Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 24.08.1999, Blaðsíða 9

Atuagagdliutit - 24.08.1999, Blaðsíða 9
GRØNLANDSPOSTEN MARLUNNGORNEQ 24. AUGUST 1999 • 9 Ataatsimut atuartitsisameq ilinniartitsisunik artukkiivoq Atuaqatigiit kalaallisut qallunaatullu atuartinneqarmata ilinniartitsisut oqaatsit marluk atorlugit atuartitsineq naammassisariaqarpaat. Ataatsimut atuartitsineq ilinniartitsisunit sakkortuumik isornartorsiorneqarlunilu illersorneqarpoq - Imminut aperisarpunga, angajoqqaat qallunaatut oqaasillit marluinnillu oqaasillit meeqqatik atuarfimmit anisittussaagaat taama annertutigisumik nukersorfigisaria- qarnerigut, ilinniartitsisoq Linbeth Jeremiassen oqarpoq. - Jeg spørger mig selv, om det er rigtigt, at vi bruger så mange kræfter på integration, når både dansk- og dobbeltsprogede forældre tager deres børn ud af skolen, siger lærer Lisbeth Jeremiassen. (KB) - Meeqqat atuarfianni qallunaatut kalaallisullu o- qaasilinnik ataatsikkut atuar- titsineq ilinniartitsisunut an- nertuumik suliassiivoq. A- tuaqatigiinni qallunaatuinnaq oqaasilinnik atuartoqartillu- gu atuamerup nalaani oqaat- sit atomeqartut tamaasa nut- sertariaqartarpaat. Oqaatsit marluk atorlugit atuartitsisa- riaqartarput, atuamerullu na- laani apeqqutit Oqallisigisal- lu atuartut akomanni piler- sartut paasisitsiniutigisaria- qartarlugit. Ukiup iluani atuartitsiner- mi anguneqartariaqartut taa- maattumik ajomartorsiutigi- sarpaat. - Atuaqatigiinni immaqa qallunaatut oqaasillit mar- luinnaagaluartut nutseriuar- tariaqartarpugut. Oqaatsit marluk atorlugit atuartitsisa- riaqartaratta piffissarujus- suaq atortaratsigu ukiumut angusassavut angujuminaat- sippavut, Lisbeth Jeremias- sen Ilulissani Atuarfik Mathias Storch-imi 7. klasse- mi ilinniartitsisoq oqaluttuar- poq. Angajoqqaat emumasut Lisbeth Jeremiassen imminut aperiuartarpoq ilinniartitsiso- qatinilu nukissatik ilumut eqqortumik atomeritik. Tas- sami atuartut qallunaatuin- naq oqaasillit ukioq ataaseq marlulluunniit Kalaallit Nu- naanneereerlutik aallaqqit- tarmara. Ukiut tallimat ingerlane- ranni qallunaavaqqat atuar- tissimasani qulit inuulluaq- qusariaqarsimavai. Taarser- lugillu qallunaatuinnaq oqaa- silik ataasiinnaq atuaqataa- lersimavoq. Taanna pissutigalugu mar- lunnik oqaasilinnik atuartit- sineq ingerlattariaqarpaa. - Ilinniartitsisutut ullut ta- maasa eqqarsartariaqarputit atuartut tamarmik malinnaa- sinnaanersut, atuartitsinermi- lu pissarsillutik. Oqaatsit marluk atorlugit atuartitsi- nermi killiliinissaq ajomaku- soorpoq, naak qallunaatut oqaasillit kalaallisut ilinniar- nissaat ajornakusoomerusa- raluartoq, Lisbeth Jeremias- sen nassuiaavoq. Atuartut angajoqqaavisa aamma emumassutigisarpaat meeqqamik atuarnerat ilu- mut ajunngitsumik ingerla- nersoq. - Naatsorsuutigaat atuarfik Danmark-imi atuarfittut it- toq. Paasilluartarpaalli ka- laallisut atuartitsininni sapin- ngisamik annikinnerpaamik nutseriniartarnera, taama oqarpoq. Qinigassaq aj omakusoortoq Narsami Sisimiunilu skole- inspektørit ilumoomerarpaat ulluinnarni atuartitsineq ajor- nartorsiutaasoq. Kisiannili ataatsimut atuartitsineq suli illersorlugu. - Atuarfik pitsaalluinnar- poq. Ajornartorsiutaavorli pitsaalluinnartunik atugaqar- nissaq - taamatullu atuga- qanngilagut. Suut tamarmik ajunngitsumik ingerlassap- pata ilinniartitsisut aalaja- ngersimasumik amerlassusil- lit atuartitsinermilu atortus- sat amigaatigaavut, Sisimiu- ni Nalunnguarfiup Atuarfiani skoleinspektøri Kuna Dam- gaard oqarpoq. Kuna Damgaard-ip paasil- luarsinnaavaa ilinniartitsisut naammagittaalliutigisarmas- suk taamatut suliassinneqar- simanertik. Atuarfimmilu pi- sortatut naammagineq ajor- paa sulisumi taamatut sulias- sinneqartamerat. Tassungali pingaaruteqar- luinnarpoq angajoqqaat a- taatsimut atuartinneqartunik atuartuutillit qinigassamik ajornakusoortumik qinigas- saqarunnaarsimanerat. - Naammaginanngilliun- narmat'siornagut aalajanger- niartameq meeqqap kalaalli- sut qallunaatulluunniit oqaa- silinni atuarnissaa. - Tamatuma atorunnaame- ra nuannarutigilluinnarpara, Kuna Damgaard oqarpoq. Aaqqissuussineq Kattie Egede Morzfeldt-ip Narsap Atuarfiani pisortap ilinniartitsisuni malinnaallu- artut naammagisimaarluin- narpai. - Meeqqat assigiinngitsu- nik oqaasillit ataatsimut atu- artinneqameranni ilinniartit- sisut annertuumik piumaffi- gineqartarput. Qallunaatut atuartitsineq amerlasuunut nutaajuvoq. Amerlasuullu ar- tukkiinertut isumaqarfigisar- paat. - Oqaatsit marluk atorlugit atuartitsinermi suut tamar- mik ajunngitsumik ingerlas- sappata ilinniartitsisutut aaq- qissuussineq annertusaria- qarpoq. Ilinniartitsisut anner- tuumik paarlagaattarpata imaluunniit timelærerinik amerlasuunik ilinniartitsiso- qarsimappat ajomakusoorto- rujussuussaaq, Kattie Egede Motzfeldt oqarpoq. Danmark-imut qimaasut Ataatsimut atuartitsinerup atorluarsinnaanera pillugu angajoqqaat isummertamerat pingaaruteqartorujussuuvoq, ilinniartitsisut atuarfinnilu pisortat isumaqarput. Anga- joqqaallu tamarmik taperser- suinngillat. - Atuarfik naammaginagu ilaqutariit qallunaatut marlu- innillu oqaasillit Danmark- imut aallartarput. Isumaqar- taramik meeqqatik Kalaallit Nunaanni atuarfimmi naam- mattumik ilikkagaqameq a- jortut, taamalu naammattu- mik ilinniagaqarsinnaanatik, Ilulissani ilinniartitsisoq Lis- beth Jeremiassen oqarpoq, imalu nangilluni: - Imminut aperinngitsoor- neq ajornarpoq ilumoorner- soq nukiit taama amerlatigi- sut ataatsimut atuartitsinermi atomeqarnerat, meeqqat aal- lartarmata qaammatit arla- qanngitsut imaluunniit sivi- sunerpaamik ukiut marluk qaangiunnerisigut. Taavami nukissavut atomiartariaqan- ngilavut meeqqanut maani najugaqartunut? Qallunaavaqqat Narsami atuarfiup pisortaata atuarfimmik qimatsisarneq taamatut misigisimanngilaa. Qularutiginngilaali meeq- qat qallunaatut oqaasillit atu- amerup ingerlanerani kalaal- lisuinnaq oqaasilinni atuaqa- taalersartut artornartorsior- tamerat. - Atuarfimmi allarluinnar- mi atuaqataalemermut mee- raq sungiussisinnaanngikku- ni nipaarlunngorsinnaavoq. Meeqqallu allat assigalugit angerlarsimaffimmi ilinnia- gassatigut ikioneqarsinnaan- ngilaq. Tamanna pissutigalu- gu ilaqutariit ukiup ataatsip qaangiunneratigut angerlaan- nartariaqarsimapput, Kattie Egede Motzfeldt oqarpoq. Kisiannili ataatsimut atu- artitsinerup angajoqqaanit ilinniartitsisunillu annertuu- mik tapersersorneqarnera misigisarpaa. - Illoqarfinnguami uatsitut ittumi ataatsimut atuartitsi- neq inooqataanermut pigaa- ruteqartorujussuuvoq. Soorlu meeqqat oqaatsit soqutigina- git pinnguaqatigiinnemsaler- put, atuaqatigiittaramik, assi- giimmik ilinniartitsisoqarlu- tik assigiimmillu atuartinne- qarlutik. Tamannalu anga- joqqaat nuannarutigisarpaat. - Taamaattumik isumaqar- punga siornagumut naleq- qiullugu inuiaqatigiit toqqis- sisimanerusumik inuulersut, Kattie Egede Motzfeldt oqar- poq. Qallunaatut ilinniameruneq Ataatsimut atuartitsinermi anguniakkat pingaarnersa- raat atuartut kalaallisuinnaq oqaasillit ajunnginnemsumik qallunaatut oqaluttalernis- saat. Immaqalu taamaattoqar- poq, sinerissami atuarfinnit mianersortumik oqaatigine- qarpoq. - Ataatsimut atuartitsine- rup qanoq angusaqarfiunera malinnaaffigineqarsimanngi- laq. Tamanna annikitsuinnar- mik ilisimasaqarfigaarput, misissuinerlu amigaatigaar- put, Kuna Damgaard oqar- poq. Atuarfimmili sulisut pi- ngasuusut tamarmik isuma- qatigiipput siornagumut na- leqqiullugu kalaaliaqqat qal- lunaatut ilikkajanerulersima- sut. - Qallunaatut oqaatsit tu- saajuartarpaat, meeqqat a- taatsimut atuartinneqartar- mata, qallunaatullu oqaasillit oqaloqatigiumallugit qallu- naatut oqalunniartarlutik, Kattie Egede Motzfeldt oqar- poq. Tamanna pissutigalugu a- ngajoqqaat kalaallisut oqaa- sillit ataatsimut atuartitsisar- neq naammagisimaarluar- paat, atuarfiup pisortai mar- luk ilinniartitsisorlu isuma- qarput. Akerlianik qallunaatut o- qaasillit inuiaqatigiinni mar- lunnik oqaaseqarfiusumi ka- laallisut ilikkamissartik ajor- nakusoortippaat. Politikerillu atuarfinni tamani ullormiit ullormut atuartitsinermi ka- laallit oqaasiisa atomeqaler- nissaannik naatsorsuutigisaat sinnattugaannaavoq. Ilinniartitsisut kalaallit a- migaataapput. Atuartitsissu- tissat kalaallisuut amigaa- taapput. Qallunaatullu oqaa- sillit aamma- ilikkagaqarta- riaqarput, atuarfimmi sulisut isumaqarput. Qimaannagaq Ukiut tallimat matuma sioma ataatsimut atuartitsineq atu- lersinneqarmat paatsiveerun- neq qularnerlu annertooru- jussuupput. - Angajoqqaat ilaat isuma- qarput qallunaatut oqalunneq inerteqqutaalersoq. Qanoq pisoqamissaa annikippallaa- mik paasissutissiissutigine- qarmat, Kattie Egede Motz- feldt oqarpoq. - Ilinniarfissuarmi atua- reerlunga ilinniartitsisunngo- rama oqaatsit marluk atorlu- git atuartitsinissaq piareersi- maffigisimanngilara. Taama- tut oqaluttuunneqarsiman- ngilanga, tamannalu nuan- nerpallaanngilaq, Lisbeth Je- remiassen oqaluttuarpoq. Suut tamarmik tuaviuun- neqarput, Kattie Egede Motzfeldt isumaqarpoq. - Ilinniartitsisut piareersar- simasutut misigisimanngil- lat. Ataatsimut atuartitsine- rup aallartinneranut atatillu- gu ilinniartitsisut pikkoris- sartinneqarput. Atuarfiit nammineerlutik misilittakkaminnik malin- naasussaapput, atuarfinni pi- sortat naammagittaalliorput. Tamannali ulluinnarni ula- paarfiusuni angujuminaap- poq, ilinniartitsisullu amerla- soorpassuit annertuumik qaangiuttoort arput. - Ataatsimut atuartitsineq pillugu ilinniartitsisut ataat- simiinnissaannik aqagu alla- gartaliillunga nivinngaagu- ma qularutiginngilluinnarpa- ra soqutiginninneq annertoo- rujussuusasoq. - Qanoq ingerlaneq pillugu oqallinnissaq pisariaqartin- neqartorujussuuvoq, Kuna Damgaard oqarpoq. - Meeqqat kalaallit qallunaatut ilikkartikkuminamerusut malugisarparput, tamatumunngali uppemarsaatitut misis- suinemik amigaateqarpugut, atuaifiup pisortaa oqarpoq. - Vi fornemmer, at de grønlandsksprogede elever hurtigere lærer dansk, men vi savner undersøgelser, der bekræfter det, siger en skoleinspektør. ASSVFOTO: JAN JANSEN

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.