Atuagagdliutit - 07.10.1997, Blaðsíða 13

Nr. 77 • 1997
13
GRØNLANDSPOSTEN
NUUK (TK) - Illuatungeriit -
maalaartut maalaarfigineqar-
tullu - ataqqissappatigut aala-
jangikkagut kukkuneqartus-
saanngillat. Taamaattumik
ilaatigut maalaartup isuma-
qatiginera nalunaarutigissa-
gutsigu piffissaq sivisusin-
naavoq - imaluunniit maa-
laarut itigartinneqassappat.
Michael Mikkelsen, Inatsi-
sartut ombudsmandeqarfiani
inatsisilerisoq oqarpoq. Om-
budsmandip Inatsisartunut
nalunaarusiaa pillugu AG-p
oqaloqatigaa, tusarusuppar-
pulli ukiuni kingullemi mar-
lunni misilittakkat pillugit -
Nunarput 1. april 1995 om-
budsmandeqalermat.
Arajutsisoqassanngilaq
- Aalajangiigaangatta arajut-
sisaqarsimannginnissarput pi-
ngaarpoq. Taamaattumik aa-
lajangiinnginnitsinni sunnguit
tamaasa misissoqqaartarpa-
gut. Pitsaassuseq tunngaviga-
lugu sulivugut, angissuseq
pinnagu. Kukkunissaq sapi-
vipparput, taamaattumik su-
liagut uparuarneqassanngil-
laq, maalaartunit maalaarfi-
gineqartunilluujnniit.
- Aatsaat taamaakkutta su-
liagut ataqqineqalersinnaap-
put, taamaaliguttali aatsaat
aalajangikkagut tamanit ataq-
qineqalersinnaalissapput.
Maalaarutit 50-it
Manna tikillugu Inatsisartut
ombudsmandiat ukiut nikin-
nerannut maalaarutinit 270-
init 50-it aalajangiiffigisima-
vai.
- Imaanngilarli maalaarutit
220-t suli suliarineqarsimana-
tik naammassineqarsiman-
ngitsut, Michael Mikkelsen
oqarpoq.
- Ukiut nikinnerini maa-
laarutit 102-t suli naammas-
Malene Kleist ombudsmandimi sulianik isumaginnittuuvoq. Ualigaa assilineqarpoq
- suliassaqaraluaqalunili qungujussinnaavoq.
Malene Kleist er en af sagsbehandlerne hos ombudsmanden. Her er hun fanget på kontoret
en sen eftermiddag - og trods dyngerne, var der alligevel plads til et smil.
sineqanngillat, maalaarutim-
mi affaat itigartittariaqarsima-
vagut - arlaannik peqquteqar-
luta: Imaassinnaavoq maa-
laarut kingusinaarsimasoq,
aalajangiissut maalaarutaasi-
masoq imaluunniit eqqartuus-
sisup sulinera maalaarutaasi-
malluni, imaluunniit naala-
gaaffiup sulisuinik maalaaru-
teqartoqarsimasoq (soorlu
politiit).
- Imaassinnaavorlu maa-
laarut pisortanut qaffasinne-
rusunut ingerlateqqinneqarsi-
masoq, amerlanerimmi taa-
maapput. Taamaattoqarpat
ombudsmand maalaarummik
suliaqamissaminut piginnaa-
titaanngilaq, maalaaruteqar-
toq allaffissomikkut sulianut
ajugaanissamut periarfissaqa-
Inatsisit malittarisassallu naammalluarput - eqquutsinneqassappullu. Pisortalli
kukkujaatsuunngillat. Maalaarutit 1. april 1995 aallarnetfigalugu Inatsisartut
ombudsmandianut maalaarutit 220-t tamanna takutippaat. Maalaarutilli amerlasuut
itigartitsissutigineqartarput, mannali tikillugu suliassat 50-it aalajangiifftgineqartarput.
Aana atoifinittut kingulliit ilaat, fuldmægtig Christian Grell, atuagaasivimmi inatsisit
allattorsimaffiinik qupperaasariaqartartoq.
Love og regler er der nok af - og de skal overholdes. Men myndighederne er ikke
ufejlbarlige. Det viser de 220 klager som Landstingets ombudsmand har modtaget siden
starten den 1. april 1995. Mange klager afvises dog, men indtil nu er 50 sager afgjort.
Her er det en af de sidst ankomne medarbejdere, fuldmægtig Christian Grell, der må ty til
reolerne med juridisk litteratur.
rami, Michael Mikkelsen
oqarpoq.
Iluatsittoq
Naak ombudsmandeqarfik si-
vikitsumik ingerlareerluni
marlunnik ombudsmandeqa-
reeraluartoq misigisimapput
aallaqqaammullu aallartillu-
arsimallutik.
Siulleq, naalakkersuisunut
ilaasortaasimasoq Emil Abei-
sen, 1995-imi ukiakkut Inatsi-
sartunut tunuarniuteqarpoq
napparsimalluni, sivikikkalu-
amillu suliffeqarfik ataqqine-
qaaserpaa - ataqqineqameq
maanna 39-nik ukiullip Vera
Leth-ip ingerlateqqitassaaq,
ukioq manna 1. februar Emil
Abeisen paarlallugu Inatsisar-
tunit toqqameqartoq.
- Aalajangikkagut pillugit
ikittuinnamik qisuariarfigine-
qartarpugut, tigusagullu tar-
marmik iluarisimaarinnit-
tuupput, Michael Mikkelsen
oqaluttuarpoq. Misigisimavu-
gut pisortat inatsisinik unioq-
qutitserusunngitsut, aamma
ajomakusoorfmni, sulilu pi-
sortanut innersuussutigut naa-
lakkumaneqannginnerannik
misiginngilagut. Paarlattua-
nik misigisarpugut pisortat
nalomisinnaasut, taamaattu-
millu pitsaanerusumik sullis-
sinissaminnut isumasiortar-
paatigut, innuttat ataasiakkaat
inatsisitigut toqqissisimatin-
niarlugit - tamannami apeq-
qutaalluinnarami.
Qallunaat inatsisaat
AG: - Misigisimavit kalaallit
inatsisiliortuisa qallunaat
inatsisaat issuaannartaraat,
kalaallinut piviusunut tul-
luussamagu?
- Aap naamillu, Michael
Mikkelsen oqarpoq.
- Qallunaat inatsisaanni
qangaanilli ileqquuvoq innut-
tat qulamaarfigineqartamerat
iluarisamik iliorfiginnginnis-
saat, ileqqorlu taanna Kalaal-
lit Nunaat namminersomeru-
lermat ingerlateqqinneqar-
poq.
- Inatsisit »qallunaat« inat-
sisaannik aallaveqamerata a-
komutigaa kalaallit kulturian-
nik ileqquinillu qajassuussi-
sinnaanngimmata. Taamaat-
tumik ataasiakkaani »qallu-
naat« inatsisiliornerat Kalaal-
lit Nunaannut iluaqutaat
ajoqutaallu politikerit malugi-
niartariaqarpaat.
Inatsisinit illersomeqameq
- Innuttat ataasiakkaat inatsi-
sinit illersorneqarnissaat poli-
tikkikkut kissaatigineqarluar-
poq, eqqunngitsumik iliorfi-
gineqarnermik inisigigunik
saaffiginniffissaqarlutik. Inat-
sisartut ombudsmandeqaler-
nissamut aalajangernerat ta-
kussutissaavoq, nunani allani-
sut pisortat kukkussutaat ami-
gaataallu uparuarsinnaallugit,
innuttat nalinginnaq iliorfi-
gineqarlutik, assersuutissaq-
qippoq nalinginnaq pineqar-
tameq eqqortumik iliomeqar-
nissamik piumassuseqarner-
mik taarsemeqarmat, Michael
Mikkelsen isumaqarpoq.
- Imaannginnerluni Nuum-
mut ungasinnerusut inatsisini
malittarisassat ajomakusoor-
nerit unioqqutinnissaat ajor-
naanninngortamerat?
- Ilumut. Assersuutigalugu
nunaqarfinni suliariuminaas-
saaq eqqaamioq oqarasuaa-
tikkut pisamik aalajangersi-
masumik oqaloqatigereerlugu
allattuinissaq, uffa suliaqar-
finni suliarinnittut pillugit
inatsimmi allassimasoq taa-
maaliornissaq piumasaqaa-
taasoq.
Suliaqartut pisortat
innuttallu
inatsisilerisoraat
- Aappaatigut suliarinnittut
suliassaraat pisortanut, aam-
malumi innuttanut inatsisile-
risuunissaq. Taamaattumik -
maalaarfigineqarutta - nalilii-
nitsinni sakkortunerussaagut
misigisimagutta pisortat kuk-
kusimasut, piginnaasaqarlutik
sammisaminnik suliaqarsima-
nersut. Ombudsmandeqarfiup
suliassarinngilaa sammisanik
suliallit ataasiakkaat akomu-
sersussallugit, innuttalli kuk-
kuneqanngitsumik eqqortu-
millu sullinneqamissaat qu-
lakkeerniarlugu - taamaan-
ngippat saaffiginniffissaqar-
tariaqarput eqqunngitsumik
iliorfigineqarsimanerannik
naliliisinnaasunik.
- Taamaattumik ileqqoris-
sumik sulinissatsinnut misigi-
simavugut. Ajoraluartumik
killilimmik aningaasaateqar-
lutalu sulisoqarpugut, periar-
fissaqartillutali oqaluttuussi-
artorusukkaluarpugut pitsaa-
sumik qanoq sullissisoqarsin-
naanersoq, kukkunerit ami-
gaatillu pinngitsoortinniarlu-
git-
Inatsisileritooq Michael
Mikkelsen misigivoq
ombudsmandeqarfik aallar-
tilluarsimasoq, mannalu tik-
illugu suliat ataqqineqalers-
imasut:» Suliatta uparuar-
neqarsinnaannginnerisigut
aalajangikkagut suliagullu
tamanit ataqqineqarsinnaas-
sapput.
Retschef Michael Mikkelsen
føler at ombudsmandsinsti-
tutionen er kommet godt fra
start, og der er respekt om
det arbejde, der hidtil er
udført:»Kun ved at der ikke
kan sættes en finger på
vores arbejde, kan vi få
offentligheden til at respekte
de afgørelser vi træffer«.
Equngassutit
Nalunaarummi Inatsisartunut
tunniunneqartumi allassima-
voq, aporfissat arlallit assi-
giissut, manna tikillugu om-
budsmandimut maalaarutaa-
sartut takutikkaat. Taamaattu-
mik nalunaarummi erseqqis-
sameqarpoq pisortat arlalin-
nik pisussaaffillit eqquutsin-
neqartussanik:
* Sammisaq sivitsortuuler-
pat pisortat suliamik sammi-
saqartut nalunaassapput i-
ngerlannera sumut killinner-
soq, kiisalu qaqugu aalajangi-
isoqarsinnaanersoq naatsor-
suutigineqamersoq.
* Sammisap pisortanit suli-
arineqartillugu oqaasiinnak-
kut saqqummiussisoqaraa-
ngat allattuisoqartassaaq,
soorlu oqarasiaatollit, ataatsi-
miinnikkut imaluunniit nam-
mineq takkuluni oqaloqati-
giinneq ingerlanneqaraangat.
Naak pisortat ilaasa ajorna-
kusoortutut isumaqarfigigalu-
araat pisussaaffiuvoq inatsisi-
ni aalajangersimasoq.
* Pisortat ilaasa suliassaq
kukkusumik tigusimassagu-
nikku pisussaapput eqqortu-
mik apuuffissaanut ingerlate-
qissallugu.
* Pisortat maalaarutigine-
qartut pisussaaffigivaat sam-
misap allaqqaamera tunniu-
tissallugu, ombudsmandip ta-
manna qinnutigippagu.
* Maalaarut ombuds-
mandip taamaallaat suliaris-
innaavaa, maalaaruteqartup
erseqqissumik kissaatigisi-
massappagu.
* Kiisalu pisortat aalaja-
ngiinerminnut patsisigisamik
nalunaarutiginninnissamut pi-
sussaapput, kiisalu ilisimatit-
sisusaatitaallutik aalajangiisi-
maneq sumut ingerlateqqin-
neqarsinnaanersoq.
ASSJ FOTO: VIVI MØLLER-REIMER