Atuagagdliutit - 04.01.1996, Blaðsíða 15

Nr. 1-1996
15
f^Éaajpa&'c/é/'a
GRØNLANDSPOSTEN
Inuutissarsiutit pingaamersaat
immikkut akuersissutinik ingerlasoq
APK-p siulittaasuata Søren Brandt-ip ukiortaami oqaaseqaatai
- Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutit pingaamersaat
suleqatigiissutigisariaqarparput - aalisarneq pillugu politik-
kimi ajomartorsiutinut aaqqiissutissat pilersaarutillu ataat-
simooruttariaqarpagut, APK-p siulittaasua Søren Brandt
taamatut oqarluni inuussutissarsiummik tamatuminnga
ingerlaqataqartut politikerillu kinaassusersiornertaqann-
gitsumik oqallinnissamut pilerisaarivoq.
- Vi skal stå sammen om Grønlands hovederhverv - om kon-
krete problemløsninger og planlægningen af fiskeripolitik-
ken, mener APK-formanden Søren Brandt og inviterer
erhvervet og politikerne til en fordomsfri debat (Ass./foto:
AG-arkiv).
Takornariaqarneq Juullip
inua, uuliaqarneranik takor-
luuineq, gultit diamantit, na-
neruusiorfiit amminik atisali-
at akisoorsuamik ilusilersuk-
kat ammit akikitsut atorlugit
tamakku tamarmik tassaap-
put eqqortumik piviusumillu
piumassuseqamernik Kalaal-
lit Nunaata ullumikkut inuu-
tissarsiornerup ataasiinnar-
mut ingerlaneranik qaangii-
niamermi ersiutit. Taamaak-
kaluartorli suli ingerlajuar-
sinnarpoq Kalaallit Nunaan-
ni inuiaqatigiit aalisartunit
pilersorneqarmata. Ulloq
manna tikillugu - ajuusaar-
nartumik - aalisamermik i-
nuutissarsiuteqarnerup sania-
tigut allamik tigussaasumik
iiassaartoqarsimanngilaq,
taamaattumik qularutissaan-
ngilaq siunissami qanittumi
ukiunilu tulliuttuni immitsin-
nut silarsuarmilu avatangii-
sitsinnut oqartuartariaqassal-
luta tassaasugut inuiaqatigiit
aalisamermik inuutissarsiu-
teqartut.
Taamaattumik ukiut nikin-
neranni imminut piginnaatip-
punga kissaateqarnermik o-
qaaseqarnissannut, tassalu
tamatta ataatsimoorluta inuu-
tissarsiutitta pingaamersaan-
nut tamarmiulluta illersuinis-
samut. Naalakkersuinermik
suliaqartut paasinnilluamerat
tunngavigalugu, atorfillit siu-
mut takunnissinnaasut, kat-
tuffiit sulilluartut, inatsisinik
atuisitsisut makussarsimasut,
aalisartut pikkorissut kiisalu
aalisakkanik tuniniaasut siu-
mut takorluuisinnaasullu aq-
qutigalugit Kalaallit Nunaata
aalisamermik inuutissarsiu-
teqamerata siuarsameqarnis-
saa tamakkerluta suleqataa-
niarfigisimavarput.
Ajoraluartumilli 1995-ip
takutissimavaatigut anner-
tuumik naalakkersuinikkut
illersortissanik Kalaallit Nu-
naata aalisamikkut ingerlal-
lualemissaanut amigaateqar-
tugut. Naalakkersuinikkut
suliaqartut akornanni minne-
runngitsumillu tusagassiuuti-
tigut aalisamikkut inuutis-
sarsiuteqarnerup saqqummi-
unneqartarnerani suli malun-
narpoq isumaqartoqartoq aa-
lisarnikkut aningaasarsior-
neq mamianartuusoq.
Anorrinik sakkukinneru-
soqalinngilaq
Upernaaq Inatsisartunut qi-
nersinerup kingorna naalak-
kersuisunillu nutaanik sule-
qatigiinnik pilersitsinerup
kingorna »allannguuteqarto-
qarnissamik« aalisarnikkullu
inuutis-sarsiuteqamrup anor-
rinik sakkukinnerusunik na-
laanneqamissaanik eqqarsar-
toqarsimappat, taamatut eq-
qarsartut kukkorujussuarput.
Aalisamermik inuutissarsiu-
teqartut siornatigut anniki-
tsumik angusamiit angusa-
mut sorsuuteqartarsimasut
massakkut apoornermik an-
nertuumik migisimalersi-
mapput, ullumikkullu naa-
lakkersuinermik suliaqartu-
nik qatsussinissaq pinaveer-
saarniarlugu immimut an-
nertuumik naqisimasariaqa-
lernermik kinguneqarlersi-
malluni. Ulluinnarnimi naa-
pitassaajuarpoq naalakkersu-
inikkut neriorsuutit akuer-
saarnerillu qaqutigguinnaq
timitalemeqartarmata.
Assersuutinik arlalinnik
saqqummiussilaarlanga:
APK, avataasiorluni raa-
jarniartut kattuffiat, naalak-
kersuisut raajanik piujuaan-
nartitsinissamik politikkiat
tapersersorsimavaa. Naalak-
kersuisut isumaqatigisima-
vagut raajanik pisuussutit
suna tamaat aqqutigalugu
piujuaannartinneqassasut,
taamaaliomikkut meeqqagut
emguttagullu siunissami raa-
jartassaqartikkumallugit.
Taamatut oqamitsigut akue-
risimavarput pisassat ikili-
sinneqarnissaat naalakkersu-
isut allallu kissaateqarfigisi-
mallutigit oqarluta: taartissa-
nik - oqilisaatinik inuutissar-
siummut iliuuseqartoqassa-
soq. Aalisarfitta Kitaata A-
vannaani Tunumilu annertu-
sineqarsinnaanerat eqqarsaa-
tigisimavarput, taamaalior-
nikkullu arlaannaalluunniit
akornusersorniarsimanngi-
larput ilaasortatta sissamut
qaninnerusumi aalisarsinnaa-
nerisa inatsisitigut ajomarun-
naarsinneqarneratigut. Eq-
qarsaatigisimavarputtaaq Ki-
taani raajaq nalinginnaasu-
mik allaanerusoq Pandalus
Montagui ullumikkut aalisar-
neqarneq ajortup aalisarne-
qarsinnaalernissaa, aalisar-
neqarnermigullu ilaasortatta
ilaannut aningaasarsiornik-
kut annikikkaluarmik taper-
taalersinnaammat. Kiisalu
naalakkersuisut kissaateqar-
figisimavagut naalagaaffiit
qanitagut tigussaasumik atta-
veqarfigeqqullugit, taakkua
pisuussutinik aqutsinermi
sakkortunerusumik akisus-
saassusermik pilliuteqarfi-
usumillu pissusilersornissaat
anguniarlugu.
Taamaattumik kissaateqar-
nernik saaffiginnissutsit o-
qaasiinnakkut allakkatigullu
saqqummiunneqarsimapput,
ullorlu manna tikillugu nis-
sappallanninnguamilluunniit
akineqarsimanngilagut!
Nunatsinni aalisarneq Inat-
sisartut 1990-mi akuerisaan-
nik inatsimmik tunngaviusu-
mik ingerlanneqarpoq, pi-
ngasoriarluni allannguutinik
naleqqussaataasunik malit-
seqarsimasumik. Malerua-
gassat immikkuualuttortai
aalisamermi ingerlatsinermi
aalisartunut soqutiginaate-
qartut, nalunaarutini arlalinni
takuneqarsinnaapput, taak-
kulu naalakkersuisunit ator-
tussanngortinneqartarput i-
natsisip piginnaatitsissutai
malillugit.
Immikkut akuerisaaneq
imaluunniit
aalisamermik
unitsitsineq
Ukiortaami oqaaseqaat man-
na takisoorujussuusinnaavoq
paasiuminaallunilu ukiuni
kingullerni nalunaarutit ator-
sinnaanngitsortai ukiuni ki-
ngullerni pilersinneqarsima-
sut tamaasa ilanngutissagalu-
araanni. Maleruagassalli ki-
ngulliit juullinngitsiarnerani
pilersinneqarsimasut kisiisa
eqqaaniarpakka qanoq tupin-
nartigisumik pissutsinik a-
tuuttunik saneqqutsilluni
naalakkersuinermik inger-
latsineqartoq:
Januarip aallaqqaataani
kalaallit aalisarnerannut peri-
utsinik pitsaasutut oqaatigi-
neqarsinnaasunik pilersitsi-
neqarpoq. Aalisakkanik i-
maanut igitsisoqaqqissanngi-
laq. Atlatikup avannaani eq-
qaamiutta aalisakkanik imaa-
nut igitsinnginnissaq ukiuni
arlalinni atorsimavaat. Nuna-
tsinnili maleruagassat sulia-
rineqarsimasut ima tulluan-
ngitsigaat nioqqutissiorluni
raajarniarneq januarip aal-
laqqaataaniit immikkut aku-
ersissuteqarluni ingerlanne-
qalissalluni! Maleruagassat
pitsaasuusinnaagaluit sulia-
rineqarnerat ima ajorsimati-
gaaq atorneqarsinnaanatik.
Immikkut akuersissuteqar-
nissaq immikkut periusissaa-
galuaq malittarisassanngor-
tinneqarpoq, nalunaarutillu
nutaap oqaasertai malillugit
iliuuseqartoqassappat aali-
sartut aalisakkat nunaliaatta-
riaqalissavaat tamatuma ki-
ngoma eqqaavimmut inger-
lanneqaannartussat, naalak-
kersuisut kisimik tamatuma-
ni isumaqarmata »aalisakkat
nioqqutissiarineqarsinnaa-
sut« tamarmik tulaanneqar-
tassasut. Aalisakkat ilarparu-
jussui iginneqartussaatitaan-
ngitsut aalisakkanik suliffis-
suarni suliarineqarsinnaan-
ngillat. Immaqa pissutigalu-
gu - naalakkersuisut isu-
maannut naleqqiullugu - ni-
oqqutissiarineqarnissamin-
nut soqutiginaateqanngim-
mata.
Politikki
inuussutissarsiornerlu
Taamaattumik misigisima-
vunga naalakkersuinermik
ingerlataqarneq namminer-
sortumillu ingerlataqarneq
tamatumani ersarivissumik
assigiinngissuteqartut. Sulif-
feqarfimmi namminersortu-
mi aqutsisut qanoq iliuutsit
aallartissisimasatik pillugit
akisussaatinneqartarput. Im-
minut tatigeqatigiittoqartari-
aqarpoq. Naalakkersuinermi
akisussaassuseq nassuiaru-
minaatsuuvoq, tatiginassu-
sermullu apeqqut amerlasuu-
tigut politikkikkut qanoq aki-
lersinnaatiginera sanilliun-
neqakkajulluni.
Aalisamermik politikki
taamaattoq anneruniamer-
mik, pingaakujunniamermik
makitaniarnermilluunniit
taaneqassanersoq inuup
nammineq aaliangissavaa.
Nalunaarut eqqartomeqartoq
ukiuni pingasuni kingullerni
suliarineqarsimavoq arlaleri-
arlunilu Fiskerirådimi itigar-
tinneqartarsimalluni. Kukku-
nerulli ingerlateqqiinnarnis-
saanut nalunaaquttap akun-
neri atorniarlugit ingerlaan-
narsiinaneq immaqa siani-
itsutut imaluunniit ajortitsi-
niartutut taamaallat oqaati-
gineqarsinnaagunarpoq.
Naak inuutissarsiutip i-
ngerlanniarnerani akornutis-
sarpassuit iliorarneqartuara-
luartut ingerlajuartussaavu-
gut. Aningaasanik atorniarfi-
gisimasat erniatigut millileri-
navianngillat naalakkersui-
nermik ingerlataqartut taak-
kulu atorfilittaat tullianik
akiligassanik akiliinissami
ajornartorsiortitsuaraluartut.
Aalisarneq pillugu
oqaloqatigiinneq
Taamaattumik pingaartippa-
ra ukiortaami APK-miit nal-
unaarut eqqortuusariaqartoq.
Oqaatigereerpara naalakker-
suinermik ingerlataqartut
taakkulu atorfilittaasa illineq
aqqutigilersimasaat 1995-lu
atuinnameqarsimasoq tama-
tigut isumaqatiginngikkip-
put, imminullu sorsuuteruu-
saameq pinnagu kissaatigaa-
ra siunissami akaareqatigiis-
sumik aalisamermi ingerla-
taqartut akornanni oqaloqa-
tigiinneqassasoq.
Tamanna timitalerumallu-
gu APK-p martsimi 1996-mi
ataatsimeersuarneranut ata-
tillugu taamatut oqaloqati-
giittoqarnissamut qaaqqsusi-
vunga. Periusaalersimavoq
ataatsimeersuarneq ullormi
ataatsimi ingerlanneqartarlu-
ni, ullullu aappaa ilaasortat
ataatsimiinnerannik tapeme-
qartarluni. Naammangaaq
naalakkersuisunut ilaasortat
inatsisartunilu ilaasortat pi-
sinnaasut qaaqquakka akaa-
reqatigiilluni aalisarneq pil-
lugu oqaloqatigiittoqamissaa
siunertaralugu ataatsimeer-
suarnermi Nuummi pisus-
sami. lleqquuvoq aalisarti-
tseqatigiiffimmi ingerlatsisut
aalisartullu ataatsimeersuar-
nermi peqataasarlutik, neriu-
utigaarpullu oqaloqatigiittus-
samik immikkoortunik illu-
giinnik soqutiginartumik i-
summaminnik saqqummius-
sisinnaasunik ataatsimeeqati-
giissitsisinnaalluta.
Naggataarutaasumik inut-
tatsinnut avataaniittunut ila-
qutaannullu ukiut nikinne-
ranni qimassimallutik nalli-
uttorsiortussanut qamannga
pisumik ukiortaami inuullu-
aqqusivunga. Inuulluaqqusi-
neq aammattaaq ingerlatin-
neqarpoq inuutissarsiutitta
ingerlanneqarnerani sullis-
sisigisartakkatsinnut kiisalu
kikkunnut tamanut aalisar-
nermik attuumassuteqartu-
nut, kiisalu naalakkersuiner-
mik suliaqartut taakkulu a-
torfilittaannut.
Ukiortaami pilluaritsi
Søren Brandt, APK-mi
siulittaasoq.
Qinersinerup kingorna suleriaatsip allanngortinneqamera atugarissaaifiunerulinngilaq - pingaartumik imaani aalisartunut.
Taamatut isumaqarpoq APK-p siulittaasua Søren Brandt.
Systemskiftet efter valget har ikke bragt mildere vinde over fiskevandene - og slet ikke for de havgående, mener APK’ s for-
mand Søren Brandt (Ass./foto: AG-arkiv).