Atuagagdliutit - 24.08.1999, Blaðsíða 5

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 24. AUGUST 1999-5
Hingitaq 53-imi siulittaasoq Uusaqqak Qujaukitsoq aamma
ICC-mi præsidenti Aqqaluk Lynge Østre Landsret-imut
apuupput.
Formanden for Hingitaq 53 Uusaqqak Qujaakitsoq og
ICC’s præsident Aqqaluk Lynge ankommer til retslokalet
i Østre Landsret.
rusimasunut naalagaaffiup
eqqunngitsuliornera eqqar-
tuussisamermi periaatsit na-
linginnaasut tunngavigalugit
taarsiissuteqarnermik kingu-
neqartariaqartoq. Taarsiissu-
tit annertussusiat aalajanger-
neqarpoq ajoquserneqarne-
rup nalaani pissusiusut tun-
ngavigalugit, ukiullu ingerla-
neranni ineriartorsimaneq
eqqarsaatigalugu.
Eqqartuussivimmi najuup-
poq naalagaaffiup eqqartuus-
sissuserisua, kammeradvokat
Karsten Hagel-Sørensen, an-
nulluni eqqarsartorujussuaq.
21-riarluni eqqartuussivimmi
naapeqatigiittamerit kingor-
na inernermik amigaateqar-
tumik takusassaqalerpoq.
- Eqqartuussut eqqartuus-
sivimmullu suliassanngortit-
seqqissinnaaneq oqaaseqarfi-
gissanngilakka. Nassueruti-
gaarali pingaamerni tamani
ajorsarsimanera, Karsten Ha-
gel-Sørensen oqarpoq, eq-
qartuussivimmit Christians-
borg-imukannginnermini,
statsminister Poul Nyrup
Rasmussen eqqartuussinerup
qanoq inemeranik paasissu-
tissikkiartorlugu.
Nal. akunneri marlussuit
taangiuttut Statsministere-
qarfimmit fax nassiunneqar-
poq.
- Landsret-ip eqqartuussu-
taa tusaatissatut liguarput.
Taamanikkut avanersuarmiut
inuunerannik eqquisoq oqa-
luttuarisaanermut tunngasoq
erseqqissumik paasineqar-
mat ajunngilluinnarpoq.
Naalakkersuisut sulissutigi-
nianngilaat suliap Højeste-
ret-imut ingerlateqqinneqar-
nissaa. Suliaq sivisuumik
ingerlareersimammat, Poul
Nyrup Rasmussen nalunaar-
poq.
N aa lagaaniarneq
Hingitaq 53 Højesteret-imut
suliassangortitsinngikkaluar-
palluunniit eqqartuussut er-
seqqilluinnarpoq, pinngitaa-
liilluni nuutitsisimanermik
apeqqut eqqarsaatigigaanni.
Eqqailuussutip allassimasor-
taani dommerit ima allapput:
»Eqqartuussivik isumaqar-
poq, innuttaasut nuutinneqar-
nerat pillugu ataatsimut nali-
liinermi qallunaat oqartussat
iliuuseqarsimanerat, tamatu-
munnga ilanngullugu innut-
taasut amigartumik ilaatinne-
qarsimanerat aamma innut-
taasut inuunerminni atugaan-
nut taama annertutigisumik
sunniuteqartumut amigartu-
mik paasissutissiisimaneq,
innuttaasunut annertuumik
akuliunnerusoq. Tamatuma-
ni oqaatigineqassaaq ameri-
karmiut sakkutooqarfimmi
silaannakkut illersornissamut
pilersaaruteqarnerannik qal-
lunaat oqartussat ilisimasa-
qamerat pissutigalugu akor-
nutissaqanngitsoq nuunnis-
samut innuttaasut naamma-
ginartumik piffissaqarlutik
piareersarnissaannut, aam-
malu sikut apeqqutaassappa-
ta Uummannamit umiarsuar-
mik angallassisoqarsinnaa-
soq, sumiiffinnut inuit naju-
gaqarfigilissallugit kissaati-
gisaannut«.
ICC-p præsidentiata Aqqa-
luk Lyngep eqqartuussinerup
inernera nuannaarutigaa,
naak taarsiissutit amerlane-
runissaat kissaatigigaluarlu-
gu.
- Eqqartuussut eqqissiler-
sitsivoq. Pingaamertulli qut-
savigisassaraavut Thulemiu-
toqqat naalakkerneqarneq
pillugu oqaluttuussiuartut,
tamanna puigorneqaqquna-
gu. Tamanna qujassutissaa-
voq, Aqqaluk Lynge oqar-
poq, isumaqarluni Danmark
aamma Kalaallit Nunaat paa-
siniaasariaqartut siornagut
piniarfiusarsimasuni piniaq-
qittalernissaq qanoq ililluni
anguneqarsinnaanersoq.
- Aammami Danmark-ip
akuerinavianngilaa nunat al-
lamiut sakkutuuisa nunamik
ilaanik tiguaanissaat.
Avanersuarmi najugaqartut
statsministerimut ajugaasut
Pinngitsaaliilluni nuutitsineq unioqqutitsineruvoq
- ilimanarporli Hingitaq 53 Højesteret-imut suliassanngortitseqqissasoq
KØBENHAVN (CSL) -
Uummannami najugallit u-
kiut 56-t matuma sioma in-
nuttaasut kissaataatiginngi-
saannik pinngitsaalisaallutik
nuutinneqarsimanerat pillu-
gu Østre Landsret aalaja-
ngiimmat Qaanaami najugal-
lit ajugaarujussuarput. Nuu-
titsinissaq qallunaat oqartus-
sat kisimik aalajangerpaat,
amerikarmiut kissaatigim-
massuk Pituffimmi sakku-
tooqarfiup illersornissamut
qamutileqarfimmik allilerne-
qamissaa. Avanersuarmi na-
jugallit taamaalillutik eqqar-
tuussivimmit ilumoornerar-
neqarput, Danmark-imi stats-
ministeriusartut akuersaaru-
manngilluinnarmassuk ava-
nersuarmiut 1960-imi siul-
lermeerlutik taarsiisoqarnis-
saanik kissaateqamerat - pin-
ngitsaaliissummik nuutitsi-
neq ukiunik arfineq-marlun-
nik qaangiuttoq.
Avanersuarmi najugallit,
peqatigiiffik Hingitaq 53 aq-
qutigalugu eqqartuussivim-
mut suliassanngortitsisut,
aningaasanik aamma taarsii-
vigineqartussanngorput, ki-
siannili eqqartuussissuserisut
Chr. Harlang-ip aamma Hen-
rik Karl Nielsen-ip piuma-
saanniit ikinnerujussuarnik:
tassalu 25 millioner koruuni-
nik ataatsimut taarsiissute-
qarnissaq, najugaqartullu suli
inuusut Uummannamiit pin-
ngitsaaliissummik nuutinne-
qamermik misigisaqarsima-
sut tamarmik 250.000 koruu-
ninik taarsiiffigineqarnis-
saannik.
Nuannaarneq
Østre Landsret-ip uppemar-
saatissaqartinngilaa pinia-
gassanik annaasaqameq pi-
sariaqartitsimmat taama an-
nertutigisumik taarsiissute-
qamissamut, taamalu Hingi-
taq 53 ataatsimut taarsiiviga-
lugu 500.000 koruuninik.
Aamma pinngitsaaliissum-
mik nuutitsinerup nalaani
avanersuarmiut 18-it sinner-
lugit ukiullit pisinnaatitaaf-
fimminnik piaaffigineqarsi-
masut 25.000 koruuninik
taarsiiffigineqassapput, sisa-
maniit 18-inut ukiullit tamar-
mik 15.000 koruuninik taar-
siiffigineqassallutik. Eqqar-
tuussinerullu 1996-imi aal-
lartinneraniit erniaat ilan-
ngullugit.
Østre Landsret aamma aa-
lajangiivoq Pituffimmi ame-
rikarmiut sakkutoqarfiat ina-
tsisit unioqqutillugit sanane-
qarsimanngitsoq, tassami
avanersuarmi piniartut peqa-
tigiiffiat nunanut allanut po-
litikeqarnermi apeqqutinik
aalajangiisinnaanngimmat,
illersomissamullu isumaqati-
giissut akuerineqarsinnaas-
saguni piniartut peqatigiif-
fiannut saqqummiunneqar-
tussaanani.
Taamaalilluni Hingitaq
53-ip kissaatigisaa akuerine-
qanngilaq, piumasarineqara-
luarmat nunatoqqamut nuna-
seqqinnissaq piniartarfigisi-
masanilu piniaqqittalernis-
saq.
Avanersuarmilu najugallit
piniariartarfimminnik an-
naasaqarsimanertik pillugu
500.000 koruuninik taarsiif-
figineqartussanngormata pis-
sutaavoq, tamatumani pine-
qarmat naallagaaffiup piu-
masaa malillugu pinngitsoo-
rani nunaammik naalagaaf-
fimmut taartisiaqarluni tun-
niussinissaq Kalaallit Nunaa-
ta piumasarisinnaasaa, tun-
ngaviatigut inatsisiliorner-
mut ilaaneq pissutigalugu,
Inatsisini Tunngaviusuni al-
lassimammat - taamanikkut
qallunaat naalagaaffiata FN-
imut paasissutissat tunnius-
sai malillugit - Kalaallit Nu-
naat aamma ilaatinneqartoq.
Eqqartuussisunut
tunniusseqqinnissaq
Kisiannili piniariartarfiusi-
masuni piniaqqittalernissa-
mik taarsiissuteqarnissamillu
piumasaqaatit imanngilaq
inaarutaasumik naammassi-
neqartut. Eqqartuussivimmi
aalajangiinerup kingunin-
ngua eqqartuussissuserisoq
Chr. Harlang oqarpoq, Hi-
ngitaq 53 inakkumallugu pi-
niartarfitoqqamut piniariaq-
qittalemissamik apeqqut Hø-
jesteret-imut suliassanngor-
teqqullugu. Taarsiissuteqar-
nissamik apeqqut eqqarsaati-
galugu eqqartuussissuserisup
eqqartuussutip allassimanera
inassuteqannginnermini a-
tuaqqissaaqqaarniarpaa. Hi-
ngitaq 53-imi siulittaasoq
Uusaqqak Qujaukitsoq isu-
maqatigaa taarsiissutit ikip-
pallaartut.
- Kisiannili tassa eqqar-
tuussiviup aalajangernera
nuannaarutissaavoq. Pinngit-
saaliilluni nuutitsisoqarsima-
neranik qallunaat naalagaaf-
fiat eqqartuussaavoq. Taa-
matut qulaanit naalagaaniar-
neq ilumuunnginnerarneqar-
simasoq, Chr. Harlang oqar-
poq.
Eqqartuussutip allassimaf-
fiani landsretsdommerit pi-
ngasut nassuiaatigaat taar-
siissuteqarnissamik apeq-
qummik isumaliuteqarsima-
nertik. Ataatsimut taarsiissu-
tit 500.000 koruuniinnamik
amerlassuseqarmata pissu-
taavoq, dommerit akuerim-
massuk nuunnermi piniamis-
samut periarfissat ajorseriar-
simanerat, tamannali aamma
ineriartornermut ilaasoq,
Uummannap eqqaanut aam-
ma sunniuttussaq.
Ineriartomeq
»Nuunnermut atatillugu eq-
qaamasariaqarpoq, nuunne-
rup kingoma terianniarniar-
neq piniarnermi sunniutaa-
rukkiartormat, nunagilikkal-
lu eqqaani qilalugarpassuit
sunniuteqarnerulermata mat-
tammik tuniniaasarnermi.
■Taamatut piniariaatsip allan-
ngornera aamma pissutsinit
avataaneersunit aalajanger-
neqartartoq isumaqarfigine-
qarpoq aamma pisussatut,
Uummannami najugaqarto-
qaannarsimasuuppat«.
Inuit ataasiakkaat taarsiif-
figineqarnissaat eqqarsaati-
galugu pinngitsaaliilluni
nuutitsinerup nalaani inatsi-
sinik tunngavissaqanngilaq
aningaasatiguunngitsoq ajo-
quserneqarsimanerup taar-
siissutiginissaanut. Kisianni-
li eqqartuussivik isumaqar-
poq inooqatigiinnut avinnga-
Eqqartuussutip atuameqamera tusamaarluameqartorujus- Oplæsningen af dommen blev fuldt med stor
suuvoq. Saamerliuvoq Hingitaq 53-ip siulittaasua opmærksomhed. Yderst til venstre er det Hingitaq 53
Uusaqqak Qujaukitsoq. Talerperlemit nr. 2-julluni formand Uusaqqak Qujaakitsoq. På billedet ses også ICC’s
takuneqarsinnaavoq ICC-p præsidentia Aqqaluk Lynge. præsident Aqqaluk Lynge som nummer to fra højre.
ASS J FOTO: AG