Atuagagdliutit - 11.02.1999, Blaðsíða 15

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 11. FEBRUAR 1999 • 15
Inuit ataasiakkaat aaqqiiniamermi
soqutiginnilersinniameqassapput
Inissaaleqinerup anigorniarnera pillugu politikerit taama oqariartuuteqarput
NUUK(TK) - Inissaaleqine-
rup anigorniarneqarnera eq-
qumiikkaluamik qineqqu-
saarnermi taakkartorneqan-
ngilaq - suli. Taamaammat
Siumup, Atassutip, aamma I-
nuit Ataqatigiit siulittaasui
Anthon Frederiksen-ilu Kat-
tusseqatigiinnit Inatsisartu-
nut qinigassanngortittoq a-
peqquteqarfigaavut, inissia-
nik amigaateqarnerup qaa-
ngemiarnissaa pillugu qanoq
isumaqamersut.
Ukiut marluk amigarput
- Siunissami inissialiortiter-
nermi nunaqavissut sulisori-
neqassapput. Aallaqqaataa-
niilluunniit sulisussanik ava-
taanit tikisitsiortussanngila-
gut. Nunatsinni pigineqareer-
sut atussavagut.
Siumup siulittaasua Jonat-
han Motzfeldt, inissaaleqi-
neq qanoq iliorluni qaanger-
niarneqassanersoq aperine-
qarami erseqqissaavoq.
- Pisortat inissianik sanaar-
tornermi aqutsisuutinneqar-
nerat ingerlaannassaaq. Aap-
paatigulli aamma ineriartor-
nermut ingerlareersumut ta-
persersuinissarput pingaaru-
teqarpoq, tassa ilaatigut nam-
minersortut aamma Nammi-
nersornerullutik Oqartussat
namminneerlutik sulisunut i-
nissialiorsinnaatitaalernerisi-
gut, Jonathan Motzfeldt o-
qarpoq.
Maanna naalakkersuisuu-
sut siunertaraat, inissaminnik
kissaateqartut akiliisinnaa-
sullu tamarmik inissaqartin-
neqarnissaat. Taamaakkalu-
artoq amerlanerujussuit utaq-
qikatannaveersaartariaqarsi-
mapput. Inissianut utaqqisut
allattorsimaffii takeqaat -
Nuummilu ukiuni kinguller-
ni utaqqisut amerlerujussuar-
simallutik.
- Taamaammattaaq qiner-
sisartut naatsorsuutigisin-
naanngilaat ukiut marlussuit
ingerlanerinnaani inissaale-
qineq qaangemeqassasoq. A-
jornartorsiummik aaqqiiniar-
nermi suleqataasut tamarmik
assoroortussaapput. Taman-
nalu peqqutigalugu pitsaane-
rusumik suleqatigiittoqartari-
aqarpoq, tamatumalu saniati-
gut nunaqavissut ukiuni tulli-
uttuni iluarsartuussinissarsu-
amut suleqataasinnaalersin-
niarlugit ilinniartitaanermi
immikkut ittumik suliniute-
qartoqartussaavoq, Siumup
siulittaasua Jonathan Motz-
feldt oqarpoq.
Tamanut suliassaq
- Inissaaleqinerup qaangemi-
arnerani inuiaqatigiinni kik-
kut tamarmik suleqataanis-
saat pisariaqarluinnarpoq.
Taamaammat Atassummi i-
nuit namminneerlutik inissi-
aliortiternermi aningaasalii-
sinnaalernissaat sulissutigi-
niarparput, sanaartornermi
landkarsip kommunillu ta-
piissutaat kisiisa isumalluu-
taajunnaarsillugit.
Atassutip siulittaasua Da-
niel Skifte, ukiuni kinguller-
ni sisamani naalakkersuisuu-
nermini ineqarnermut aki-
sussaasuusimasoq oqarpoq.
Tamatuma saniatigut er-
seqqissaatigaa, inuit nam-
minneerlutik illuliornissamut
aningaasalersuisinnaaneran-
nik aaqqissuussineq, ukiak-
kut ataatsimiinnermi Atassu-
tip angusimasaa, inuit ataasi-
akkaat inissaaleqinermik ani-
guiniarnermi suleqataanis-
saannut takussutissaalluar-
toq.
Aningaasalersueriaatsip a-
tuutilerneratigut ilaqutariit a-
taasiakkaat akiusup 10 pro-
centia namminneq pissarsia-
riniartussaavaat. Tamatuma
kingorna landskarsi akiusup
40 procentianik tapiisinnaa-
voq, sinnerilu 50 procentiu-
sut aningaaserivimmut real-
kredit-imilluunniit taarsigas-
sarsisitsisarfimmut taarsigas-
sarsiarineqarsinnaapput.
- Atassummi tunngavi-
gaarput, inissaaleqinerup
qaangerniamerani inuiaqati-
giit tamarmiullutik suleqa-
taanissaat, kisiannili aamma
inuit inissiaatitik nuannarine-
russagaat, aningaasaliissutit
ilaat namminneerlutik pissar-
siarisimagunikkit imaluun-
niit namminneerlutik sanaqa-
taasimagunik, Daniel Skifte
oqarpoq.
- Taamaammat Atassummi
sulissutiginiarparput nammi-
neerluni illuliorsinnaaner-
mut, boligstøtte-mit taarsi-
gassarsilluni illutaarsinnaa-
nermut piginneqatigiillunilu
inissialiorsinnaanermut peri-
arfissat nukittorsarneqarnis-
saat.
- Tamatuma saniatigut er-
seqqissassallugu pingaarute-
qarpoq, sanaartornerup pit-
saanerusumik pilersaarusior-
neqarnissaa pisariaqarmat,
sanaartornermik suliaqartut
sumi qanorlu amerlatigisut
sanaartorneqassanersut ilisi-
masarniassammassuk. Taa-
maammat maannangaaq mis-
singersuusioriaatsip allan-
ngortinneqarnera, sanaartor-
nerup eqqissisimanerusumik
ingerlanissaanut qulakkeeri-
soq angoreerparput. Taman-
na kvadratmeterimut akiusu-
mik naapertuunnerusumik
kinguneqassaaq, kisiannili
aamma nunaqavissunik suli-
soqarluni sanaartornissamik
kinguneqassalluni, Daniel
Skifte isumaqarpoq.
Pilersaarusiorneq
pitsaanerusoq
inuppalaartorlu
- Pitsaanerusumik pilersaaru-
siomeq inuppalaamerusumil-
lu ingerlatsineq. Inissaale-
qineq anigussagutsigu ta-
manna pingaarluinnartuuvoq.
Inuit Ataqatigiit siulittaa-
suat Josef (Tuusi) Motzfeldt
taama isumaqarpoq.
- Ukiakkut ataatsimiinner-
mi inuppalaarnerusumik i-
ngerlatsinissaq, taamatullu i-
nuit sanaartorsinnaanerinut
periarfissaat ammaanneqar-
NUUK(TK) - Nunatsinni i-
nuiaqatigiit inatsisartunullu
ilaasortanngortussat iluarsi-
niarlugu ilungersuutigineru-
sassaasa ilagaat - allat sania-
tigut - initaarusuttut inissa-
qartinnissat.
Pingaartumik illoqarfinni
annerusuni inissialiorneq an-
nertusigaluartoq sumi tama-
ningajak ajorluinnarpoq. I-
nissianut utaqqineq sineris-
sami ukiunit sisamanit qum-
mut sivisussuseqarpoq -
Nuummilu inissianut mar-
lunnik pingasunillu initalin-
nut ukiut 13-it angullugit.
Tamanna initaarusuttunut
nuukkusuttunulluunniit ajor-
nartorsiutaasoruj ussuu voq.
Suliffeqarfinni
aj omartorsiuteru j ussuaq
Inissaaleqinerujussuartaaq
suliffeqarfinnut ajornartorsi-
utaasorujussuuvoq. Sulisor-
taat inissaqartinneqarsin-
naanngingajapput, ilaatigut
pissaqannginnamik aappaati-
gullu inissaaleqinerujussuup
kingunerisaanik namminer-
sortut attartortitsisartut ini-
mut akiliutigititaminnik akit-
suingaatsiarsimammata. Ta-
manna kinguneqarpoq nam-
minersortunut suliffeqarfin-
nullu allanut aningaasartuu-
mata iluarisimaarpara.
- Tamatumali saniatigut
erseqqissassallugu pingaar-
tippara maanna inissianik at-
tartortuusut inissianik najuk-
kaminnik pigisaqalersinnaa-
nerinut periarfissinneqartari-
aqarmata. Qaammammoor-
tumik attartomermut akiliu-
taat piffissap ingerlanerani i-
nissiamik najukkaminnik pi-
ginnittunngorsinnaanerinut
atort ariaqaraluarput.
Josef (Tuusi) Motzfeldt i-
sumaqarpoq, maannarpiaq a-
jornartorsiutaanerpaasoq, i-
nissialiarisartakkatta akiinik
qanoq iliorluta appasinner-
paatitsisinnaanersugut.
- Piffissami qaninnermi sa-
naartornermik suliallil suli-
assaaleqilernavianngillat.
Taamaammat suliaqarfiup
tamatuma iluani noqqillassi-
maartariaqarpugut, kisiannili
aamma aqqutissat nutaat pia-
reersimaffigisariaqarlugit,
soorlu sanaartornermut ator-
teqarnerulerneq, pisortat i-
nissiaataani atorfimmut ata-
tillugu inissianik pissaqartin-
neqanngitsunut.
Assersuutissarpassuaqar-
poq namminersortut attartor-
tittagaanni amigaatigineqar-
tuni akisoorujussuarmik inis-
sianut akiliisitsisarnerit.
Nuummi nalinginnaavoq
namminersortut attartortitsi-
sartut 15-20.000 kroninik a-
kiliisitsisarmata - tassa
qaammammut, ineeqqamut
ataasiinnarmut 2.000-init
5.000 kronit angullugit.
Inissiat nutaat 5.200-t
pisariaqartinneqarput
Utaqqisut allattorsimaffiat
malillugu, soorlu INI A/S-
imi, inissaminnik pisariaqar-
titsisut nalilissagaanni immi-
ni ajornakusoorutaavoq. U-
taqqisut allattorsimaffiat im-
mini tamatigorluinnagajak u-
taqqisut amerlinerannik nas-
sataqartarpoq, amerlaqisum-
mi »nalunartut pillugit« u-
taqqisut allattorsimaffiannut
ilannguttarmata.
Inissiat qanoq amerlatigi-
sut pisariaqartinneqarnersut
pilersaarusiortut naatsorsui-
gaangamik aallaavigisarpaat
najugaqatigiit kisermaallu
19-inik ukioqalereesimasut
tussanik tikisitsiortomeq an-
nikillisarlugit, nunami ta-
maani pigeriikkagut atugara-
lugit.
- Allalu misissortariaqa-
gaarput tassaavoq ineqarner-
mut tunngatillugu allaffissor-
nerujussuaq. Tassani maleru-
agassat malittarisassallu naa-
lagaaffimmit kingornutavut
eqqarsaatigaakka. Politikkik-
kut pisariillisaasoqartariaqar-
poq. Ajornartorsiutinik aaq-
qiiniaqataanermi paamaarfi-
usartut ilaajarneqarnissaat
pisariaqarpoq, Josef (Tuusi)
Motzfeldt isumaqarpoq.
soqutiginninneq
nukittorsameqassaaq
- Isummanik allanngortitsi-
soqarnissaa pingaaruteqar-
poq, inuit ataasiakkaat inis-
saaleqinerup anigorniarne-
qarnerani soqutiginninnerat
nukittorsarlugu.
Ukiuni sisamani kinguller-
ni Kattusseqatigiinnit Inatsi-
sartuni ilaasortaasoq Anthon
Frederiksen taama isumaqar-
poq.
- Ullumikkut attartortuusut
inissiamik najukkaminnik pi-
siaqarsinnaanissamut periar-
fissinneqartariaqarput. Inuit
ataasiakkaat soqutiginninne-
rat taamaalilluni annertusar-
neqarsinnaavoq. Ineqarner-
tamaasa 95 procentii inissia-
mik innersuunneqartariaqar-
tut. Tamanna aallaaviussap-
pat Nunatsinni Naatsorsueq-
qissaartarfiup naatsorsorpaa
- ullumikkorpiaq - inissiat
nutaat 2.700-t pisariaqartin-
neqartut.
Taakku qaavisigut ukioq
2008-p tungaanut inissiat pi-
sariaqartiligassat ilanngullu-
git, soorlu Nunatta aningaa-
saqamera pillugu siunnerso-
qatigiit naatsorsoraat, inissiat
2.500-t qaavisigut pisaria-
qartinneqassapput.
Pisortat aningaasaataat
Ukioq 2008 tikitsinnagu inis-
siat nutaat 5.200-t sananeqas-
sappata landskarsimut ani-
ngaasaliissutissanik piumasa-
qaataassaqaaq. Tamatumun-
nga peqqutaavoq inissiat at-
tartortittakkat kiisalu BSU aq-
qutigalugu aamma nammineq
illuliat tamakkiingajalluin-
nartumik namminersomerul-
lutik oqartussanit kommuni-
nillu aningaasalersomeqartar-
mata. Tamatumalu qaavatigut
inissianut akiliutit amerlival-
laannginnissaat anguniarlugu
toqqaananngikkaluamik ta-
piissuteqarfigineqartarmata.
Inissiat nutaat 5.200-t ka-
tillugit 4,6 milliarder kroni-
mut akiliutinit kinguaattoo-
rutit annertunerusujussuan-
nut inuit soqutiginninnginne-
rat peqqutaavoq, inissiammi
najukkatik pigilivissinnaana-
viannginnamikkit, Anthon
Frederiksen isumaqarpoq.
Tamatuma saniatigut inuit a-
taasiakkaat inissiat najukka-
tik namminneq pigisuugu-
nikkit paaqqutarilluarnerus-
sagaluarpaat.
Aammattaaq Anthon Fre-
deriksen isumaqarpoq, inuit
namminneerlutik inissialior-
sinnaanerat nukittorsartaria-
qartoq.
- Tamanna ilaatigut lands-
karsip initaarniarlutik taarsi-
gassarsiniartunut qularna-
veeqqusiisalerneratigut pi-
sinnaavoq.
- Aamma nunatsinni pige-
riikkagut atorluamerujussuu-
sariaqarpagut. SIKU-blokki-
nik suliniuteqarneq siunissa-
mi politikerit tungaanniit pi-
moorunnerusariariaqarpoq.
Taanna nunatsinnut sanaar-
tornermut atortussanik tike-
rartitsinermut killilersueqa-
taasinnaavoq, tamatumalu
saniatigut nunatsinni tunisas-
siornermik pilersitsiffiusin-
naalluni, Anthon Frederiksen
oqarpoq.
nik aningaasaliissuteqarfius-
sapput - imaluunniit ukiut
qulit tulliuttut ukiumut 460
millioner kroner. Taakku
qaavisigut attartortunut ataa-
siakkaanut tapiissutitut ani-
ngaasartuutit 370 millioner
kroner kiisalu inissianut ta-
piissutit, inissiani meeqqanut
tapiissutit amerliartornerinut
aningaasartuutit aammalu sa-
naartorfigissaarinerit.
Politikerit
isummerfigissavaat
Taamaattumik Nunatta anin-
gaasaqarnera pillugu siun-
nersoqatigiit isumaqarput
politikerit makku isummerfi-
gisariaqaraat:
- inissialiortitememi iluar-
sartuussinissarsuarnilu
naammassinninnissanut sa-
naartornermi sulisussanik
kiisalu aningaasaliissutissa-
nik naammattunik pissarsi-
nissaq qulakkeerneqassasoq.
- aningaasaliissutit tamak-
ku qanoq aningaasalersome-
qassanersut, eqqarsaatigine-
qarlunittaaq inissianut akiliu-
tit pissusissarinngisamik mi-
kitinnerannut tapiissutit ilan-
ngassallugit politikeri pia-
reersimanersut.
Politikerit qununngillat?
Aperereerpagut.
Inissaaleqineqqaangerusussinnaavaat?
Inissaaleqineq qaangerneqassappat 2008-p tungaanut inissiat nutaat 5.200-t
sananeqartariaqarput. Ikinnerpaamik 4,6 milliarder kroneqassapput
Agga Lund, Meeqqevinnut
siunnersorti
"Siumut ilalernarpoq politikkimigut
piumasaqarmat eqiasuitsuunissamik,
sullerissuunissamik
isumassarsiullaqqissuunissamillu."
Agga Lund,
Pædagogisk konsulent
"Jeg støtter Siumut, da partiet i sin
politik kræver flittighed, dygtighed
og opfindsomhed."
Hr