Atuagagdliutit - 30.10.1980, Blaðsíða 30

AG
kaphalit arfineq-pinga juat
Umiarsuup
tlkiimgllaattaani
oqaluttualiaq nangeqattaartoq
HansAnthon Lynge-m it
titartaasoq
Frederik Holm
Andariarsi trukkertoq Ottorsuar-
mut assut kamassaangasumik a-
sissuiniarpasissumillu ulloq man-
na pissusilersorusukkaluarpoq.
Helikopteri atuartunik qallunaat
nunaanni atuarsimasunik tikius-
simmat Paneeraq takugaluarlugu
uummammigut sakkortoorsuar-
mik eqqorneqarsimavoq. Taku-
niariutaa imminut oqarfigisima-
voq.
— Tassa illit pissat!
Ulluni tulliuttuni sapinngisani
tamaat qanilliniarsimagaluarpaa,
qitittuni qiteqatiginiartarlugu
atisarissaarluni aneertalerluni,
nalunaaqutaaqqi tikkuartaate-
qanngitsoq takoqqusaartarlugu,
tajartaa kuulti nittartertarlugu,
imminnut pulaartiliugu oqalut-
tartuni tuuginnariarpassualik mi-
sissortillugu nuutit pigisani nipit-
tuullugu appeqattaartarlugit. I-
sumaliorsimavoq tassa pini ta-
makku tamaasa takutissorunigit
imaalitsiaannaq imminut sammi-
sunngortissallugu.
Perpassui Paneeqqap takusa-
raluarlugit allannguutigivallaan-
ngilai Andariarsimullu samminiu-
tigilersimanagit. Soorluuna An-
dariarsimi naapikkaa suna ilua-
rinngisani kisiannili paasilluar-
sinnaanagu sunarpiaanersoq.
Soorlu perpassuit tunuanni inuk
tigumatooq pigisaannarminik pi-
ngaartitsisoq pigisaminullu anne-
rusumik tunniussimasoq aporfigi-
saraa iserfigisinnaanagulu.
Andariarsip ulloq manna tikil-
lugu paaserpiarneq ajorpaa sooq
Paneeqqamut iluatsitsisiman-
nginnini. Pulaarfigeqqaarmani o-
qaloqatigiinnertik isumasiortara-
luarlugu suna kukkussutigisima-
nerlugu naamik paaqartinngillu-
innarpaa. Isumaqaqqajaavorlu
sumik kukkussuteqarsimanngi-
villuni.
— Nalunaaqutaaqqat kusanaq,
Paneeraq oqaqqaarsimavoq.
— Taamaappoq, una tooraanni
qassingornersoq takusinnaavat,
toorpaa nalunaaqutaq qulinut
tanneq qulaaluat saqqummermat
sikuntilersuutaa nikeqattaaler-
poq.
— Una tooraanni ulloq sunaa-
nersoq takusinnaavat, toorpaa
juunip arfineq pingajuat, sisa-
manngorneq.
— Tuluttulluunniit allassima-
ngami.
— Ullaakkut itiaarniaruit una
itersaatitaa imaalingaanni piffis-
saq nallerpat itersaalissooq. Iter-
saatitaa iluarsivaa, kingunin-
ngualu nalunaaqutaaraq nilliasar-
tunnguamik itersaalerpoq.
— Taartingiitta, illit uanga na-
lunaaqutaarara atussuat.
— Atangu illit nalunaaqutaaq-
qat qanoq ittuua?
— Amoortartoq, imaattoq.
Nalunaaqutaaraa Andariarsip
takugaluarlugu nalornisoorpoq.
— Amoortarnissaa puujoqinua-
ra.
— Qanoq aamma puujussuiuk.
— Ulloq sunaanersoq puujoqi-
nuara.
— Qanoq puujussuiuk.
— Tassami imaalitsiaannarlu-
ngu takusarakku ippingiatornar-
pallaassaqaaq.
— Ajunngilarmi sussa aamma
uanga nalunaaqutaarara sungiu-
simaneruara. Suunuku nuutaati-
ngaangit?
— Misissorniakkit, nuannari-
sat ikkutiinnassuat.
Paneeqqap nuutit misissuler-
pai. Johnny Reimer-Party, Frank
Sinatra, Gustav Winkler,. . .
— John Mogenseniuteqanngi-
latit?
— Suu peqaraluarama nuanna-
rinnginnakku tunniukkakku.
Oqaluttarneraniuna nipaa
soorlu pissusivianik oqaluttuar-
toq Paneeqqap tusaasaraa. Sia-
niitsuunnginnami paasereerpaa
Andariarsip assut samminiaru-
sukkaluaraani, kisianni soorlu
nammineq soqutigerpiarnagu.
Andariarsittaaq nammineq pu-
laartitsiniaqaluni inuit tassan-
ngaannaq asannileriataartut allat
assigalugit misigissutsimi tama-
nut sissuilersimasut malussaris-
sineranni malugigaa Paneeraq kil-
lissinnaanagu, qanorluunniit naa-
lliutsigigaluaruni. Tamatuma isu-
maa ajortippaa imminuinnaane-
rusoq eqqarsaatigilersillugu allal-
lu sussakkeerlugit. Imminut qivi-
arluni tarrarsuutikkut takugaa-
ngami isumaliortaraluarpoq.
— Asanngittoorsinnaanngilaa-
tit!
Kiinaq illaarluarsimasunik nu-
jalik, umeqanngitsoq, ataasiin-
narmik erlippammigut kigutaar-
simasoq.
Tarrarsuutikkut imminut qi-
merlooraangami isumaliortaralu-
arpoq pinniitsuunani, tinupaso-
qarani ullaat unnuillu tamaasa ki-
gutini errortarlugit pujortassana-
ni imissananilu.
Apeqqutinnaarilerpaa Paneeq-
qap tikinneranit maannamut —
sooq? Timini misissoraangamiuk:
Tallit nukittuut sakissat naallu
orsoqanngitsut, nissut meqqoqa-
ratik nukinnit manngertuinnaat,
nullut pullarissut, taqqat tama-
ngajammik ersarissut ersariffis-
samikkut, angutaassut pillagu-
nartorsuaq tallinertooq.
Apeqqulli takkuttuaannarpoq
— Sooq? Sooq Ottorsuaq pissuaa
uanga pinnanga, utaqqili!
Pissutsini takorloorlugu misis-
suleraangamiuk: Ullut tamaasa
suliartortoq inortuinngisaannar-
toq, piffissamik paarsilluartoq,
suliffimminut tunngatillugu pik-
korissariarnernut tamanut ilaa-
sarsimasoq akissarsiarinneruler-
luni, illussaminik noqqaasimasoq
illussaalu napparneqareersoq, qii-
massutsiminik ilungersortumik
katatserusunngikkaluaq taamaa-
ginnarluni inoorusuttoq.
Naamerluinnaq paasisinnaan-
ngilaa sooq nammineq pinnani
Ottorsuaq samminerussappagu.
Imminut tuppallersarniartar-
poq, nipikitsumik eqqarsaatini
imminut nipiminik tusartilluni
nalunaarsorniartutut oqaluulluni.
—■ Erniinnannguaq ilinnut
nuukkumaarpoq paasileruniuk
Ottorsuaq soqanngittoq, paasile-
runiuk Ottorsuaq aningaasaati-
minik paarsisinnaanngittoq, paa-
sileruniuk Ottorsuaq imertartoq.
Pinngittoorani ilinnut uterumaar-
poq, paasiniaqqaarniaraajuna Ot-
torsuaq qanoq ittuusoq. Paasilil-
larumaarpaa Ottorsuaq asane-
qarsinnaanngittoq, nammineq il-
lutaarnavianngittoq. Tamakku
tamaasa paasinguningit uterfi-
ngissuaatit, pinngittoorani. Naa-
pikkukkit oqaluttuukkumaarpak-
kit Ottorsuup inuuneranik, Ottor-
suup ajortuliarpassui tusassua-
tit. Isumaqassanngilatit isertuus-
sissasunga.
Imminut oqaluutereerlunilu as-
sani peqeriarlugit nerrivik tillus-
savaa, oqaatsinilu qalleqqittarai:
— Assamma iluaniilereerputit,
qanorluunniit pinaatsingingalua-
ruit, qanorluunniit piumanngitsi-
ngingaluaruit inissat sumiittoq
nalussanngilat!
Nerrivik tillukkaangagu arnaa-
ta naammattoorlugu aperisara-
luarpaa sunersoq. Ersarissumilli
akineq ajorpoq.
Kisimiilluni sulereernermi ki-
ngorna inimini issialeraangami
Ottorsuaq sumiitittarnerpaa. —
Taanna oqarneq ajungajattoq pu-
toqqalerlunilu aattaat sapingaa-
ruttartoq. Isumaliortuarluni ka-
maakkiartuinnartarpaa.
— Peqqamik pineqassuutit u-
taqqilaarit! ! !
Arnaata malugisarpaa ullut i-
kittunnguit ingerlaneranni allan-
ngortoq, pissusia qununarneru-
lerluni qangarnillu qiningarpasin-
nerulerluni. Soorlu sumik arlaan-
nik utaqqiinnartoq.
— Immaqaana asannikkaluar-
toq. Arnaqammi ilaat oqarfigisi-
mavaa.
Malugisarpaa erni eqqarsaar-
taasiagut inulersimallugu, soorlu
matu tassanngaannaq matusima-
gaa iserfigisassaajunnaarlugu,
parnaarsimallugulu.
Qiteqqukkaangat nerisassaa-
nik tunillugu, naamik nererpias-
sanngilaq. Nerreritunersuani pui-
gorsimasutut illugu.
Kisianni taanna ajortoq nam-
mineq anaanatut ernerminik pe-
rorsaasimasutut paaserusukka-
luakki, ernerup isertugaa pullavi-
gisinnaanngivippaa unnuakkul-
luunniit sinissaarussutigigalua-
raangamiuk. Anaanap ernerullu
akornanni pissutsit paaseqati-
giinnerusimagaluartut ilaatigut
oqassarlersimanermik oqaloqati-
giissinnaannginnermillu taarser-
neqartalerput, anaanaasumut er-
nerminik asannittumut iluartu-
millu ingerlanissaanik soqutigin-
nissimasumut nanertuutitunga-
jak malunnarsisalerlutik.
Unnuarluunniit isikkaninngu-
liinnartoq angerlarmat oqaatsi-
mik qularunnaarsitsisussamik
pissarsiffiginagu innaasiinnar-
paa.
— Erninnguara sunaana taama
nikallungassutingitingingit?
Tiitugassaanik tuniitigalugu
aperigaluarpaa, akissutisiffigina-
guli.
— Tiitorusukkuit aajinga nerri-
viup qaanut ilivara.
Andariarsi issiavissuarmit ni;
kuikkami oqaaseqaranilu tiissani
naj oqqariar torpaa.
— IUulissuiit?
— Naamik sussa.
— Kaangeeraqaraluarpungut.
— Sussa.
— Tiitoqqinniaruit tii taqqama
iggavimmi.
— Naamik sussa.
— Sooruna taama oqassarlersi-
matingisutit?
Akinani tiitukkani nunngu-
taarpaa nikuikkamilu qalianut i-
niminut majuarpoq imminullu
mattulluni.
Siniffimminut innarluni taku-
sani utertippai. Ottorsuaq Panee-
rarlu eqisimaarlutik Eqqumiittu-
liortup illuata tungaanut ingerla-
sut, illumullu qanillimmata Eqqu-
miittuliortoq illumit anisoq ar-
paannarlu parsiarlugit, tikikka-
migillu Ottorsuaq uniffigeriarlu-
gu apersorunariarlugu Paneeraq
assammikkaa illuttullu tasiorlu-
git illuminut eqqukkiartorai pissi-
kattartuinnaallutillu iseriartor-
tut.
Eqqissiveerutivikkami nikuip-
poq igalaallu ammarlugit silaan-
naq nillataalersimasoq iniminut i-
saatiutigalugu avammut nakkus-
silerluni. Seqineq pukkililaarsi-
mavoq aappillilaannguarluni im-
mamullu qinngornera imminuin-
navik sammisoq inngiagalugu isi-
ni qamingajappai assanilu teqqis-
siullugu. Unnuaq aneerfigiumi-
narseruttortoq nammineq anger-
laannarpoq, aneeqatini tassan-
ngaannaq qatsussimallugit.
Kisianni taanna ajortoq nam-
mineq anaanatut ernerminik pe-
rorsaasimasutut paaserusukkalu-
akki, ernerup isertugaa pullavigi-
sinnaanngivippaa unnuakkul-
30