Atuagagdliutit - 30.10.1980, Blaðsíða 15

AG
Pilersaarummik isumassarsisoq Jørgen Jensen »Uraniisivimmi« sioraani Risøp eq-
qannguani. Jørgen Jensenip Risømi uranimik akuiaanerup ingerlanneqarnera nakku-
tigissavaa.
Projektleder Jørgen Jensen foran »Uranpavillonen« på forsøgsstation Risø. Jørgen
Jensen koordinerer det igangværende uranudvindingsforsøg på Risø.
qaani aatsitassanik allanik nali-
linnik imminnut akilersinnaasu-
nik nassaartoqaraluarpat.
— Taava takorloorneqarsin-
naavoq uranimik akuiaaviup eq-
qaani suliarinnittarfiit allat nu-
kissiorfiup qanittuanut inissinne-
qarsinnaasut. Johan Dahlimmi
nunaata eqqaani ermup nukinga-
nik nukissiorfissap nukik tunni-
ussaa atorneqarsinnaassagaluar-
poq, kiisalu Narsarsuarmut qa-
nittumi inissisimanerup aammalu
illoqarfiup iluani aaqqissuussima-
nerup — tassa aqqusernit umiar-
sualiviullu atortuutai — iluaquti-
gineqarsinnaassagaluarput, Jør-
gen Jensen naggasii voq. -h.
Uranimik akuiaaff issap
Narsamit 100 km-inik
ilorparnissaa
siunnersuutigineqartoq
— Tamatuma pinngortitamut ajoqutaasinnaanera
rnillisingaassagaluarpaa, pilersaarummik isumaliu-
tiginnittoq Jørgen Jensen, Risø ilaatigut oqarpoq
Manna tikillugu Kuannersuarmi
uranimik akuiaavissap inissinnis-
saa Narsap illoqarfiata Kuanner-
suuUu akornannittussatut takor-
loorneqartarpoq. Ullumikkut isu-
maliut nutaaq takkussimavoq. U-
ranimik akuiaanermik misileraa-
Uermi pisortap Jørgen Jensenip i-
sumaliutigeqqaartuusimavaa. I-
sumassarsiaalu tassa: Uranimik
ukuiaavissaq Narsap avannaanut
100 kilometerinik ilorpasinneru-
sumut inissinneqarli.
Akuiaanermi sinnerussat taa-
uiaanga inissinneqartartussan-
ugorlit. Uranimik akuiaavissaq
Johan Dahlip nunaani nukissior-
fissuup eqqaanut inissinneqarli,
taamaalilluni aamma Narsarsuaq
timmisartunut mittarfilik qanil-
lissagaluarpaa.
Qaarusuliornerup pingaarute-
qartut pingasut pisariaqartippai:
1. Kuannersuarmi uranimik pii-
aaffik,
2- Akuiaavik imaluunniit suliffis-
suaq uranip akuiarneqarfia kiisa-
lu
3- toqqorterivik, tassa sinnerut-
tut 50 millioner kubikmeterit ilio-
rarneqartarfissaat.
Pitsaaqutai
Jørgen Jensenip uranimik akui-
aaffissap Narsamit ungasissumi
inissinneqarnissaata toqqorteri-
viullu ungavartinneqarnissaata
Pitsaaqutai imatut uppernarsar-
pai:
Kuannersuarmi piiaaffissaq
ammaannartussaavoq, tassa nu-
uap qaani urani piiarneqassaaq.
Tamatuma pinngortitamut ajor-
Uartorsiutaanissaa pisariaqan-
Ugikkaluarpoq, Jørgen Jensen o-
qarpoq. Inuit sulisartut 150-it
ruissingi piiaavimmi atorfissaqar-
tinneqassapput. Taakkunanngalu
amerlanerussanngillat Narsap il-
loqarfiata inuiaqatigiiffittut inoo-
qatigiissutsimi toqqissisimajun-
uaarutaasumik sunniuteqanngin-
niassagamik. Uranimik akuiaaf-
fik toqqorterivillu Narsamit u-
Ugasissumut inissikkaanni Nar-
sap timaani pinngortitarsuarmik
aliannaarsimaarsinnaaneq qasu-
ersaarfeqarsinnaannerlu aseror-
terneqassanngillat. Tamanna im-
Uuni pitsaaquterujussuartut taa-
sariaqarpoq.
Mukissiorfik qaninnerullugu
Uranimillu akuiaaviup Narsap a-
vannaa kangianut 100 kilometeri-
uik ilorparneqarneragut pitsaa-
qutit suli ilaqarput, Jørgen Jen-
sen nangippoq. — Suliffissuup Jo-
han Dahlip nunaani ermup nuki-
uganik atortoqarluni nukissiuusi-
ornissamik pilersaarutip inissin-
Uera qanilleriarujussuassavaa
aammalu Narsarsuarmi mittarfik
timmisartunut tamanut mit-
tarfissiaasoq qanittuaraassagalu-
arpaa. Tamatuma aningaasat tu-
ugasigut pitsaaqutit annertuut
kingunerissagaluarpai.
— Tamatumunngalu ilanngul-
iugu taaneqassaaq uranimik akui-
aanermi sulisussat 450-it mis-
saanniittut tamaanga najugas-
sinneqarsinnaammata. Imaappoq
muutissarsiornermut tunngatillu-
8u ingerlatseriaatsit illoqarfiillu
pillugit ingerlatseriaatsit suut i-
neriartortitsinermut atorneqarni-
arnersut tunngavigalugit illoqar-
fik ilaqutariit najugaqarfigisin-
naasaat imaluunniit illoqarfittut
ilusilersugaq sulisut illoqarfiit. ku-
jataaniittut inuisa ulluni soorlu
14-ini suliffigisarsinnaasaat pin-
ngortinneqarsinnaagaluarpoq.
Kingullip taaneqartup Kalaallit
Nunaata kujataani inuit najuga-
qartut illoqarfimmik ilumini qa-
noq aaqqissugaanera apeqqutaa-
tippallaarnagu suliffimmut su-
liartortarsinnaanissaat. Narsa-
mullu tunngatillugu tamanna isu-
maqarpoq illoqarfiup tassan-
ngaannarsuaq inoqaleriataan-
nginnissaanik.
Sinnerussat
— Pitsaaqutaavoq toqqorterivik
inulimmit ungasissumut inissin-
neqassappat. Pissutsit tamaasa
eqqarsaatigalugit tassaniippoq
pinngortitap qanoq sillersaarfigi-
neqarsinnaaneranut tunngasut,
Jørgen Jensen oqarpoq. — Tassa-
mi Kuannersuarmi piiaaviup am-
maannartup imaluunniit akuiaa-
vissap pinngortitamut tunngatil-
lugu serlersaarutaasinnaasut i-
matorsuaq pitissinnaanngimma-
git.
— Sinnerussat 50 milioner ku-
bikmeteriusut tassaasinnaapput
nivatarsuit kippareqatigiit 1,4 ki-
lometerinik takitigisukkaartunik
sanerallit 25 meterinillu portussu-
sillit. Isumaliutaagallartut tun-
ngavigalugit sinnerussat qooqqu-
mi angissutsimigut naammattu-
mi imaluunniit tatsip naqqanut
katersorniarneqarput. Risømi a-
kuiaanermik misileraanermi sin-
nerussat toqqorsivissaqarnis-
saannut misihinerit pingasuit ila-
gai, Jørgen Jensen nangippoq.
Ingerlassisarnissaq
Jørgen Jenseni oqarpoq uranimik
akuiaasarfissap Kuannersuarmit
100 kilometerinik ungasitsigisu-
mut inissinneqarnissaanik ani-
ngaasanut tunngassuteqartut pi-
ngaarnerusumik ajornartorsiu-
taasut.
— Soorunami Kuannersuarmi
piiaavimmit qaartitikkat akuiaa-
vissamut ingerlanneqartarnis-
saat akeqartussaavoq. Nalilersui-
nerilli ingerlanneqarsimasut ta-
kutippaat aningaasanut tunnga-
sut ajugaaffigineqarsinnaasut. A-
ngallassisarneq umiarsuit mar-
lussuit tamarmik 10.000 tonsinik
useqartigisinnaasut atorlugit i-
ngerlanneqarsinnaavoq, tamar-
mik ullup ataatsip ingerlanerani
akunnerit tallimat atorlugit siu-
mut kingumullu marlussoriarlu-
tik ingerlaartarsinnaasut, Jørgen
Jensen oqarpoq.
Ilanngullugu taavaa uranimik
akuiavissap Narsamit ungasissu-
mut inissinneqarnissaanut pissu-
tissat amerlissasut Narsap eq-
15