqalaaqqaassan-
gaa.
Ukiut inuusuttuuninniit
aallartillugit peqatigiiffe-
qarneq, Kattuffeqarnerlu
soqutigisaraakka, inuunin-
nilu inuutissarsiutigisara
aallaavigalugu aalisartut pi-
niartullu kattuffiat taama-
nikkut KNAPP-usoq soquti-
gilluinnakkama ilagaat, taa-
maakkaluartorli 1974-mi
ataatsimeersuarnissami
Nuuk Komuunianiit aallar-
titassatut piukkunneqara-
luarama piumasimananga
inuutissarsiutima taama-
nikkut ingerlalluartup akor-
nusersinnaanera pillugu.
Ukiulli sisamat qaangiun-
neranni tassalu 1977-mi
akuersiinnarpunga peqa-
taanissamut, tamatumani
ilaatigut tunngaviupput
aviisitigut allaaserinnittar-
nikkut piserineqamerma
annertusiartuinnarneri.
1977-mi ataatsimeersuar-
nermi peqataanera malillu-
gu paasigaluarpara taama-
nikkut peqataasut ilaasa
siulittaasussatut eqqarsaa-
tigigaanga, tamannali uat-
seerallarsimavara pingaar-
tikkakku kattuffiup qani-
mut misissuataaqqaarnis-
saa. Ukiunilu taakkunani
sisamani siulittaasumut
tulliuninni paasisakka
tunngavigalugit nangaassu-
taarussimavunga 1981-mi
siulittaasumut qinigassann-
gortinnisannut, taamaalior-
pungalu annermik tunnga-
vigalugit kattuffiup nutar-
tertariaqarlu innarnera,
aammalu allaffeqarnikkut
oqartussaanikkullu malun-
naateqamerusumik sulisa-
riaqalemera. Taamanikkul-
lu siulittaasumut qinigas-
sanngortinninni eqqarsaati-
ginngilluinnarpara partii-
mut sumut atanera, imma-
qa uffa allat tamakku Paavi-
akkut tamsinna qinersiner-
minni tunngavigaat sumil-
luunniit sianigisaqarfiginn-
gilara, kingusinaartumilli
taamaattoqarsimassappat
uannit tamanna ajuusaar-
narpoq. Kisiannili miserra-
tigisinnaanngisannik 1985-
mi ataatsimeersuarneq aal-
lartiinnartorli paasivara
siulittaasussarsiornissami
partiilersortoqarniartoq, ta-
matumalu kinguneraa
ataatsimeersuarnermi pe-
qataasut marlunngorlutik
avinnerat, affai politikker-
talersuiumanngitsut, affai
politikkimik tunngaveqar-
lutik qinersiumasut, quja-
nartumilli partiilersoru-
manngitsut amerlanerussu-
teqatsiarmata imaallaat
maanna kattuffik nukitto-
oq, allaffeqamikkullu ineri-
simasoq siulittaasunngor-
tup iserfigaa.
Allakkanni aamma taasi-
mavat Qeqertarsuup tunua-
ni, imaluunniit eqqortumik
oqaatigalugu Ilulissani ra-
jarniat peqatigiiffiata malin-
naajartortut aallartitaata
kissaatigisimagaa ataatsi-
meersuamermi taaseqataa-
sinnaalluni peqataanissa,
tamanna eqqunngilaq, eq-
qortoq aana, inimi ataatsi-
meersuarfiusumi siulittaa-
sup tulliata oqaasiinnakkut
kissaatigaa inuup pineqar-
tup taaseqataasinnaatitaa-
lernissaa, naak taamaalior-
nissaq maleruagassatsinni
tunngavissaqanngikkaluar-
toq.
Ataatsimeersuamerup
piumasaannarmut ingerla-
simaneranik allaaserisara
ugguuna tunngaveqartippa-
ra, ataatsimeersuarnermi
kattuffiup malittarisassai
eqqortinnagit ingerlatsine-
qarmat, politikkikkulli sumi
inissisimanerit aallaavigalu-
git ingerlanneqarluni. Paa-
sisakkali tunngavigalugit
taama ingerlanissaa maan-
na siulittaasunngortup siul-
liulluni pilersaarutigisima-
vaa, tamannalu 1988-imili
aasakkut uannut tusartin-
neqarpoq, tamannali ataani
atsiortunga qanoq iliuuse-
qarfiginngilara ataatsimeer-
suarnermi peqataasussanut
tatiginninnera tunngaviga-
lugu, miserratiginaguli
oqaatigilara ataatsimeersu-
arnermi peqataasut pillugit
pakatsisimaqigama, paasi-
gakku aallartitaasut arla-
qartut peqatigiiffiit sinnik-
kamik isumaat akerliler-
luinnarlugit sulisimasut.
Allagarisanni, annanniu-
tigisimavat kattuffiup inat-
sisaani paragrafi 7 imm. 1.
erseqqissarlara tassani pi-
neqarmata taamaallaat kat-
tuffiup ukiuni tullerni sisa-
mani sulinissamini toqqam-
mavissai. paragrafi taasani
imm. 4-imi 5-imilu pineqar-
put kikkut taaseqataasin-
naassanersut, siulersuisu-
nullu qinigaasinnaassaner-
sut. Eqqaamassavallu ta-
manna inatsisilerituumit
uppernarsarneqarmat.
Kattuffiup aningaasati-
gut ajutoorsinnaanera ersi-
saarutiginngilara, eqqortu-
milliuna ataatsimeersuar-
nermi aaqqissuussinerup
inerneratigut siulersuisuu-
ninngortut 12-iniit 15-nut
amerlineqarneratigut, aam-
malu akit pillugit isumaqa-
tigiinniartartut amerlineri-
sigut, minnerunngitsumillu
ulluinnarni aqutsisut amer-
linerisigut aammalu Nuup
avataaneersunik inuttaler-
suinerup pinngitsoorani an-
ingaasartuutit ima qaflatsi-
gitissavai Kattuffimmi an-
ingaasatigut . aqutsisup
oqarnera malillugu ukiu-
mut amigartoorutit mio-nit
sinnersimassallugit.
Ataatsimeersuamerup
nalilernerani amerlanerus-
suteqarneq, ikinnerussute-
qarnerlunniit maalaarutis-
saqarfiginngilluinnarpakka,
maalaarutigali tassa Kattuf-
fiup inatsisai malinnagit,
politikkimilli sumi inissisi-
maneq aallaavigalu ataatsi-
meersuarnerup ingerlanne-
qarnera. Ingerlatseriaat-
simmi taamaattup Kattuf-
fiit navianarluinnartumut
sangutittarpai, taamaattu-
millu tamanna atorneqann-
gisaannartariaqaraluarlu ni,
aqqummi tamannarpiaavoq
Kattuffissuup SIK-p ajutoo-
rutaa.
Innuttaasut tatigaakka,
aamma Inatsisartuni suli-
ninni taakku isumaat tunn-
gavigalugit suliumavunga,
sulillungalu. Uatsinnimi
inuiaqatigiinni ajutoorluin-
nassanngikkutta partiip
ataatsip isumaa kisiat tama-
ni tunngavigisinnaanngilar-
put.
Kusassanngilanga
All.: Pavia Nielsen, KNAPK-p siulittaasua
Killingusaami 19 april
saqqummersumi allan-
gara Nikolqj Heinrich-p
akissuteqarfigisimavaa
ima qulequtsikkaminik,
»Eqqortoq eqqunngitsu-
liorluta kusassamia-
sanngilarput«
Siullermik oqaatigilara
ataatsimeersuarneq pissu-
sissamisoortoq allakkanni
oqaatigisimavara uannut
annaanniarnaga ilinnulli
taamani ataatsimeersuar-
nermut akisussaasut quller-
paartaanut. Tassa siulittaa-
sumut Nikolaj Heinrich-
imut isigineqarneranullu
aamma iluaqutaasussaania-
raluarmat ataatsimeersuar-
nerup piunngitsumik nali-
lersornera inummit tas-
sanngarpiaq aamma sooma-
mi tulluanngikkaluaqim-
mat.
1974-imi ataatsimeersu-
artoqarsimanerarakku ilin-
nut kukkusussaanngitsutut
nalilereersimallutit kukku-
vutit, tassami 1974-imi
ataatsimeersuartoqarani
1973-imi junimi ataatsime-
ersuartoqarsimavoq.
1981-imi Kangerlussuar-
mi KNAPK-p oqaluttuari-
saanerani PartUlersorneq
miserratigineqarsinnaann-
gilluinnarpoq, ima pisima-
vusi ininnut katersuuteriar-
lusi suli qinersineqanngit-
soq kikkut siulersuisuuner-
nut qiningaareersutut kik-
kullu akit pillugit ataatsi-
miititaliamut ilaasortann-
gortut ataatsimeersuarfim-
mulluunniit iserasi ilisima-
lereersimallusigit. Ajoralu-
artumik uanga taamanik-
kut apuutinngilanga, ataat-
simeersuarqataanngilanga,
KGH-li Styrelsrådeanut
ataatsimiittussaanerput
pissutigalungu Kangerlus-
suakkoorpunga aatsaat aq-
quteqalermat ataatsimeer-
suamersi soraartoq suli an-
gerlakaanngitsusi, qulaanil-
lu taasakka uannut amma-
sumik oqaluttuarineqarput.
Oqaatigilara ukioq man-
na ataatsimeersuartut siu-
lersuisuunernullu inissitsi-
temerput Partii ataasiinnaq
tunngavigineqanngitsoq
takusinnaannginnatsigu
SIUMUT, IA, ATASSUT,
ISSITTUP PARTIALU ta-
marmik siulersuisuunernut
isertitaqarmata, ugguarfis-
saqarunanngilaq.
Oqaatigilara pasilliisami-
tit eqqunngitsut aamma
ilangallaripput tassami siu-
Jersuisuuneqatitta siulliit
suleqatiginerini suleqatinn-
guamut eqqunngilluinnar-
tumik pasilliiuvartaravit tu-
jormissutigisarsimaqisat-
sinnik, ila uanga illit nalilii-
nittut Kattuffiup malittari-
sassai eqqortinnangit ataat-
simeersusameq ingerlanne-
qamissaanik pilersaarute-
qarsimasutut pasilliinerit
tunngavissaqanngilluinnar-
poq annerusumilluunniit
oqaaseqarfigisariaqanngit-
soq.
Ataatsimeersuartut tati-
galugit oqarsinnaanngilatit
ima nalileereernikuuatit
ilinniit tamarmik nalunerit.
Aamma Kattuffiup ullumik-
kut killiffianut illit kisivit
ilinnut pisuutipputit sule-
qatitit siulittaasuusarsima-
sut tamaasa puigorpatit,
siulersuisuunerusarsima-
sullu ilungersorlutik inger-
latsisarsimasut.
Aamma allapputit Kattuf-
fiup inatsisaani paragraf 7
annanniutigisimaginga an-
nanniutiginngilara eqqaa-
siinnarikkinuna paragraf 7
ima allassimammat ataatsi-
meersuamerit, tassalu
tunngavissaq saneqqunne-
qarsinnaanngitsoq. Taa-
maattuminguna taanna er-
seqqissarsimanginga pin-
nersarnagu allanngortinna-
guluunniit.
Ilumoortoq unaavoq siu-
lersuisuunerit amerliallas-
simapput immikkoortorta-
niit siunnersuutaasut tunn-
gavingalugit oqallisigine-
qarneranilu ataatsimeersu-
artut amerlanerussutillit
tapersiisarnerisigut tamak-
ku piviusunngorsinnaasi-
mapput.
Kattuffiup aningaasati-
gut ajutoornissaa emum-
matigaat ulluinnarni aqut-
sisut amerlimmata. Aamma
oqamerit malillugu akit pil-
lugit ataatsimiittartut
amerlinerarpatit kisianni
kukkuvutit nikinngillat.
Aningaasanik sipaarniar-
neq ingerlatilerparput.
Oqaatigissuara matuma
kingorna oqaasiinnakkut
aaliangiisoqartassanngitsoq
isumaqatigiissutigisiman-
gatsigu aningaasanik nali-
linnik takussutissaqanngit-
sunillu aalajangiisarsimane-
rit maannakkut qimanne-
qarmata, ussemartorsior-
naraluaqaaq aningaasanik
nalilippassuit piumasarine-
qartarsimasut matumuuna
qulaajassallugit tamakku
utaqqisilaanginnarallarlak-
ka, aamma akit pillugit
ataatsimiittarnernut anin-
gaasartuutaasartussat affai
KTU-p akilertartussaavaat,
tassalu aningaasaqassutsit-
ta patajaallisameqarnissaa-
nut alloriamerit siulliit
ilaat.
Kisiannili tupaallaatigisi-
mavara allafferni inuup pik-
korinnerpaap allaiffiani
KNAPK-mut allakkat in-
gerlasut arlalissuit ammar-
neqanngitsulluunniit nas-
saassaammata ukiunik arla-
linnik ilaatigut pisoqaassu-
seqartut. Aammalu tupaal-
laatigisimavarput immik-
kut ataatsimeersuartoqar-
nissaanik Immikkoortorta-
vut Fællesudvalgillu allaffi-
gisimagakkit Kattuffik siu-
lersuisuunemut ilaasor-
taaffigisat saneqqutiinnar-
lugu.
Oqarsimanngisaannar-
punga Partiip ataasiinnaap
isumaa kisimi tunngavis-
saasoq.
Atter frygt for en
rabies-epidemi
Myndighederne understreger, at
hundevedtægterne skal holdes
Nu er der atter frygt
for en epidemi af hun-
degalskab i egnene
omkring Nuuk. Det
anses for givet, at en
ræv, som politiet
skød, var angrebet af
rabies, idet den viste
alle tegn på den fryg-
tede syge. Blandt an-
det angreb den biler
og viste ingen frygt -
snarere aggressivitet
- over for de to politi-
folk, der til sidst fik
den aflivet.
Rævens hoved er nu
sendt til København,
hvor det skal undersøges
på Statens Veterinære
Serumlaboratorium.
I september 1987 blev
en renjæger angrebet i
sit telt på Nordlandet, og
ved denne lejlighed kon-
stateredes det for første
gang, at der var rabies i
området. Jægeren kom
under rettidig behand-
ling og blev ikke angrebet
af sygdommen, selv om
den syge ræv havde bidt
ham i den ene fod.
Skal overholdes
Myndighederne benytter
nu atter lejligheden til at
indskærpe vigtigheden
af, at alle hunde holdes
vaccineret mod såvel ra-
bies som hundesyge.
I modsætning til hun-
desyge kan rabies - eller
hundegalskab - også
overføres til mennesker.
Ligeledes kan eksempel-
vis katte få sygdommen.
Smitten er en virus,
der overføres med det sy-
ge dyrs spyt, og der kan
gå helt op til 60 dage, in-
den sygdommen viser
sig. Så er det til gengæld i
de allerfleste tilfælde for
sent at gøre noget. De fle-
ste tilfælde, der ikke be-
handles med vaccine i ti-
de, ender nemlig døde-
ligt.
Samtidig med ind-
skærpelse af vaccina-
tionskravet er politi og
kommunale hundefange-
re gået i gang med at ned-
skyde løsgående hunde i
Nuuk i stor stil.
Sidste år blev der alene
i Nuuk aflivet 400 løsgå-
ende hunde. Endeligt be-
taler Nuuk kommune
som et led i en planlagt
udtynding af rævelæ-
standen en dusør for
nedlagte ræve. Dusøren
er på 300 kroner pr. ned-
lagt ræv. Pengene udbe-
tales, når dyrets hale af-
leveres på rådhuset.