Atuagagdliutit - 18.08.1982, Page 40

ok au tsivut sumior-
palungneritdlo
Oqallinneq • Debat
Aasivik 82-imi
eqikkaasumik
oqaaseqaat
Aasiviup ukioq manna najorsima-
satsinni nuannaarluta aammali ilu-
moorsaarluta atorsimasarput nag-
gaserlugu aaseqataasut ima oqaa-
seqaateqarumavugut:
Ullorpaalunni inooqatigiissimavu-
gut suleqatigiinnikkut ataatsimoor-
nikkullu angusaasinnaasut qimer-
Ioorsinnaalersimallugit. Inuit immin-
nut ilisarisimanngikkaluit maanna
qaninnerulersimapput isumasioqati-
giinnikkut ataqatigiissuteqarfissarsi-
simallutik.
Nunatsinni inuiaqatigiittut
pingaartitavut apeqqutit oqallisigisi-
mavagut ullutsinni inunnut tamanut
pingaaruteqartuusut:
Sikumik sequtserillutik assartuus-
suit APP-kutut ittut assortortuinnar-
nissaat isumaqatigiissutigisimavagut,
naalakkersuinikkullu oqartussaatita-
vut kaammattorlugit, inuiaqatigiinni
tamanit illersorneqarmata suli anner-
tunerusumik naalakkersuinikkut
oqartussaaffimmik iluanni avataani-
lu periarfissarsiomeroqqullugit APP-
p unitsinniarnerani. Tassungali tun-
ngatillugu uparuanngitsoorsinnaan-
ngilarput Nunatsinni aamma taama-
tut ittumik assartuiniarnermut piler-
saarutit ilanngullugit akerlerigatsigit,
soorlu Tunumi Jameson Land-imi pi-
lersaarutigineqartut. Una tunngavi-
gaarput: Allat taama isiorniartut a-
kerlerigaanni taammaallaat tamanna
uppernassuseqarsinnaammat Nunat-
sinni pilersaarutit taamaaqqataat tu-
nuartinnerisigut.
Inuiannut allanut allaassu-
tituaraarput inuiaassutsitta oqaatsit-
talu saniatigut piniarnermik ukiuni
4.000-nik sinneqartumi inuussutissar-
siortuunerput. Tamatumalu piorsar-
tuarnera napassutigisimagatsigu
pingaartipparput suli sukumiinerusu-
mik piniartoqarfiit siunissaasa qanoq
ittuunissaannik oqaliinnerup anner-
tusarneqarnissaa. Ukioq mannalu
siullermeerluni Aasivik piniartoqar-
finni pinerani soorunami pissutsit pi-
niartoqarfinni angutit arnallu atugaat
eqqartorsimavagut paaseqatigiinner-
lu annertooq Aasivissiortuni malun-
narpoq. Namminersornerulluni
Oqartussaqarfiit pingaarnerit ilaat pi-
niartoqarfinnut tunngasup piniarto-
qarfinnut qanittuunissaa tikkuarsk
mavarput, isummatsitullu anillugu
una: Oqartussaaffik taanna allaffe-
qalerlitoq Nunatsinni piniartoqarfin-
nut qanittumut.
Piniarnermik inuussutissaqarfiusu-
mittaaq inissisimasoq aatsitassarsior-
fik Maarmorilik piniagassanut
mingutsitsilersimanera saneqqutiin-
narsinnaasimanngilarput, Uumman-
nap Sulluani peqqinnissamut allaat
ulorianaateqalersimammat, Ukkusis-
sanilu Suleqatigiiffik aatsitassarsior-
fimmik pisortat isumaqatigiissutaat
malillugu unitsitsigallarnissamik
siunnersuuteqarnerat tapersersorlu-
gu. Tamatuma apeqqutip Nunatsinni
Inatsisartuni ilaasortap Uummanna-
meersup ukiamut ataatsimiinnissa-
mut saqqummiunneqarnissaannik
suliniuteqarnera Aasivissiortut ilassil-
luarpaat.
Ilaqutariissutsikkut pissutsit ullut-
sinni aalassaataagaluttuinnarnerat
soorunami Aasivik 82-ip aamma
oqaluuserinngitsuunngilai, imigassa-
millu oqallinnermut tunngatillugu eq-
qaasissutigissavarput Aasivik 76-imili
aallartikkami imigassartaqanngitsu-
mik inuit naappeqatigiinnissaat
pingaartittuarmagu. Tassunga tun-
ngatillugu nuannaarutigaarput Nu-
natsinni iminngernaveersaartut peqa-
tigiiffiata Aasivik 82-imi najuusima-
nera.
Sulinermik Inuutissarsiutillit Kat-
tuffiata KNAPK-llu qullersaminnik
peqataatitaqarnerattaaq oqallittar-
nerni eqeersaasuusimanerata takutip-
paa inuit soqutigisamikkut assigiit
qanoq atorfissaqartitsigigaat kattuf-
fiit peqatigiiffiillu ilaaffigissallugit,
taakkumi aqqutiginngikkaanni naa-
lakkersuinikkut sunniuteqarsinnaa-
neq annikitsuinnaavoq. Inuillu allat
allatigut imminnut naapeqatigiiffigi-
sinnaasamikkut nukittorsarnerat,
soorlu arnat KILUT-kut saqqum-
mersimasut takutippaatigut, inuiaqa-
tigiit kalaallit uagut nukinik taassaan-
ngitsunik peqartugut, assortuunneq
atoraluarlugu isumasioqatigiinnikkut
kalaallit qaammarsaqatigiiffissaan-
nik Nunarput puilajuarluni.
Sunaluunniit eqqartugaq saak-
kaangatsigu misigivarput Aasivik qa-
qutigalugu inuit kikkulluunniit isum-
mersinnaasut, namminerlu pilersitsi-
nikkut takusatta nuannaarnermik pil-
luarnermik toqqissisimanermillu tu-
nisaraatigut. Imminut tatigilersilluta.
Tassani qitiujuartoq aana:
Inuiaassutsitsinnik, kinaassusitsinnik
ajattuinngitsumik, kajumiginartumil-
li misigisimatitsinissaq kisimi nukiu-
soq inuiattut annassutissarput.
Taammaattumik inuiaqatitsinnut
kaammattuutigisigu, ulluinnarni
ajornartorsiutit uagutsinnut tutsin-
niarnagit avammut qiviarta suli
inuiattut akuerisaannginnatta, suli
Nunatsinni oqartussaaneq tamakkii-
soq piginnginnatsigu.
Inuiaassuserput sassarli salliutinne-
qalerluni, uatsinnut nikaginermik
akunatigu inuiaat allat nikassaanerat.
Atortigu inuiaassuserput nunarput
pillugu, nunatuarput angerlarsimaf-
fipput, sumimi allamiissagaluaratta!
imaKa iluarsilårdJugo!
Kingmikasit Nungme amerdlavatdlå-
lernerat tamavta nalunginavtigo upa-
rualårdlugo: sumut iluaKutiginerise
ilivse Kingmigdlit aperåvse!
tåuna akencugaluarpara.
»igdloKarfik evKiluitsutiguk!« —
sume tamåne takussagssauvoK igdlo-
Karfingme måne. tauva apeixutigisa-
vara Kingmit pivdlugit maligtarissag-
ssaKånginersoK. kina aperinerpara,
ardlåta akiumårpånga. Sébåt
s åma ss atorneKarnere.
mana agdlausitåme s atauanaK
atulerpoK. nunarpumetamåtKiviåsa-
guvtigo nunavtine tamangajagdlui-
narme s atorneKarpoK.
taimågdlåt Sisimiunit Nuk tikitdlu-
go »ss« atorneKarpoK. nunane tåu-
kunane »s« atorfigssåtigut atortar-
påt, taimatutdlo »ss« atortardlugo. s.
i. inup issåta igdlua. inup isigåta ig-
dlua. igdluminut iserpoK.
isserpoK = toncorpoK, inuk. Ka-
jaK nåligdlunilo avatå morssugkå-
ngat OKartarput avatå issertOK. ting-
missap isarue. inup issaruai.
»ssuaK«. nunarssuaK, puisserssu-
aK, maligtaligssuaK il.il.
angatdlatip agsarneK agssorpå.
ase. asimut autdlalerput aussiar-
tordlutik. Aussivik 82.
JdnagOK åtårssuaKaoK. anånap
påne OKarfigå agssiniaratdlåt Katsu-
mut akuliutagssamik.
»agssivoK« puissip auvanik.
»agsivoK« = puatdlulerpof^
goK agsilerpoK, OKauseK ånilårn
tOK toKumik kinguneKartugssaK-
»ssok« = taimailissoK. s.i. err
tanik manississoK, sulissoK, nerisso >
KasussoK, mulussoK il.il. . -
tåssa OKautsivta s ss-vdlo s*ne.
ssavta Kencane atomararnere. i111'’_
dlo ilåinut ik'niartunut Kangaune
ssok KanoK agdlåsavdlugit
dlutaussartut sinerissap Kencata a'
tåmtunut. Kanga imarput isaruki1^
KarsimavoK. Kåinatdlo ilåta isaruki^
sok issarordlugo nuersimavå P>ssar‘,
lugo. uko OKatdlisigssatut sancum1
nagit OKautsivtale KanoK atorneK
tarnerinut taineKartarnerinut sum1
palugssutsimutdlo ti kuailårnerupu1-
imaKa tugdliane »k« sangmilar
mårpara.
K. Møller, ManitsoK-
Sipeneq-mi maskinalerinermi
formandi
Sipeneq A.m.b.A. pissarsiorpoq piaartumik sulilersussamik
maskinalerinermi formandimik qerititsiviit, nillataartitsiviit aali-
sakkanillu nioqqutissiuutit maskiinaannik ilisimasaqarluartu-
mik.
Sipeneq A.m.b.A. sullivimmik allilerinissamik pilersaaruteqar-
poq, taamaattumik suliap annertusinissaanut periarfissaqar-
poq.
Akissarsiat: Formandinut isumaqatigiissut aallaavigineqarsin-
naavoq, naleqqulluartorli immikkut isumaqatigiissuteqarfigine-
qarsinnaalluni.
Saaffigisassaq:
driftslederen
Andelsselskabet Sipeneq
Box 53 . 3911 Sisimiut . Tlf. 1 45 31 - 1 42 31
Er du interesseret i oplæring som:
Télekommunikatør
GRØNLANDS TELEVÆSEN afholder i nær fremtid kursus med
henblik på oplæring i:
TELEGRAFTJENESTE
VEJROBSERVATIONSTJENESTE
KYSTRADIOTJENESTE, m.m.
Dobbeltsprogede ansøgere foretrækkes.
Aflønning i henhold til overenskomsten mellem Det Offentlige
Aftalenævn og Sulinermik Inuutissarsiuteqartut Kattuffiat.
Såfremt du har interesse for ovennævnte arbejde, bedes du
henvende dig til trafikleder H. Thomhave på TELESTATIONEN
i Godthåb, evt. på telefon 2 12 55 lokal 411.
GRØNLANDS TELEVÆSEN
Teledistriktscentret
Postbox 1002, 3900 Godthåb
40
ATUAGAGDLIUTIT