Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 11.02.1999, Blaðsíða 16

Atuagagdliutit - 11.02.1999, Blaðsíða 16
16 -TIRSDAG 11. FEBRUAR 1999 ATUAGAGDLIUTIT Illit isummat / Din mening Qinigassanngordttup oqaatigiumasai All. Ove Brandt, Kattusseqatigiinnit qinigassanngortittoq Ikiuisarnermi inatsit assi- giimmik: Inatsisartut ikiorsiisamer- mut inatsisaat immini ajun- ngikkaluartoq, taamaattorli assigiinngeqisumik atortin- neqarnera aaqqiiviginiarne- qarunanngimmat aallarniuti- gilara. Tassami nalunngilluarpar- put kommuneqarfinni ani- ngaasatigut inissisimalluar- tuni taamaallaat eqqukanner- sumik atortinneqartoq, pif- finnili amerlanerpaani ilua- meersumik atortinneqan- ngimmat toqqissisimanarani. Taama pissusilersorneq aaqqittariaqarluinnarpoq, qi- nikkat nutaassat sulileqqaar- nerat iluatsillugu. Inissiat innarluutilinnut naleqquttut: Isumaqarpunga inatsisar- tuni eqqartorneqartaraluarlu- ni pimoorullugu inatsisitigut aaqqiiviginiarneqarneq ajor- toq, inuit timimikkut san- ngiinnerusut innarluutillillu taamaallaat qamutinik assa- kaasulinnik iluaquteqarlutik ingerlasinnaasut eqqarsaati- galugit. Maannamut inuit taamatut ajornartorsiutillit iluameer- Asuli pivaatigut All: Ove Brandt, utoqqali- nersiutilik Kattusseqatigiinni qinigassanngortittoq 21. januar 1999 Utoqqaat Kattuffianni »Utoqqaat Ni- paat«-ni siulittaasup Enos Lyberth-ip utoqqarnut atu- gassaritinneqartut pillugit a- persorneqarnera tusarnaar- para. Tupigilluinnarparali nuna- rujussuatsinni utoqqarpassuit assigiinngingaartumik isu- magineqamerat suli paasisi- manngimmagu, taamalu atsi- gisumik nunatta inatsisartui- nut (naalakkersuisuinullu) qujaniartigisinnaammat. Enosip nalusimaneramiuk utoqqarpassuit assigiinngeqi- sumik atugassaqartitaaner- mikkut qanoq ilungersuute- qartigisut. Uagut utoqqaat peqatigiif- fiini ilaasortaasugut nalun- ngilarput piffinni assigiin- ngitsuni sullinneqarneq atu- gaqartitaanerlu qanoq assi- giinngitsigisut; allatut oqaa- tigalugu kommuneqarfinni a- ningaasatigut inissisimallu- artuni taamaallaat toqqissisi- malluni utoqqalisoqarsinnaa- gunarpoq. Utoqqalinersiat tunngavi- galugit assigiippoq, allatigul- li tapertorneqarsinnaagaluar- nerit, soorlu angerlarsimaf- fimmi ikiorteqarsinnaanerit allatigullu ikiorserneqarsin- naanerit. Assersuutigalugu i- saruartaarsinnaanermut ta- perserneqarsinnaagaluarnerit assigiinngeqisumik atortin- neqarput. Nalunngilarputtaaq inuus- sutissatigut utoqqalinersiute- qarnerput piinnarlugu allanik akikinnerusumik pisisinnaa- titaanata, utoqqaat allatullu nappaatillit allatulli akile- raartartuupput, pinngitsoora- tillu allatulli akilersuititaap- put angerlarsimaffimmin- niikkunik utoqqaalluunniit illuiniikkunik. Inatsisartut inatsisaanni al- lassimasoqaraluarpoq utoq- qalinersianik akilersugassat peereerlugit 3.500 kr. inuus- sutigissagaat, taamaattoqan- ngilarli. Nalunngilarput ilaa- sa akilersuereernermikkut 2- 3000 kr. missaannaat qaam- mammut naammatsinniagas- sarisaraat. Taamaammat sineriassuat- sinni utoqqarpassuit partiinut qilersorsimajunnaarlusi a- taatsimoorlusi anguniagaqa- ritsi asuli salloqittagaanerput naammalerpoq. Kattuffitta sullinnianngippatigut qani- mut inatsisiliortunut akun- nermiliuttussanik qinersigit- si. Ukiarmi qaffariaatiminin- nguit annerusumik iluaqutaa- natik akileraarutinngorput, taamaammat allatut ittumik aaqqeeriartariaqalerpoq. Erseqqissarlarali qinikkap kialluunniit inuit ilaannai sullitassarinngimmagit, nu- natta inuisalu siunissaat siu- liani taasattulli pingaarute- qartigaaq. sumik isiginiarneqaratilluun- niit ikiorniarneqanngillat. Inuup sulisinnaassusia maskiinanik taarserpaat: Nunarput inuttusiartortil- lugu sulisinnaasullu amerli- artortillugit aarleqqutiginar- luinnarpoq, inuup sulisin- naassusia maskiinanit taar- serneqaraluttuinnarmat. Aa- lisakkanik suliffissuit qivi- aannarutsigit taamaaliorneq malunnareerpoq. Taamaalilluni annertooru- jussuarmik suliffissaarunner- mik kinguneqartalereerluni. Kisiannili sumut iluaqutaava sulisartorpassuit suliffissaa- ruttorpassuit isumaginnitto- qarfmnut aalliinnartunngor- tikkaanni ilumut sianiillior- neq aasiit. Oqarumassanerlutik kalaa- leq sulisinnaanngimmat? Nunatta avataani fabrikker- sualersortuarluta allamiut su- liffissaqarniassammata aat? Taama iliornerup anneru- sumik nunarput akileraaruti- tigut ikiorsemavianngilaa. Arferit neqaat avammut: Sunaluunniit nioqqutissia- rineqarsinnaasoq nunatsin- nullu aningaasarsiornikkut i- luaqutissaasoq kia assortus- sammagu? Isumaqarpungali siunertaq pimoorunneqassappat neqi- leriffiit pilattarfiillu naleq- qulluartut piorsaqqaartaria- qartut. Soorunami ataatsik- kut arlalinnik sanaartorneq a- jornarallassaaq, ineriartortin- neqarsinnaappulli tulleriis- saarinikkut. Taamalu aatsaat avammut nioqqutissiornissaq aallartissinnaanngussalluni. Akileraarutit assigiit: lA-p siunnersuutigaa inuit Utoqqarnut ikiorsiissutaasartut kommuneqarfunmiit kommuneqarfimmut assi-giinngissitaarpallarput. isertitaqqortunerit annerusu- mik akileraartinneqartalissa- sut. Taama siunnersuuteqar- neq piviusorpalaanngilaq a- kueriuminaatsuullunilu. Isumaqarnanngilluinnar- poq isumassarsiatsialaasoq, iluatsitsillutimmi isertitaqar- luartartortagut naammattun- nguamik iluaqutigereerpa- gut, soorlu nunatta karsianut. Taamatullu kommuneqarfm- nut akileraarfigisaminnut in- nuttaasut allat suliffissaaleqi- neranni ataavarnerusumik i- luaqutigereerpagut. Assersuutigalugu aalisari- utillit ukiut arlaanni iluatsit- sillutik aningaasarsilluarunik annertuupilorujussuarnik a- kileraartareerput, nalaatsor- nikkut angallamminnut ar- laatigut ajutooruteqassagalu- arunik isumalluutissaaruttar- lutik allaat. Taanna assersuutissaan- naavoq, allalli taakkarsussa- galuaraanni naaffeqanngitsu- mik taagugassaqaraluarpoq. Ilami aningaasarsiaqarne- Atuarfik pitsaasoq kissaataavoq All. Jarl Jensen, Ittoqqortoormiit Isumassarsiamik soqutigisa- qannginneq angusaqanngit- soornermut nassuiaatigine- qarnissaa orniginarpallaan- ngilaq. - Atukkanik naamma- ginnilersuuginnarneq nassui- aatigissallugu ajussaqaaq. Ilinniartitsisunut inissiatut aalajangikkat atorfinnut inut- tassaqartitaareersunut ilan- ngullugit pigiinnarneqarnis- saat akersuussutigineqarsi- mavoq. Pineqartormi ataasi- ummat tamanna avaqqunne- qarsinnaanngimmat. Pisimasoq eqqumiitsoq, tassa siusinnerusukkut asser- suutigalugu peqqinnissaqar- fimmik ingerlalluartumik ti- gusinissamik akersuunneq - kommunit mikisut atuarfe- qarfimmik Namminersome- rullutik Oqartussanik tigusi- niartillugit atorneqanngilaq. Tamatumani pissutsit inger- lalluartariaqanngimmata. Siumut alloriarneq ataaseq kingumut alloriarnertut mar- luttut misigineqartarpoq. An- nernartua tikinneqaannan- ngilaq. Qaangemeqarpoq. I- sorliunerusuni kommuni mi- kisunnguaq, Kalaallit Nu- naanni innuttaasut 1 procen- tii inorlugit inulik nammineq ingerlasariaqalerpoq. Aatsaat taama soqutigit- taatsigisunik. Inuiaqatigiinni atugarissaarfiusuni sanngiin- nerusunut mitallerneq taa- maattoq sivisuumik ujartari- aqarpoq. Apeqqutip ileqqorissaar- nermut tunngasortaa. Pitsaa- neruinnanngilaq, pisariaqar- luinnarporli ukiuni qulikkaa- ni sumiginnaasimaneq eq- qarsaatigalugu qinersinissa- mut piumassuseqarluarner- millu nukinnillu saqqummer- toqarnissaanut. Ittoqqortoor- miininngaanneersumik taasi- git, nunatsinni isumasioqati- giinnermi qullersaasuni ilaa- sortaatitaqalersinnaaqqullu- ta. Tamanna Ittoqqortoormiit Kommuneanni naapertuutin- ngitsut sivisuallaamik atuus- simasut aaqqinnissaannut i- nuiaqatigiinnguarnut periar- fissatuaavoq. Qinersilluarisi. rusut meeraat atuartut tapisi- aqanngillalluunniit. Meeqqe- rivimmiittuutaat annertooru- jussuarmik akeqartinneqarta- reerput, uffa allaat pissakin- nerit akiliuteqartinneqanngit- sut. Tassuuna ersereerpoq piu- maffigineqarnerat annertusi- sariaqanngitsoq. Ilinniartut sipaarniarfi- gineqartarnerat: Oqartoqarpoq inuusuttagul nunatta siunissarigai, taman- nami ilumoorpoq. Annertoorujussuarmik im- minnut piorsareerlutik ilin- niakkaminnik naammassin- nikkaangata immaqa tamatta tulluusimaarutigisarpagut. Soorliuku angajoqqaatik i- laquttatillu qimallugit ilinni- ariartoraangata taama sipaar- niarfigineqartartigisut? Al- laat nerisassatigut allatigullu atugassarisaasigut. Taama atukkatigut ippi- ngiatomerup kinguneranik a- ngerlaannartariaqarnermik qassiitigut kinguneqartareer- poq, tamannalu aaqqiivigine- qarniarli. Nunatsinni ammeriviup qimmit amileriffimmik im- mikkoortortaqalernissaa: Naluneqanngitsumik Sisi- miut kommunianiit avanna- mut Tunu ilanngullugu qim- merpassuupput, ukiullu a- taatsip ingerlanerinnaani a- merlasoorpassuit toqunne- qartarput atorluarniarneqara- tik, igiinnameqartarlutik. Uffali ammerivimmi tike- rartitsiuartut. Soormi am- merivimmik tamakkununnga naleqqussakkamik qimme- qarfiusut arlaanni pilersitsi- niartoqanngila? Taamaalilluni suliffissanik aningaasarsiorfissanillu aam- ma kinguneqassagaluarpoq. Jakob Knudsen, Aallarnissaasoq Jakob Knudsen, Iværksætter "Siumut nutaaliortuummat, nutaaliorniartunullu tapersersuisuummat suleqatiginnilluartuulluni Siumukkormiumik qinersissaanga." "Da Siumut står for fornyelse samt støtter og har godt samarbejde med personer der arbejder på fornyelse stemmer jeg på en Siumut-kanditat." vir ASS7 FOTO-ARKIV: AG

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.