Atuagagdliutit - 02.11.1999, Blaðsíða 13

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 2. NOVEMBER 1999 • 13
»
Atuarunnaartus-
sanngortut
siunissartik
emummatigaat
Atuarfimmit angajoqqaanillu sumiginnarneqartutut
misigisimapput
NUUK (PM) - Piffissami
meeqqat atuarfiata sammine-
qaleruttorfiani, siunissamilu
atuarfiup qanoq ittuunissaa-
nik takorluukkat oqallisigi-
neqaleruttorfiani misigisaa-
voq sakkortooq inuusuttuaq-
qat naapillugit toqqaannartu-
mik oqartut siunissartik er-
numassutigalugu. Misigisi-
mapput atuarfimmit sumi-
ginnameqarsimasutut, aam-
mali atuaqatimik ilaasa anga-
joqqaavinit, meeqqamik a-
tuamerannik soqutigisaqan-
ngilluinnartunit.
Eva Huch-ip, Naja Jessen
Nowach-ip aamma Edvard
Vetterlain-ip Ukaliusami 11.
ka.-mi atuartut ersissutigaat,
meeqqat atuarfianni pigin-
naasatik iliniamertuunngor-
niarfinnut isernissaminnut
naammanngitsut.
- Aasaru soraarummeer-
nissatsinni angusisinnaanis-
sarput qularutigaarpulluun-
niit, inuusuttuaqqat AG-mut
oqarput.
Taamaatiinnartut
Oqaluttuaq amiilaarnartoq
atuartut pingasuullutik oqa-
luttuaraat. Neriuutiginanngi-
laq tamanna Kalaallit Nu-
naanni atuaqatigiinni tamani
atuutissasoq, qamuunali ilisi-
maneqarpoq meeqqat atuar-
fianni atuartut amerlasoor-
passuit taama atugaqartut.
Aasaanerani atuanngiffe-
qamerup kingoma 11. ka.-mi
atuartut 25-t aallartipput. Ul-
lumikkut 18-it kiSemgorussi-
mapput. Niviarsissat ilaat
atuarunnaartariaqarpoq anaa-
nami paarsisussatut pisaria-
qartimmani, nammineq ilin-
niamini ingerlakkumallugu.
Allat inuttut atugaqamertik
angajoqqaallu soqutigittaan-
nerat pissutigalugit atuarun-
naarsimapput. Ilaat piumas-
suseerunnertik pissutigalugu
atuarunnaarsimasut.
- Ilinniartitsisut sulinngit-
soortarnerat pissutigalugu
aasarli nal. akunnerpassuini
atuanngitsoortarsimavugut,
Naja Jessen Nowach oqalut-
tuarpoq, atuanngitsoortarsi-
manitik ullorsiutiminut allat-
tortarsimallugit.
- Piffissap ilaani atuanngit-
soortamerput annikinerusar-
poq, kisianni tassanngaannaq
sivisuumik atuanngitsoortar-
pugut ullut tulleriiaarlugit.
Imigassaq
Naja Jessen Nowach oqar-
poq, ilinniartitsisutik marluk
imigassamik ajomartorsiute-
qartut, atuartitsinermut sun-
niuteqartartumik akissarsif-
fiup nalaani.
- Tamanna erseqqissoru-
jussuuvoq. Akissarsiffiup na-
laani arlalippassuariarlunga
takusarsimavakka imerniar-
tarfmnit anisut, eqqarsartar-
lungalu aqaguani atuartitsi-
artomavianngitsut, tamanna-
lu eqquuttarsimavoq. Ilinni-
artitsisut taakku atuartitsivis-
saanni aqaguani tamatigut
atuanngitsoortarpugut.
Atuartut pingasuullutik er-
sissutigaat tuluttut ilinniarti-
taanerminni kinguartoornis-
sartik, ukiup atuarfiusup aal-
lartinnerani ilinniartitsisortik
aallarmat qaammatini arla-
linni pikkorissassalluni.
- Maannakkut taartaasu-
mik ilinniartitsisoqarpugut,
ersissutigaarpulli aalajanger-
simasumik ilinniartitsisorput
uterpat ilinniakkavut aallaq-
qaataanit uteqqissagivut, Eva
Huch oqarpoq. Naammagin-
ngilaattaaq ilinniartitsisut
atuartunik nipangersaasameq
pitsaanerusumik isumagineq
ajormassuk, taamaalilluni
atuartut ilinniamissamik piu-
massuseqartut eqqissillutik
atuarsinnaaqqullugit.
Piumasaqaateqassapput
Siorna decemberimi Eva
Huch Ilulissaniit Nuummut
nuuppoq, isumaqarlunilu Ilu-
lissani ilinniartitsisut piu-
massuseqamerusut.
- Matematik assersuutigi-
sinnaavara. Atuaqatigiit ilin-
niagassatigut kinguaassima-
sorujussuupput. Ilulissani
ilinniartitsisutta piumaffigi-
sarpaatigut. Ilikkagaqarnis-
sarput anguniarluarpaa, taa-
malu annertuumik piumaffi-
gisarluta, Eva Huch oqarpoq.
- Taamaattumik ilikkagaqar-
tarpugut. Ukiumi atuarfiusu-
mi maani tamanna amigaati-
gaarput.
10. klassemi atuareemerup
kingoma 11. klassemi atuar-
tut ataatsimut kattunneqar-
tarput, taamaalilluni Ukaliu-
sami 11. ka.-mi atuartut illo-
qarfimmi atuarfmnit tamanit
pisuullutik. Edvard Vetter-
lain Ukaliusami 11. klassemi
atualinnginnermini Nuus-
suup Atuarfiani atuarpoq.
Atuaqatini marluk assigalu-
git atuartitsinermi soqutigit-
taannerujussuarmit sunner-
neqarsimavoq.
- Naggataagut atuarneq
qatsussinnaavarput. Ilaatigut
atuanngits'oortarneq pissuti-
galugu, aamma nal. akunne-
rini atuarfiusuni akornuser-
sorneqartarneq pissutigalu-
gu, aammali ilinniartitsisut
atuartitseriaasiat pissutigalu-
gu.
- Atuariikkat uteqqinne-
qartartut amerlavallaaqim-
mata, atuartut pingasuullutik
isumaqatigiipput.
Pisuutitsinerit
- Atuartitsineq pillugu naam-
magittaallioraangatta ilikka-
gaqarumanngitsutut ilinniar-
titsisunit pisuutinneqartarpu-
gut, aappaatigulli ilinniartit-
sisut aamma taamatut pisuu-
tissinnaallugit, Eva Huch
oqaluttuarpoq. - Ilikkagaqar-
nissarput soorlu soqutigival-
laanngikkaat.
Soorlumi atuakkat atuartit-
sissutit aamma 11. ka.-mi
atorunnaarsimasut. Atuakka-
nit ilinniartitsissutinit qup-
pemerit assilisat atuartunut
agguaanneqartarput, mappe-
nut ikineqartartut. Ilinniartit-
sissutit sulianik sammisaqar-
tut soqutiginartut nutaat pigi-
neqanngillat, atuartut paasi-
saqarusuttut qupperarsinnaa-
saat imaluunniit piumassuse-
Atuarnerup ingerlanera taama ajortigitillugu Edvard-ip ersissutigaa atuarnissamut
piumassuseqamerup tammariartornissaa.
Edvard siger at motivationen til at gå i skole efterhånden forsvinder, når skolegangen
er så elendig.
qalerfigisinnaasaat.
Atuagaq kalaallisooq tun-
niunneqarpoq »Nutaraq«,
qaammatini kingullerni mar-
lunni atuarsimasaat. Sap.
akunneranullu nal. akunneri-
ni tallimani kalaallisoortin-
neqartaraluarlutik quppemeq
24 aatsaat tikissimavaat.
Soqutiginninnginneq
Naja Jessen Nowach-ip tupi-
gusuutigaa angajoqqaat taa-
ma amerlatigisut meeqqamik
atuamerannik taama soquti-
gisaqanngitsiginerat.
- Eqqarsaatigalugu nuan-
ninngilluinnarpoq iluamik
paasineq sapermassuk meeq-
qat atuarfiannit tunualiaqu-
terput pingaarutilimmik tun-
ngavissaammat siunissatsin-
nut. Inersimasutut inuunis-
satsinni ilinniagaqarnissat-
sinnilu meeqqat atuarfianni
qanoq pissarsisimatiginerput
apeqqutaammat.
- Angajoqqaat ataatsimii-
tinneqarnerannut taakkuin-
naat takkuttarput. Sisamat
tallimalluunniit orniguttar-
put, ungasinngitsukkullu
ataatsimiinnerup aallartinne-
ranit minutsits 15-it qaa-
ngiuttut marluk anipput.
Bingori artussaagamik.
Tamanna 11. ka.- atuartut
pingasuullutik isumaqarfi-
gaat soqutiginninngilluinnar-
nertut, qanorlu pisoqamissaa
nalullugu, ukiup atuarfiusup
sinnerani atuartitaaneq ima-
qarluassappat. Tatineqarsi-
masutut misigisimapput.
Illua’tungaani atuarfimmit
isumaginninnerlunneq illua’-
tungaanilu atuaqatigiit naa-
lasseriitsuunerat angajoq-
qaallu soqutigisaqannginne-
rujussuat.
- Aappassaanik angajoq-
qaanik ataatsimiigiaqqusivu-
gut nuannisamiassagatta ne-
reqatigiinnertalimmik. Ataa-
siinnaq takkuppoq, naak sa-
paatikkut ualikkut ataatsi-
miinneq pigaluartoq.
Ilinniartitsisullu atuartut
uppilersissinnaanngilaat pif-
fissaqarfiginerlugit. Ukiup
atuarfiusup aallartinnerani
ilinniarneqartussat angajoq-
qaanut ilisaritinneqarmata,
ilisarititsinerup kingunin-
ngua ilinniartitsisut marluk
anipput. Aappaata pissutaa-
nerarpaa ilaquttani iggak-
kiartussagamigit, aappaatalu
11. ka.-nit pingaartinnerullu-
gu badminton-emissani.
- Oqaloqatigiissinnaasaria-
qarpugut ajornartorsiutit
qaangerumallugit, atuartut
pingasuullutik isumaqati-
giipput.
Eva Huch siorna tikillugu Ilulissani atuartuuvoq, soqutiginnilluartunik ilinniartitsisoqarluni.
Eva Huch gik indtil sidste år i skole i llulissat, hvor hun havde interesserede lærere.
ASS7 FOTO: AG