Atuagagdliutit - 07.10.1997, Blaðsíða 19

Nr. 77 • 1997
19
Erik Munster
Atortittartuni
nunalerineq
Atortittartut ussassaarutaan-
ni atoqatigiinnikkut periarfis-
siinerit nunalerinertut taagu-
sersugaapput, soorlu »fran-
skisut«.
Nalunngilara qaneq oqarlu
atorlugit atoqatigiinnerusoq.
Nunammi taaguutaat allat?
F.J.
Atortittartup taamaalluni al-
laffigaanga qaneq oqarlu ator-
lugit atoqatigiinneq maaniin-
naq »franskisoomermik« taa-
neqartartoq. Frankrigimi ato-
qatigiinnertut nalinginnartut
taaneqartarpoq. Aajuku ator-
tittartut taaguutaat, meeqqat
atuarfimmi nunalerigaanga-
mik ilinniartarunanngisaat:
Dansk: Atoqatigiinneq na-
linginnaasoq.
Svensk: Assammik (»tis-
sassaanertut« taaneqartartoq).
Fransk: Qaneq atorlugu.
Tysk: Anniartitsineq, qiler-
suineq (patittaaneq, naalakki-
saartitsineq, inussiiaasaar-
neq).
Spansk: Ivianngit akor-
nisigut.
Græsk: Itikkut atoqatigiin-
neq (itikkoorineq).
Geografi hos
massøsen
7 massageannoncer og andre
steder kan man læse om for-
skellige seksuelle aktiviteter
med geografiske betegnelser,
feks. »fransk«.
Jeg ved godt, at det bety-
der, at man bruger munden
på den andens kønsorganer,
altså oralsex. Men hvad med
de andre landenavne? F.J.
En intimmassøse skrev en-
gang til mig, at det kun er her
i landet, at »fransk« er beteg-
nelsen for oralsex. I Frankrig
anvendes det om almindeligt
samleje. Men her er massøs-
ernes liste, som børnene nok
ikke lærer i geografitimeme:
Dansk: Almindeligt samle-
je-
Svensk: Men hånden (også
kaldt en »spiller«).
Fransk: Med munden.
Tysk: Spanking, bondage
(afklapsning, trældom, slave-
mi
A/S INISSIAATILEQATIGIIFFIK INI
A/S BOLIGSELSKABET INI
Inissarsiorluni
ALLATSISSIMANERMIK
UPPERNARSAAQQINNEQ
Inissianik attartorneq pillugu inatsisartut peqqussu-
taat malillugu, inimik tunineqassagaanni inissarsior-
luni utaqqisutut allatsissimasariaqarpoq.
Inuit inissarsiorlutik utaqqisutut imaluunniit nuunnis-
saq kissaatigalugu, julip aallaqqaataa 1997 tikillugu,
A/S Inissiaatileqatigiiffik INI-p immikkoortortaqarfia-
ni allatsissimasut, inissarsiornertik atuutsiinnarniaru-
nikku inissarsiornerminnik uppernarsaaqqittussan-
ngorput.
Malugiuk initaarniarluni utaqqisutut allattuiffiit assi-
giinngitsut marluummata. Tassa initaarniarluni qin-
nuteqaatinut utaqqisunik allattuiffik kiisalu nuunnis-
samik kissaateqarlutik qinnuteqartunut allattuiffik.
Uppernarsaaqqinneq kingusinnerpaamik oktoberip
31-iani 1997 pissaaq.
Inissarsiorlutit utaqqissutut/nuunnissamik kissaate-
QARLUTIT ALLATSISSIMAGUIT:
• Utaqqisutut allatsissimaannarnissat uppernarsaq-
qissavat.
• Allagartaq akiliinermi atugassaq atorlugu 100 kr-
imik akiliissaatit.
• Allagartaq tigusimanngikkukku immikkoortorta-
qarfimmut saaffiginnissaatit.
• Allamut nuussimaguit paasissutissallu allanngorsi-
mappata nalunaarutigissavatit.
Allannguutit nalunaarutiginerat utaqqisutut allattuif-
fimmi normorisamut sunniuteqassaanngillat.
Periarfissaqarputit:
• Inimik tunineqarnissat kinguartikkallassallugu.
• llloqarfinni arlalinni allatsinnissannut.
• 15-ileereersimaguit inissarsiortutut allatsissallutit.
• Immikkoortortaqarfimmi inissarsiornermut, utaqqi-
sutut allatsissimaffimmut uppernarsaaqqinnermul-
lu tunngassutilinnik paasiniaasinnaavutit.
A/S INISSIAATILEQATIGIIFFIK INI
A/S BOLIGSELSKABET INI
GRØNLANDSPOSTEN
rolle).
Spansk: Mellem brysterne.
Græsk: Analsex (i endetar-
men).
Mannissaliorneq
aaqalaarnerlu
Maanna naartuniarsaraanga,
taammaattumik qaammat
naallugu ullaakkut kissamer-
siortarpunga, kissakkaanga
mannissanik peertoqartutut
ersiutaagaangat atoqatigiit-
tarpugut.
Kingullermik marloriarpu-
gut, ullut marluk qaangium-
mata aaqalaarpunga. Naar-
tusorileraluarpunga; ajoralu-
artumik aaqalerpunga sivi-
suumik sakkortuumillu.
Alapemaatoq
Mannissaqalemerup nalaani
ikiaqutinut aammik kuutto-
qalaameq qaqutiguunngilaq.
Timimi hormonit allanngor-
nerat peqqutaavoq, naartuler-
nertut akerlianilluunniit ersiu-
taanani.
Taamaattoqaqqissappat i-
lukkut misissomeqartariaqar-
putit, aaqalaalertamerit nap-
paataannginnersoq uppemar-
sinniarlugu.
Aseruuttoorlutik
toqusut
amerliartorput
Nakorsat penicilinimut mia-
nersoqqusipput. Annilaan-
ngatigaat aseruuttoornerit
katsorsarsinnaajunnaarnis-
saat. Siumut qularnerual-
laanngila ? Aseruuttoorlutik
toqusartut ikiliartuinnanngin-
nerpat? E.F.
Naagga, akerlianik. Naat-
sorsuinerit takoqqammerpak-
ka USA-mi 1980-imit 1992-
imut aseruuttoorlutik toqusar-
tut 58 procentimik amerlisi-
masut.
Pingaartumik AIDS, aner-
saartorfikkut nappaatit aak-
kullu aseruuttoornerit amerle-
riaatinut peqqutaapput.
Nakorsat peniciliinanut mi-
anersooqusinngillat, taamaal-
laat atornerluinernut. Map-
paatinut taamatut katsorsar-
neqarsinnaanngitsunut iisar-
tagaliisarnerit akulikippal-
laaqaat, imaluunniit nammi-
neerlutik qaangiuttussanut.
Mulimi assammiut
Mulima aappaani assammiu-
taasamik ikkussinikuuvunga.
Meerartaarnissara kissaati-
ginngikkaluarlugu meerarta-
Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu
Pisortaqarfik
AMIS
Aalisarnikkut Misileraanernut Ineriartortitsinernullu
Suleqatigiissitaliaq AMIS
1998-imi misileraalluni
aalisartitsinissat
Aalisarnikkut Misileraanernut Ineriartortitsinernullu
suleqatigiissitaliaq AMIS Aalisarnermut Pisortaqarfi-
up ataani inissisimasoq KNAPK-imit, Royal Green-
land A/S-imit, Pinngortitalerifimmit Aalisarnermut Pi-
sortaqarfimmillu aallartitanik ilaasortaaffigineqartoq
1998-imi sinerissap qanittuani misileraanissanut inas-
sutinik siunnersuutinillu pissarsiorpoq.
Misileraalluni aalisartitsinissani makku
aallaavigineqartarput:
• Misileraalluni aalisartitsinikkut sinerissap qanittua-
ni inuussutissarsiutigalugu aalisalersinnaanissamut
periarfissanik nalilersuineq
• Nunap immikkoortortaani aalajangersimasuni
peqassutsit tunngavigalugit aalisamermik
ineriartortitsineq
• Aalisakkanik qalerualinnillu maanamut atorluar-
neqanngitsunik tunisassiorsinnaanissamut periar-
fissanik nalilersuineq
• Aalisamermi atortut nutaat misileramerisigut ator-
neqarsinnaanerinik nalilersuisameq aammalu aali-
samermi atortut nunap immikkoortortaani ataa-
siakkaani aammalu nunani allani atomeqartut ator-
neqarsinnaanerinik misileraaneq aammalu tamakku
atomeqamissaanik ilitsersuineq.
AMIS-ip sulinerinut atatillugu aningaasartuutit Inatsi-
sartut ukiumoortumik aningaasaliissutaannit matussu-
semeqartarput.
Inassutit aammalu siunnersuutit AMIS-imit tigu-
neqarsimassapput kingusinnerpaamik 01.11.1997.
Paasissutissat erseqqinnerusut siunnersortimut Jan
Ole Pedersen-imut imaluunniit siunnersortimut Ole
Birch-imut saaffiginninnikkut pissarsiarineqarsin-
naapput.
AMIS
Aalisarnermut, Piniarnermut
Nunalerinermullu Pisortaqarfik
POSTBOX 269, 3900 NUUK, TLF.: 32 30 00, FAX: 32 47 04
assagaluaruma immuk qanoq
ililluni aniassava?
Imaassinnaavormi assam-
miutaasap immuup aqqutaa-
nik miligutaasoq. Imaassin-
naanerluni immuk aniffissa-
migut anisoq imaluunniit as-
sammiutaasap putuisigut
marlukkut aniasinnaava?
EJ.
Meerartaarusunngikkuit naar-
tunaveersaatitorsinnaavutit.
Ajutoomikkut meerartaar-to-
qartariaqanngilaq, naak taam-
aattoqartuaraluartoq.
Muleq ataasiinnaanngitsu-
mik immummut aniaffeqar-
poq, 15-20-t angullugit. Im-
muk aniaffissaqarluarpoq,
aamma putuliat aqqutigigalu-
arlugit.
Meerarli eqqarsaatigalugu
milutsitsinerup nalaani as-
sammiutaasaq peertariaqar-
poq. Iviangeq aseruuttoortis-
sinnaavaa, meerarlu akomu-
serlugu.
Ring i brystvorten
Jeg har en ring i den ene bry-
stvorte. Jeg ønsker ganske
vist ikke at få børn; men hvis
det alligevel skulle ske, hvor-
dan kommer mælken så ud?
Det er jo muligt, at ringen
sidder lige igennem mælke-
gangen. Kan jeg så risikere,
at mælken både kommer ud af
sin naturlige åbning og af de
to huller, ringen sidder igen-
nem? EJ.
Hvis du ikke ønsker børn, kan
du undgå det, f.eks. med p-
piller. Børn skal helst ikke
skabes ved et uheld, skønt det
er sket uendeligt mange gan-
ge-
Men der er ikke kun én,
men 15-20 mælkegange, som
munder på brystvorten. Der
kan altså sagtens komme
mælk nok ud på naturlig
måde, selv om der også skul-
le sive lidt ud gennem de to
kunstige huller.
Men jeg vil nu anbefale dig
for barnets skyld at få ringen
fjernet i ammeperioden. Den
kan øge risikoen for brystin-
fektion og vil også genere den
lille.
SAQQUMMIUTEQQITAQ
Inuussutissalerinermik llinniarfik INUILI
Allaffimmi
pisortassarsiorpoq
Decemberip l-ani 1997 atorfinittussamik imaluunniit
isumaqatigiissuteqarnikkut.
Suliassat:
- ilinniarfiup allaffeqarfia akisussaaffigalugu
- missingersuusiorneq
- naatsorsuuserineq
- naatsorsuutinik saqqummiineq allarpassuillu
Piginnaassutsit:
- allaffimmiutut ilinniarsimanissaq naatsorsuuserinermik
misilittagaqarnermik ilalik
- merkonomitut
- allatulluunniit naatsorsuuserinermik iliniagaqarsimanissaq
- ajornanngippat marlunnik oqaaseqarnissaq, kalaallisut
qallunaatullu
- Concorde Økonomisystem-imik aamma Word Perfect-
imik ilisimasaqarnissaq
Atorfininnermi atugassarititaasut:
Namminersornerullutik Oqartussat ataanni kontorfuld-
mægtigitut atorfinitsitsisoqassaaq (lønramme 23-mi), Inat-
sisartut inatsisaat nr. 5, 14. maj 1990-meersoq Namminer-
sornerusut kommuneqarfiullu atorfilittaannut tunngasoq
naapertorlugu.
Akissarsiaqartitsisoqassaaq atorfininnermilu atugassaqar-
titsisoqassaaq, taakkununnga ilanngullugit sulinngiiffeqar-
nermi akiliunneqarluni angalaneq nuunnermilu pequttat
assartorneranni akiliunneqarneq. Kalaallit Nunaannut
Naalakkersuisut aamma Atorfillit Kattuffiata isumaqatigiis-
sutaat atuuttut naapertorlugit.
SIK-p imaluunniit HK-p isumaqatigiissutai naapertorlugit
aamma atorfinitsisoqarsinnaavoq.
Kalaallit Nunaanni atorfilinnut malittarisassat naapertorlu-
git akilerneqartartussamik inissaqartitsisoqarsinnaavoq.
Atorfik pillugu paasissutissanik annertunerusunik piuma-
guit tlf. 66 13 13 atorlugu forstander Bola Egede Martin-
sen-imut imaluunniit allaffiup pisortaanut Karoline Frede-
riksen-imut paasiniaasinnaavutit.
Qinnuteqaat ilinniagaqarsimanermik uppernarsaatitalik si-
ornatigullu suliffigisimasat uppernarsaataannik kiisalu so-
raarummeernermut allagartamik ilalik kingusinnerpaamik
24. oktober 1997 nal. 12.00 uunga nassiunneqareersimas-
saaq.
inuili
Inuussutissalerinermik llinniarfik
BOX 123 • 3921 NAR.SAQ