Atuagagdliutit - 12.08.1999, Side 3

GRØNLANDSPOSTEN
SISIMANNGORNEQ 12. AUGUST 1999 • 3
Mikkeline-p
toqutsisua
misigittaallunilu
poqiilluinnartuuvoq
Danmark-iliartinneqarnissanili nalunngilaa,
taamaammallu piffissami aalajangigaanngitsumi tarnit
pissusaannik ilisimasalinnit aqunneqartumi
inissiisarfimmiittussanngortinneqarnini
ingerlateqqinniarnagu
TASIILAQ(PM) - 30-inik u-
kiulik Gedion Nuko, siorna
arfinilinnik ukiulimmik Mik-
keline Bajare-mik Kulusumi
toqutsisoq, piliani amiilaar-
nartoq pillugu piffissami aa-
lajangigaanngitsumi tarnit
pissusaannik ilisimasalinnit
. aqunneqartumi inissiisarfim-
miittussanngortineqarluni pi-
neqaatissinneqarpoq. Pisuul-
luni nassuerpoq, pineqaatis-
sinneqarninilu akueralugu.
Taamaalillunilu suliamik nu-
nap eqqartuussivianut inger-
latitseqqissinnaanermut pe-
riarfissani atorunnaarsippaa.
Toqutsisutut pineqaatissin-
neqamermi saniatigut aam-
ma meeqqanik kinguaassiu-
titigut atornerluisimasutut,
toqusullu timaanik kusa-
nanngitsuliorfiginnissimasu-
tut pineqaatissineqarpoq.
Gedion Nuko nipikitsumik
oqaluppoq, killisiunerullu i-
ngerlanera tamakkerlugu si-
kingalluni. Ilaanneeriarluni
oqaasii tusaajuminaattarput.
Allaanngilaq aallaqqaam-
mulli akuerisimagaa pamaa-
russivimmut mattunneqar-
nissani pisariaqartoq, tassami
eqqartuusseqataasut, eqqar-
tuussisoq tiguinnagaq Hans
Påpe siuttoralugu taasiar-
tunngitsiartut oqaaserisatuaa
tassaavoq, Danmark-imut
aallannginnermini ilaquttani
pulaaqqaarusullugit.
Pineqaatissiissut marlun-
ngormat Tasiilap eqqartuus-
siviani aalajangerneqarpoq,
pinerluutip amiilaarnarluin-
nartup pineranit ukioq ataa-
seq ullullu qulit qaangiuttut.
Pinerluttoq ujarlemermi
ilaavoq
Suliami uppernarsaatit saq-
qummiunneqarnerini inuk
pineqartoq misigittaalluin-
nartuusoq paasinarpoq. To-
qutsinerit allat pillugit sulia-
ni pinerluuteqartut pilertoqi-
sumik nassuertaraluartut, 30-
nik ukiullip isertugaatini a-
miilaarnartoq sapaatit akun-
nerini arfinilinni nammineq
pigisimavaa.
Kulusumi innuttaasut 400-t
500-llu akomanni amerlassu-
seqartut tamakkiusavillutik
niviarsiaqqamik arfinilinnik
ukiulimmik ujarlernerini Ge-
dion Nuko ujarleqataasima-
voq.
- Pasillemeqalemissara pin-
ngitsoomiarlugu taamaalior-
punga, 30-nik ukiulik Tasiilap
eqqartuussiviani nassuiaavoq.
- Inuuissioqqaarusullunga
(augustip 25Tanni, aaqq.) er-
nermalu ataasiliinerani ilaaq-
qaarusullunga (augustip 30-
anni, aaqq.).
Tasiilami politiit pingasut
saniatigut, misissuinermi sa-
paatit 'akunnerinik arfinilin-
nik sivisussuseqartumi, Dan-
mark-imi pinerluutaasimasu-
nik teknikkikkut misissuisar-
fimmi sulisut pingasut aam-
ma Danmark-imissaaq naala-
gaaffiup politiivisa immik-
koortortaqarfianni sulisut
marluk peqataapput.
Innuttaasut akomanni kil-
lisiuinerpassuit ingerlanne-
qarput, meeqqallu marluk,
Mikkeline-p pinerluttullu ila-
gisimasaat apersomeqartunut
siullernut ilaapput. 30-nik u-
kiullip aqqa arlaleriarlutik
taavaat, tamatigulli pinerlun-
nermut tunngassuteqanngit-
sunut atatillugu.
Taamaammat misissuine-
mp annertuup aallartinnissaa
pisariaqartinneqalerpoq. Pif-
fissap ingerlanerani suliaq
oqinnemlersinniarlugu tarnit
pissusaannik ilisimasalik po-
litiit nassuiaasiortippaat, ki-
nguneqanngitsumilli.
DNA atorlugu
misissuineq iluaqutigaat
Misissuinerup naammassi-
lernerani pasineqartut tamar-
mik misissugassanik aassior-
neqarnissaat politiinit pisari-
aqartinneqarpoq. Gedion Nu-
ko ilanngulluni aassiortinnis-
Tasiilami ineeraq eqqartuussivik, tassanilu Gedion Nuko Mikkeline Bajare-mut pinerluutini
pillugu piffissami aalajangigaangitsumi katsorsarneqarnissaa aalajangerneqarpoq.
Det lille retslokale i Tasiilaq, hvor Gedion Nuko fik en tidsubestemt behandlingsdom for
sine forbrydelse mod Mikkeline Bajare.
samut akuersivoq. Tamatu-
ma kingorna DNA atorlugu
misissuisoqarsinnaalerpoq,
anisuumut niviarsiaqqami
arfinilinnik ukiulimmi nas-
saamut assersuunneqartunik.
Aatsaat misissuinerup i-
nerneri naammassimmata,
politiillu Gedion Nuko pi-
suusutut oqaatigisinnaaler-
massuk, pinerluttoq piner-
luutini pillugu nassuerpoq.
Eqqartuussinermi unner-
luutigisaasup oqaatigiuarpaa,
Mikkeline Bajare toqunniar-
simanngikkaluarlugu, nas-
suiaavorli kinguaassiutitigut
Raajat pillugit seminareqameq
Qeqertarsuup Tunuani raajat pillugit Qeqertarsuarmi
seminareqarnermi ilaatigut oqallisigineqassaaq kilisanneq raajat
nungukkiartuutigissannginneraat
QEQERTARSUAQ (JB)-
Qeqertarsuup kommuneata
ippassaq aallartippaa oqal-
lisissaq Qeqertarsuup Tu-
nuani aalisartunut immik-
kut pingaaruteqarluinnar-
toq. Tamatunami pineqar-
poq raajarniarneq - pi-
ngaartumillu Qeqertarsuup
Tunuani raajarniarneq.
Ukiunimi kingullemi ta-
maani allanngornerujussu-
arnik pisoqarsimavoq, aa-
lisartullu ilaasa atugaat
pitsaavallaanngillat. Naju-
gaqarfiit ilaanni tunisiso-
qarsinnaanngilaq, tunisiffi-
usinnaasunilu aalisartut pi-
saat tamarmik aalisakkeri-
vinnit tiguneqarsinnaaneq
ajorput.
Raajanik tunioraanermi
atugarisat piffissami kin-
gullermi AG-mi atuartartu-
nit allaaserineqartarput,
aviisillu aalajangiuppaa
Kalaallit Nunaanni aalisar-
nermik inuussutissarsiute-
qarnerup aaqqissuussaane-
ra anguniagaqarfiuneralu
pillugit ukiaru oqallitsitsi-
niarluni.
Qeqertarsuarmi semina-
reqarneq ippassaq aallartit-
toq unnugu naammassissa-
aq. Peqataapput kattuffiit
soqutigisaqaqatigiit, Royal
Greenland politikerillu.
Kommune isumaqalersi-
mavoq Qeqertarsuup Tu-
nuani raajarniarnermi atu-
garisat peqqissaartumik
oqallisiginissaannut piffis-
sanngortoq.
Tupaallaatissaanngilaq
aalisartut pingaartinnerpa-
asaat - Qeqertarsuup Tunu-
ani aalisakkeriviit qanoq
amerlatiginerat - oqallisi-
gineqartussaammat. Raaja-
nik tunioraanerup killi-
leqartinneqarnera raajarni-
at ilaannut akornusersuu-
taavoq, illoqarfiillu tamar-
mik aalisakkeriveqarnis-
sartik kissaatigaat.
Aalisarnermilu atugari-
sat pitsanngortinnissaat
aamma annertuumik oqal-
lisigineqassaaq.
Oqallisigineqartussat pi-
ngaarutillit ilagaat sineris-
samut qanittumi raajarniar-
neq, borgmester Malina-
nguaq M. Mølgaard-illu
ilimasaarutigaa Qeqertar-
suup Tunuani raajarniar-
neq ingerlanneqareersoq
annertuumik oqallisigine-
qassasoq. - Raajamiamer-
up annertussusia ilumut
pissusissamisoorpa, nu-
ngukkiartuutaanngitsumik
raajarniarneq ingerlanne-
qaannassappat, taama ape-
rivoq.
Qeqertarsuarmi semina-
reqarnermi ulluni marlunni
oqallisigisat saqqummius-
sallu imaqarnersiorneqar-
nerat saqqummiunneqas-
saaq.
atoqatiginissaa eqqarsaatigi-
simallugu.
- Qaatigut attuualaaginnar-
niaraluarpara.
Aamma oqarpoq siusinne-
rusukkut niviarsiaqqanik u-
kiukitsunik marlunnik ki-
nguaassiutitigut atoqateqar-
simalluni.
- Qaaginnaatigulli, oqarpoq.
Misigittaappoq
poqiilluinnarlunilu
Suliami matumani tarnikkut
misissuinerit takutippaat, i-
nuk pineqartoq misigittaallu-
innartuusoq. Gedion Nuko
niaqulaartuunngilaq, piner-
luuteqarnermilu nalaani
aamma taamaassimanani.
30-nik ukiulik inuuvoq soqu-
tigittaalluinnartoq, tarnillu
nakorsaasa isuinaat malillu-
gu paarnaarussivimmiin-
ngikkuni pinerluutimi amii-
laarnaqataanik pinerluute-
qaqqeriaannaavoq.
Poqiilluinnartuuvoq misi-
gittaallunilu. Tarnimigut nti-
sissorneqarnermi nalaani su-
milluunniit pinerluutini amii-
laarnartoq nanertuutigalugu
takutitsisimanngilaq.
Gedion Nuko-p misigisi-
masaminik nuanniitsunik ni-
gortiterisinnaaneq piginnaa-
neqarfigaa, misiarnerlu an-
nertuumik atugaralugu. Tas-
sa pinerluutini qanorluunniit
amiilaarnartigigaluarpat im-
minut pinerluuteqartutut mi-
siussinnaavoq, kingornalu
pisoq puigorlugu. Pinerluu-
teqamermi siornatigut inuu-
nerisani ingerlateqqissinnaa-
vaa.
Pinerlunnini sumilluunniit
imminut sunniuteqartinneq
ajorpai.
Gedion Nuko qatannguti-
giinni pingasuusuni akulliu-
voq. Meeraanermini ami qa-
tanngutinilu aanakkumini
najugaqaqatigai. Atuarneq
nuannarilersimanngisaannar-
paa, atuamermik allanilluun-
niit ilinniamissaq kajumeri-
nagu. Kisianni aatani, piniar-
nermik inuuniuteqartoq, ila-
galugu pinialunneq nuanna-
rilluinnarlugu.
Inersimasunngorami inoo-
qanni qitomatillu marluk ila-
galugit namminerisaminik il-
lutaarpoq.
30-nik ukiulik piniartutut
inuunermini iluatsitsinngik-
kaangat inunnik isumaginnit-
toqarfik tapersiisariaqartar-
poq.
Mikkeline Bajare-mik to-
qutsinissaminut aqaguttoq i-
nooqannilu oqqapput, arlale-
riarlunilu aalakoorluni nuna-
qarfimmioqatiminut eqqissi-
viilliortitsisarsimavoq toq-
qissisimajunnaarsitsisarluni-
lu.
Unnummi arfinilinnik uki-
ullip toqutaaffiani Gedion
Nuko aalakuunngilaq. Ullup
unnuullu ingerlanerani katil-
lugit arfinilineq marlunnik
3,6-inik immiaarartorsima-
voq. Aammalu eqqartuussi-
nerup nalaani paasinarpoq
pisut tamaasa eqqaamalluar-
sinnaagai, naak oqaraluarluni
toqutsinermi nalaani silaqar-
simanani.
30-nik ukiullip Mikkeline
meeqqallu marluk aneertut
naammattoorpai, illumullu i-
noqanngitsumut qimatakunik
ujarleqatiginiarlugit pileri-
saarlugit.
Toqutsinerup kingorna ul-
lualuit qaangiuttut aatsaat
Mikkeline-p timaa Kulusumi
illup inoqanngitsup kiileriani
nassaarineqarpoq.
ASSJ FOTO: OLE G. JENSEN