Atuagagdliutit - 18.08.1982, Blaðsíða 36

Avatitsinnit • Udlandet
Japanimiut
arfanniamerat
Arferup neqaa tusaannarlugu japanimiorpassuit
mamaatsooreertarsimapput, arfanniarnertilli
unitsikkumanngmppaat
Annertuumik niuerniutigalugu arfanniartarneq ukiuni tulliuttuni tallimanl
nerteqqutaassaaq, kisiannili Sovjet Japanilu aalajcingernermut tamaturnun»S
malinnikkumanngillat.
Arfanniarneq pillugu nunat tama-
laat ataatsimiisitaliaat aasaq man-
na aalajangiivoq annertuumik niu-
erniarnissaq siunertaralugu arfan-
niartarneq maannamiit ukiuni tai-
limani inerteqqutaalissasoq. Aala-
jangernermi tamatumani Kalaallit
Nunaat eqqarsaatigineqanngilaq,
tassami kalaallit arfanniartarnerat
immikkut niuerniarnissamik siu-
nertaqartutut isigineqanngimmat.
Naalagaaffiit annertoqisumik ar-
fanniarnermik ingerlatsisut marluk ,
Sovjet Japanilu, aalajangernermut
tamatumunnga akuersiumanngillat
naalakkumanatillu.
Soorlu japanimiut qangarsuum-
malli arfanniartarsimapput, allaallu
Japanimi illoqarfiit ilaanni 8.500-nik
inoqartumi arfilerineq inuussutissar-
siutit pingaarnerpaartarisimavaat
ukiut 150-it kingulliit ingerlaneranni.
Arferup neqaa
pisariaqartipparput
Arferit ikilivallaannginnissaat siuner-
taralugu ukiuni tallimani arfanniar-
nerup inerteqqutaanissaa aalajangi-
unneqarpoq. Kisiannili sooruna Ja-
pan taama isornartorsiorneqartigiga-
luarluni naalakkumanngitsoq, uffa
aamma ukiut amerlavallaanngitsut
maannamiit qaangiuppata arfanniar-
nerup annertuumik inuussutissarsiu-
taasinnaajunnaarnissaa ilimagineqa-
raluartoq?
»Arferup neqaa nerisassatut pisa-
riaqartipparput. Tamanna kulturit-
sinnut ilaavoq, tamannalu aningaa-
sarsiornermut assut pingaaruteqar-
poq inunnut 100.000-inut«, taama
nalunaarpoq Japanimi arfanniat pe-
qatigiiffiat tusagassiorfinnut nalu-
naaruterpassuarmi ilaanni.
Tamanna qanoq ilumoortigiva?
Uumasuutit inissaqartinngilavut
1980-imi japanimiut arfattaat 24.300
tonsinik nalilerneqarsimapput, tama-
tumalu saniatigut 34.000 tonsit nuna-
nit allanit pisiarineqarsimallutik, pi-
ngaartumik Sovjetimiit Koreamiillu.
Naatsorsuigaannilu paasineqarsin-
naavoq japanimiut tamarmik immik-
kut agguaqatigiissillugu ukiumi tassa-
ni arferup neqaanik 1 1/2 kiilumik
nerisimasut.
Arferup neqaata japanimiut ullu-
innarni inuuniarnerannut pingaaru-
taa ukiuni kingulliunerusuni millillu-
innarsimagaluarpoq, taamalu arfe-
rup neqaanik orsuanillu nioqqutissi-
orneq unikkaluarpalluunniit perli-
muulersoqarnaviarani.
Aammali Japanimi pisortat kisian-
nertaqartitsipput: »Arfanniarnerput
unitsissagaluarutsigu nersutit
150.000-it ukiumut nerlersortariaqa-
lissavavut arferup neqaa taartissaqar-
tikkumallugu, tamannalu naleqqutin-
ngilaq Japanip qeqertai taama mikiti-
gisut inoqartigisullu.«
»Piitsut nerisaat«
»Japan nunarsuatsinni pisuuner-
paanngulerpoq arfernillu pinngitsuui-
nissaminut akissaqarluni«, nunani
killerni isornartorsiuisartut oqarput.
Japanimiut akipput oqarlutik Ja-
panimi innuttaasut tamarmik pisuu-
j usutut oqaatigisariaqanngilluinnar-
nerarlugit. Innuttaasut ilarpassui ne-
qisinissaminnut akissaalatsisut uuma-
sut neqaasa inuussutissartaannik
amigaateqalissapput arferit eqqissisi-
taalluinnassagaluarpata.
»Arferup neqaa mamarpallaan-
ngikkaluartoq illumi ningiuusunit pi-
siarineqartarpoq akikitsuatsiaam-
mat«, Japanimi aalisarnermut pisor-
taqarfik nalunaarpoq.
Illoqarfimmi siuliani taaneqartumi
Ayukawa-mi inuit ullut tamakkiallu-
git arferup neqaanik nerisarput, kisi-
annili Japanip ilaani allani arferup
neqaa piitsut sulisartullu nerisarineru-
sarpaat. Japanip inuisa 10 procentii-
nit ikinnerusut akuttunngitsumik ar-
ferup neqitortarnerat naatsorsorne-
qarsimavoq. Illoqarfiit pingaarner-
saanni Tokyomi inuit arferup neqi-
torsimasut qaqutigoorluinnarput —
imaluunniit tusakkat malillugit ima
oqaatigalugu: Sianigalugu arferup
neqitorsimasut qaqutigooqaat.
Tokyo-mi neriniartarfik arferup
neqaanik sassaallerfiusartoq ataasiin-
naasimavoq.
Tusaannarlugu mamaatsoortarput
Japanimiorpassuit arferup neqaanik
tusaannarlutik mamaatsooreertar-
put. Utoqqaanerusut nuannaarpal-
laaratik oqaluttualissapput sorsun-
nersuup kingulliup nalaani tamatu-
malu kinguninngua qanoq arferup
neqitortarsimatiginertik eqqartorlugu
— taamanimi uumasup allap neqaa-
nik takusassaaleqinarsimaqigami.
Taamaattorli japanimiut oqartar-
put arferup neqaa Japanip ataannar-
nissaanut pingaaruteqarluinnarnerar-
lugu.
EF-ip Tokyo-mi sinniisua ilaatigut
ima imalimmik allakkiorsimavoq:
»Arferup neqaanit puulukip neqi-
usaliat qalipaasikkat, skinkit pølsellu
Japanimut kulturikkut sutigut pi-
ngaaruteqarnerat paasineq ajornaku-
soorpoq. Nerisassiat taamaattut Ja-
panimi akuersaarneqanngitsuugalu-
arpata Danmark iluamik nuannaas-
sagaluarpoq nerisassianik eqqortunik
Japanimut tunioraalernermigut, taa-
valu Japanip EF-imik niueqateqar-
nermini sinneqartoorutai 63 milliar-
der kruuniusut ikilerujussuassagalu-
arput«.
Nerisassaaleqilernissaq
Japanimi arferit neqaasa nioqqutissi-
arineqartut affaat immikkut suliari-
nagit nerisassiarineqartarput, 40 pro-
centit qillertuusarmiuliarineqartarput
sinnerilu meeqqat atuarfiini ullup-
qeqqasiutissiarineqartarlutik.
Tusakkat malillugit japanimiut ni-
risarissaarneruleriartorsimapput i-
nuuniarnikkut atugarisat pitsanngori-
artomerat ilutigalugu, alaatsinaattul-
lu oqaatigaat qularnanngitsumik ar-
ferup neqaata piumaneqarnera milli-
artorumaartoq arferit pisarineqa11
tut ikiliartornerat ilutigalugu. . (
Taamaakkaluartorli japanit11^
pissutissaqarnerartuarput arfann* ^
nerminnik unitsitsinnginnissamui
Nunat tamalaat arfanniarneq P1 U^,j
ataatsimiisitaliaata ataatsimiinne|
japanimiut aallartitaasa siulers°r ■
Yonezawa oqarsimavoq »siunissa
ilungersunartumik nerisassaalats' ^
nissaq aarleqqutigisariaqartoq, •
maattumillu pisariaqartoq saPin-iL
samik annerpaamik imminut P1
sorsinnaanissaq«.
Kisiannili Yonezawap patsisig11^^
gaa allanit imatorsuaq uniffiginiarar,
qanngitsoq malunnarpoq, tassarn* ^
fanniarneq Japanimi aalisakkanik^
oqqutissiornerup tamarmia
maanna 0,25 procentiinnarue

#////VNIAV^X^
NIUERNERMIK ILINNIARFIK / GRL. HANDELSSKOLE
AFTENSKOLEN
skoleåret 1982/83 forsøges følgende aftenhold oprettet:
MERKONOMFAG:
Virksomhedsøkonomi
Ledelse og samarbejde
Virksomhedsorganisation
Internt regnskab
Eksternt regnskab
Databehandling I
Databehandling II
Organisation og strategi
Revisionsteknik
ENKELTFAG:
Maskinskrivning I/II
Engelsk II
Engelsk III
Tysk II
Regnskab I/II/III
Regning I/II/III (handelsregning)
R egnska bslæ re/D rif tsø k.
(høj. fagpr.)
Datalære I/II
G rø nla ndsk for begyndere
(ingen prøve)
Undervisningen i enkeltfagene tilrettelægges med henblik på
aflæggelse af statskontrollerede enkeltfagsprøver i maj/juni
1983.
Minimum antal tilmeldinger for oprettelse af hold: 12
Tilmelding på arbejdsmarkedskontoret eller på Niuernermik
llinn.
Tilmeldingsfrist: 1. september Opstart: 13. september
Nærmere oplysninger: Niuernermik llinniarfik, Tlf.: 2 30 90.
36
Mvmåmmm