Atuagagdliutit - 30.03.1999, Blaðsíða 7

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 30. MARTS 1999-7
Inissiaatileqatigiiffik atoramajunnaarpaat
Ammassalimmi kommunalbestyrelsi 1999-imi ileqquusumik siullermeerluni ataatsimiinnermini
aalajangerpoq INI A/S-ip inissianik ingerlatsinera pillugu isumaqatigiissut atorunnaarumallugu
TASIILAQ (TK) - Ammas-
sallup kommuneani kommu-
nalbestyrelsimut ilaasortat
INI A/S qatsulluinnarsima-
vaat - imaluunniit eqqorneru-
sumik oqaatigalugu, Nammi-
nersornerullutik Oqartussat
politikiat inissiaatileqatigiif-
fimmut namminersomerusu-
nit pigineqartumut atuutitin-
neqartoq.
Namminersornerusut ine-
qarnermut akiliutinik qaf-
faaqqusiunnaarnerat, taama-
lu aningaasartuutit malillugit
ineqamermut akiliutip ato-
runnaarsinneqarnera kingu-
neqarsimavoq, inissiat INI
A/S-ip Ammassallup kom-
muneani ingerlatai aserfal-
latsaalineqarsinnaajunnaar-
mata. Tamannalu Ammassa-
limmi naammagineeruppoq.
Taamaattumik Ammassa-
limmi kommunalbestyrelsi
martsimi kingullermik ataat-
.simiinnermini aalajangerpoq
»kommunep inissiaatai uter-
tinneqassasut«, taamaalilluni
siunissami kommunemit
namminermit ingerlanneqar-
tussanngorlugit.
Sivisuumik oqallinneq
Kommunalbestyrelsip ki-
ngullermik ataatsimiinnerani
aalajangerneq pivoq ukiut ar-
lallit ingerlaneranni ingerlaa-
vartumik oqallittoqareersor-
lu. Tamatuma ingerlanerani
Namminersornerullutik O-
qartussat aamma Inissiaati-
leqatigiiffik INI A/S naam-
magineqartarsimanngillat.
Namminersornerusut ine-
qarnermut akiliutit qaffanne-
qannginnissaannik aalaja-
ngernerat kinguneqarpoq,
kommunep inissiaataasa sila-
taasa ingerlaavartumik aser-
fallatsaalineqarsinnaajun-
naamerannik, tamanna ani-
ngaasassaqartinneqanngim-
mat, Ammassalimmilu inis-
siat aserfallakkaluttuinname-
rat isigiinnarumaneqanngi-
laq.
Oqallisigineqartartoq
Kommunabestyrelsip 1998-
imi ataatsimiittamerini ajor-
nartorsiut arlaleriarluni oqal-
lisigineqartarpoq, allaffissor-
nerulli tungaanit misissueq-
qaartoqamissaa kissaatigine-
qarpoq.
Siunnersuummi oqallisigi-
neqartumi takuneqarsinnaa-
voq siullermik eqqarsaatigi-
neqarsimasoq »kommunep
inissiaataasa ingerlanneqar-
neranni iluaqutit ajoqutillu
qanimut misissuinikkut qu-
laamiameqassasut«, tamatu-
munnga ilanngullugu INI
A/S suli ingerlatsisuussaner-
soq, imaluunniit ingerlatsine-
rup ilaa kommunemit tigune-
qassanersoq, immaqaluunniit
ingerlatseqatigiinnit kommu-
nemit kommuneqatigiinnil-
luunniit ingerlanneqalissa-
nersoq. Aammattaaq misis-
sorneqassaaq inissianik i-
ngerlatsineq suliariumannit-
tussarsiuussinikkut inuttas-
sarsiuunneqassanersoq.
Misissuinerlu naammassi-
neqarpat misissuinermi iner-
nemit siunnersuutit kommu-
nalbestyrelsimit aalajangiif-
figineqassapput.
Tamannali kommunalbe-
styrelsip utaqqiumanngilaa.
Taarsiullugu maannakkut aa-
lajangertoqarpoq: Inissianik
ingerlatsineq utertinneqas-
saaq
Inissiat 300-t
Inissiaatileqatigiiffik INI
A/S-ip inissiat 300-ngajan-
nik amerlassusillit Ammas-
sallup kommunea sinnerlugu
ingerlatarai.
Tamanna eqqumiippoq,
nalinginnaasumimmi nam-
minersornerusut inissianik
amerlanemik piginnittuusar-
NUUK (TK) - Naalakkersui-
sut KANUKOKA-llu (Ka-
laallit Nunaanni Kommunit
Kattuffiat) 1997-imi isuma-
qatigiissutigigaluaraat ine-
qarneq aamma Inissiaatileqa-
tigiiffik INI A/S-ip pilersin-
neqarnera kommunit peqa-
taaffigisaannik suleqatigiin-
nikkut naliliiffigineqartassa-
soq, sulineq suli aallartinngi-
laq - maanna aallajangiiner-
mit ukiut marlungajaat qaa-
ngiunnerini.
Arlallit sakkortuumik
isomartorsiuipput
Naalakkersuisooqatigiiusima
sut, tassaasut Siumut Atas-
sullu sannartomermik aqutsi-
nermik ingerlatsinerannik i-
sornartorsiuisut kommuniin-
naanngillat.
Aammattaaq Kalaallit Nu-
naanni Sulisitsisut isornar-
torsiuisimapput, isumaqarlu-
tik suliaqarfiit - tassa teknik-
kimut, inatsisinut aningaasa-
qarnermut tunngasut - ataat-
simoortinneqartariaqartut,
tamatuma saniatigut oqartus-
saaffinnik allanik suleqate-
qarnermut akisussaasuusu-
mut.
Misileeqqaameq
1998-imi pivoq
Ammassallup Kommunia
1998-imili KANUKOKA-p
aallartitanik ataatsimiititsine-
ranut siunnersuuteqarpoq, i-
sumaqatiginninniarnissat i-
sumaqatigiissutaareersut aal-
lartinneqamissaannut tinner-
saalluni. INI A/S-ip kommu-
nit illuutaannik aqutsineranut
tunngasunik arlalinnik paasi-
§ saqarusulluni taamaaliorpoq,
2 kisiannili taamani siunner-
| suut tunuartinneqarpoq.
o Pingaartumik KANUKO-
3 KA-p siulersuisui isumaqar-
“ mata, nalilersuinissaq aalaja-
ngiunneqartoq ima angusa-
qarfiutigisimanngitsoq, oqal-
linnissamut tunngavissaqar-
toqalersimalluni.
Tamatuma kingoma naa-
lakkersuisut isumaqatigin-
ninniaifiginissaat ajornarlu-
mata, ikinnerit kommunenit
pigineqartarlutik.
Inissiaatileqatigiiffik INI
A/S 1. januar 1995-imi piler-
sinneqarpoq, suliassaraalu
»namminersornerullutik o-
qartussat inissiaataasa eqqor-
tumik ingerlanneqarnissaata
qularnaarnissaat«, tamatu-
munngali atatillugu »kom-
munet neqeroorfigalugit
kommunet inissiaataannik
ingerlatsinissamik«.
Ammassallup kommunea-
ta INI A/S maannakkut isu-
innarsimavoq. Tamatumun-
nga peqqutaasut ilagaat -
KANUKOKA-mit paasin-
ninneq malillugu - »Nammi-
nersornerullutik Oqartussat
ataanni Aningaasaqarnermut
pisortaqarfinni atorfiit inutta-
lersugaanerannik ajornartor-
siuteqarneq«. KANUKO-
KA-p siulittaasuata Edvard
Møller-ip naalakkersuisut ki-
ngullermik decemberip quli-
ngani nukingisaarpai - maan-
namulli suli naalakkersuisut
qisuariarsimanngillat.
Maanna suliarineqarpoq
KANUKOKA-p siulersuisu-
isa maanna kommunalbesty-
relsini tamani oqallisigine-
qartumik innersuussuteqar-
nerini allassimavoq, siulersu-
isut »naalakkersuisunut in-
nersuussuteqartut, nalilersui-
nerup piaarnerpaamik aallar-
tinneqarnissaanik«.
Ineqarnerup INI A/S-illu i-
ngerlanneqarneranut naam-
magittaalliortuni Ammassal-
lup Kommunia kisimiinngi-
laq. Kommunit amerlaner-
saat aamma naammagittaalli-
orput, tamannalu KANUKO-
KA-p apeqqutaanik arlalin-
nik akissuteqamerini ersip-
poq.
Maleruagassat ersarissut
pisariaqartinneqarput
Ataatsimut isigalugu INI
A/S-ip suleqatigineqarnerani
maleruagassat ersarissut pi-
sariaqartinneqarput, aammali
pingaartumik erseqqissarne-
qarnissaa, »sanaartukkanut
kinarpiaq akisussaasuuner-
soq«, kommunit aperineqar-
tut taama isumaqarput.
Tamatuma saniatigut kom-
muninit erseqqissaatigine-
qarpoq, inissianik aqutsineq
INI A/S-imulli nuunneqar-
mat annertunerusumik »illut
silataat aserfallatsaalineqar-
simanngitsut«. Taamaalillu-
nilu illut silataat aserfalla-
ngaatsiarsimapput nalikillisi-
mallutillu.
maqatiginialissavaa kommu-
nep inissiaataanik ingerlatsi-
nermik isumaqatigiissutip a-
torunnaarsinnissaa pillugu.
Tamannali sivisusinnaa-
voq. Tassami INI A/S-imik
isumaqatigiissutip atorun-
naarnissaanut ukiut marluk
ingerlaqqaassapput, taamaat-
tumik ukiut arlallit ingerlas-
sapput Ammassallup kom-
muneani inissianik ingerlat-
sinerup aaqqiivigineqarnis-
saanut.
Aserfallatsaaliinermut
isummat assigiinngitsut
Kiisalu kommunit isumaqar-
put, INI A/S-ip kommunillu
»nalinginnaasumik immik-
kullu ittumik aserfallatsaalii-
neq« assigiinngitsunik paasi-
saraat.
Pingaartinneqartariaqartoq
alla tassaavoq nunap sukutsi-
ani inissisimaneq inissisi-
maffianilu silaannaq, tamatu-
munngalu kommunit ani-
ngaasanik immikkoortitsisa-
riaqaraluartut, illup sikusan-
ngitsumiinnera sikusartu-
miinneraluunniit apeqqutaa-
tillugu.
Ineqamermut akiliutinik
qaffaanaveersaarneq
Pissangagineqartoq alla tas-
saavoq, naalakkersuisut nu-
taat ineqamermut akiuliuti-
nik qaffaanaveersaarneq i-
ngerlateqqissaneraat.
Inissiani attartortittakkani
ineqamermut akiliutinik qaf-
fatsitsinaveersaamissaq 1992-
imi martsimi naalakkersuisut
namminneerlutik atuutsiler-
paat. Tamatuma kinguneri-
saanik aningaasanik aserfal-
latsaaliinermut pisariaqartin-
neqartunik immikkoortitsiso-
qassaarpoq. Aamma naak
Namminersornerullutik O-
qartussat 1995-imi januarimi
namminneerlutik nalunaaru-
siamikkut »aningaasartuutit
naapertorlugit ineqamermut
akiliuteqartarneq« atuutsile-
raluaraat, taanna 1. januar
1995-imeersuuvoq; ullormi
Inissiaatileqatigiiffik INI
A/S-ip pilersinneqarfiani.
Kingornatigut paasinar-
simmat INI A/S-ip Nammi-
nersornerullutik Oqartussat
nalunaarutaat malinnialeraa,
naalakkersuisut aalajanger-
put INI A/S peqquniarlugu i-
neqarnermut akiliutit qaffan-
neqassanngitsut. SIK-mut i-
sumaqatiginninniarnermi i-
sumaqatigiissutigineqarsi-
mammat inuuniamermut ani-
ngaasartuutit tamakkiisumik
qaffanneqassanngitsut naa-
lakkersuisut taamaaliorput.
Ammassallup Kommuneani inissiat amerlanersaat
kommunemit pigineqarput. Namminersornerusut ineqamermut
akiliutinik qqffaaqqusinnginnerat pissutaavoq inissiat
silataasa aserfallatsaalineqarsinnaannginnerannut.
Langt de fleste af boligerne i Ammassalik Kommune ejes af
kommunen. Hjemmestyrets huslejestop betyder, at der ikke
er penge til udvendig vedligeholdelse.
Isumaqatigiissutaareeraluaq
INI-p atuunnera
misissomeqanngisaannarpoq
KANUKOKA-p naalakkersuisunut
isumaqatiginninniarsinnaannginnera tamatumunnga
peqqutaavoq
Nigeriamiut
peqquserluutaat
(EE) - Politiit Nigeriami
suliffeqarfimmit »Nigerian
National Petroleum Cor-
poration, Lagos«-imit al-
lakkat mianersoqqussuti-
gaat.
Allakkani suliffeqarfim-
mit oqaatigineqarpoq US $-
inik millionilippassuit Ni-
geriamit annikkusunneqar-
tut pigalugit. Aningaaseri-
vimmi konto atugassiissu-
tigigaanni aningaasat taak-
ku ilarpaaluinik sulif-fe-
qarfik neqeroomteqarpoq.
Politiit isertortumik paa-
siniaasartuisa nigeriamiup
allagai, 1991-imili Europ-
amut nunarsuullu sinnera-
nut nassiussuunneqartar-
simasut misissugarisima-
vaat. Paasineqarporlu al-
lakkat taakku pinerlunnis-
samik, pingaartumik peq-
quserluuteqarnissamik si-
unertaqarluni allagaasut.
Inuit konto-mik normuinik
nassiussisimasut aningaa-
sarpassuarnik peqquserluf-
figineqarsimapput.
Politimestereqarfiup i-
nunnut Nigeriami sulif-
feqarfimmit allakkanik ti-
gusaqarsimasunut kaam-
mattuutigaa, allakkat na-
jukkaminni politeeqar-fim-
mut tunniuteqqullugit, tas-
sanngaanniit politiit iser-
tortumik paasiniaasartuinut
nassiuneqassammata.
Svindel fra Nigeria
(EE) - Politiet advarer mod
breve fra et nigeriansk fir-
ma, “Nigerian National
Petroleum Corporation,
Lagos”.
I brevene giver firmaet
udtryk for, at man er i
besiddelse af et meget stort
millionbeløb i US $, som
man ønsker at få udført fra
Nigeria. Firmaet tilbyder
en betydelig andel i dette
beløb, mod at stille deres
bankkonto til rådighed.
Bagmandspolitiet har
efterforsket de nigerianske
breve, der er sendt til
Europa og andre verdens-
dele siden 1991. Det er nu
fastslået, at brevene har
tjent et kriminelt formål,
typisk bedrageri. Folk, der
har sendt deres kontonum-
re, er blevet bedraget for
betydelige beløb.
Politimesterembedet
opfordrer folk, der har mod-
taget et bresv fra det nigeri-
anske firma, at aflevere det
på deres lokale politistation,
som så sender det videre til
bagmandspolitiet.
USA vælger
tavsheden
KØBENHAVN(CSL) -
USA forholder sig fortsat
tavst til landsstyreformand
Jonathan Motzfeldt forslag
om, at amerikanerne sam-
men med Danmark og
Grønland sætter sig til for-
handlingsbordet og i fælles-
skab finder en økonomisk
løsningsmodel til finansie-
ringen af landingsbanen i
Qaanaaq, der er blevet
dyrere end først beregnet.
En medarbejder ved den
amerikanske ambassade i
København oplyser, at
ambassadør Richard
N.Swett ikke ønsker at
kommentere landsstyrefor-
mandens udspil. I hvert fald
ikke endnu.