Atuagagdliutit - 03.01.1985, Qupperneq 8

Kalaallit Nunaannut ministerip Tom Høyemip
ukiortaami oqaaseqaata
- Qujanaq
suleqatigiiimermut
pitsaasuullunilu
pissanganartumut
Sorsunnersuaq kingulleq naain-
malli tassaqa ukioqarsimava 1985-
ituulli Kalaailit Nunaanni qiianaa-
rineqartigisimasumik? Uanga taa-
maassasorinngilara.
Ukiutoqqami unnuap qeqqanut
Kalaallit Nunaat EF-imi ilaasortaa-
junnaassaaq. Ukiutoqqami unnu-
ap qeqqanut Kalaallit Nunaata ti-
gussavai KGH-ip avammut niuer-
nermut nioqqutissiornermullu im-
mikkoortortai aammalu Kalaallit
Nunaanni inuutissarsiutitaarniar-
nermi taarsigassarsiniartarfik ta-
maat.
Ukiutoqqami unnuap qeqqanut
aallartissaaq ukioq Tunumi uulia-
mik ujaasilerfissaq.
Ukiutoqqami unnuap qeqqanut
neriungaassaagut ukioq nutaaq siu-
limisulli aningaasarsiornermik ajo-
qusiisimaqisutut ukiorluutigis-
sanngitsoq.
1984 Kalaallit Nunaanni politik-
kikkut ulapaarfiusimavoq. Ukioq
taanna arfinileriarlunga Kalaallit
Nunaanniippunga, tassa tikeraarsi-
magakkit Qaanaaq, Scorebysund,
Jameson Land, Ammassalik, Qasi-
giannguit, Warmingaland, Ilulis-
sat, Maniitsoq Nuullu.
Pisarnertut ilassilluarneqarlu-
ngalu inussiarnisaarfigineqarsima-
vunga, tamannalu uummammit pi-
sumik qutsatigeqaara. Ukiup inger-
lanerani ataatsimiittarsimaqaagut,
isumaqatigiittuaannartarsimanata-
li, taamaattorli ataqqeqatigiillutalu
anguniakkavut anguniarlugit sule-
qatigiinnissaq pigisarsimallutigu.
Namminersorneruneq ukiuni tal-
limani atuutereersimalerpoq.
1979-imi majip aallaqqaataani
namminersornerulerneq atuutiler
malli pissutsit allanngortussaajun-
naarlutik unissimanngillat, ineriar-
tortuarnerli aallartinneqarsimallu-
ni. Ineriartorneq taamaattoq erinit-
sannermik annilaanganermillu ila-
qartarpoq. Erinitsannikkut ilaati-
gut Københavnimut siulersuinik-
kut atassuteqaatit ikiligaluttuin-
nartut ippinnarnerujartortutut
misigineqartarput. Ilaatigullu anni-
laartarluni eqqarsaatigineqartar-
poq ineriartorneq sukkavallaartu-
mik ingerlanersoq. Suliassat taama
annertutigisut Kalaallit Nunaata
artussannginnerlugit? Akisussaas-
suseq Danmarkip iperaannalin-
nginnerlugu?
Augo Lynge, kalaallit folketingi-
mi ilaasortaasut siulliit ilaat (1953-
imiit 1959-imut), 1959-imilu Hans
Hedtofyimi ajunaaqataasoq — eri-
nitsanneq pillugu imatut taallior-
poq:
Aa, alummiutut erinitsattugut
nuilissasumut.
Kangia qaammaierpoq imersuusu-
tut,
uummat tillerpoq, assat isattortu-
tut
aasap qaamarnganut.
Qaa inuusuttoq-aa piareersimagit,
peqataaniarit.
Qaqqat qaasigut qinngorneq ersile-
qaaq
ulloq qaalersoq iilit suliffissaraat,
sukasarniarit.
Suli makku sinipput itersarsigik
kingusissuuleqaat.
Nikasullu qulartut nakussassigik
Neriuummillu pissaqalersissigik.
Qaa katersorlata.
Danmarkip Kalaallit Nunaannut
akisussaanini paasilluarsimavaa
aammalu kalaailit nammineeruma-
nerujartornerat ataqqilluinnarlu-
gu. Piareersimavugut oqartussaas-
sutsip sapinngisamik annertuner-
paap sapinngisamik piaartumik
Kalaallit Nunaannut tunniunnis-
saanut. Kaamisaavallaarumanngi-
lagulli. Sukkassusissaa Kalaaliit
Nunaata nammineq aalajangertas-
savaa.
Ministeriunerusimasup Hans
Hedtoftip Kalaallit Nunaannut a-
ngalareerluni Kalaallit Nunaannut
politikki nutaaliaasoq aallartikka-
miuk oqaasii suli ullumikkut qallu-
naat eqqarsartaasiannut naaper-
tuulluinnarput:
»Danmark nunaarannguuvoq,
nunasiavullu qanga pisarsimagalu-
arnitsitut noqinniinnarsinnaajun-
naarsimavagut. Ataaserli suli ti-
gummivarput, tassalu Kalaaliit Nu-
naat. Isumaqarpunga nunasiaatitta
avannarlersaanni nunaqqatitta
manna tikillugu suliarisimasaat
ajuusaarata eqqaasarsinnaalluti-
gik. Hans Egedemiit Knud Ras-
mussenimut kiisalu nalitsinni Pea-
rylandimi ilisimasassarsiortunut
Danmark nunamut tassunga alia-
naatsorsuarmut inuinullu asannin-
nermik tunngaveqartumik sulillu-
arsimavoq. Atorfillit sulisullu allat
paasinnilluarlutik ataqqisarialim-
mik sulisimapput. Iluanaarniarnis-
saannarput eqqarsaatiginagu sulisi-
mavugut, inuiannulli taakkunun-
nga siuarsarneqarsimanngitsunut
siulersugassarilersimasatsinnullu
illersuisussatut siuarsaasussatullu
pisussaanerput tunngavigalugu su-
lisimalluta.
EF, KGH uuliasiornerlu
EF, KGH uuliasiornerlu amerla-
nerpaat ukiumi nutaami eqqarsaa-
taanni ilaassagunarput. Danmarki-
mi naalakkersuisut kissaatigineru-
simagaluarpaat Kalaallit Nunaat
EF-imiiginnassasoq. Kalaallit Nu-
naanni suliassat annertuut akisuul-
lu EF ikiortigalugu suliarineqarsi-
masinnaagaluarput. Kalaallit Nu-
naannili innuttaasut amerlanersaa-
sa qinersimasaat Danmarkimi naa-
lakkersuisut ataqqivaat. Kalaallit
Nunaat EF-imut pitsaasumik isu-
maqatiginnissuteqartinniarlugu
ikiorsimavarput. Tamanna iluatsis-
simavoq, tamannalu nuannaaruti-
gaarput.
Ajuusaarutigaarput nunat ataa-
siakkaat isumaqatigiissut suli aku-
ersissutigivissimanngimmassuk.
Kisiannili tassa Kalaallit Nunaat
ukiortaamiit EF-imiit anissaaq. T a-
matumanilu uppernassuseq euro-
pamiuusugut suleqatigiinnitsinni
ersersittagarput nunat EF-imi ilaa-
sortaasut ersersittariaqarpaat. Na-
lunngilarput, arlalippassuariarlu-
talu erseqqissartareersimavarput,
Kalaallit Nunaata Europa — inga-
sammillu Danmarki — tununngi-
laa. Kalaallit Nunaat qeqertarujus-
suuvoq Amerikap Avannarliup nu-
navittata qanittuani inissisimasoq
EF-imiillu ungasissorujussuuluni
— taamaattumillu inissisimanini
iluaqutaasumik pitsaasumillu ato-
rusuppaa. 1984-imi Kalaallit Nu-
naat nammineerluni Nordisk Rådi-
mi ilaasortaalerpoq, Kalaallit Nu-
naatalu Europa Canadalu ataqati-
giississinnaagajuttangilci. Dan-
mark Kalaallit Nunaallu issittuni
ilisimasasaarsiornermi mikinngit-
sumik pingaaruteqarsimapput, ta-
mannalu silarsuarmi tamarmi pi-
ngaaruteqarneruleriartuinnarsima-
voq.
1984-imissaaq Kalaallit Nunaata
nunat killiit isumannaallisaanikkut
illersornissakkullu suleqatigiinne-
rannik paasinninnerujartuinnarni-
ni ersersissimavaa.
Kalaallit Nunaanni naalakkersu-
isut siulittaasuat Jonathan Motz-
feldt, amerikamiut uuliasiortitse-
qatigiiffiata Arco-p siulittaasua
Bob Andersson, Nordisk Minesel-
skab uangalu 1984-imi decemberip
arfernanni atsiorparput Tunumi
Jameson Landimi uuliamik ujaasi-
lernissamut isumaqatigiissut, ua-
ngalu atsiueqataasutut tunissuti-
gaakka: uulia kusernialuit Jameson
Landimeersut.
Ukiorpaalussuarnili suieruloree-
rutta aatsaat paasisinnaajumaar-
parput qanoq atsigisumik uuliaqar-
nersoq, tamannalu piiarsinnaassa-
nerlutigu aammalu qanoq iliorluta
assartorsinnaassanerlutigu.
Taamaakkaluartorli atsiorneq
oqaluttuarisaanikkut pingaarute-
qartuuvoq. Paasineqarpormi naa-
lagaaffeqatigiinnikkut annertuu-
nik angusaqartoqarsinnaasoq. Ka-
laallit Nunaata aalisarneq kisiat i-
nuutissarsiutigiunnaariartulerpaa
taamalu nammineersinnaarujar-
torluni. Nunarsuaq tamaat ataatsi-
mut isigalugu iluaqutaassaaq silar-
suaq issittunit inukitsuniit nukissi-
assanik pisarsinnaassappat inup-
passualinniit naalakkersuinikkullu
mianernartuniit pinnani.
Kalaallit Nunaata Danmarkillu
akornanni isumaqatigiinneq — taa-
malu aamma kalaallit inatsisartuisa
qallunaallu folketingiisa uulia pil-
lugu isumaqatigiissutaanni malun-
nartoq taamaattaaq aamma Ka-
laallit Nunaanni naaiakkersuinik-
kut aalajangernerni amerlanerpaa-
ni malunnartarpoq. Isumaqati-
giinngissutimininnguit tusaatitigut
saqqummiunneqartartut paasiner-
lunneqartariaqanngillat. Taamaat-
tussaasimagaangamik taamaattar-
put — isummallu annillugit iluaqu-
taasarpoq.
Sulisut 2.100-it allamik
suiisitsoqalissapput
Aammattaaq KGH-ip nioqqutissi-
ornermut avammullu nioqquteqar-
nermut immikkoortortaata tigune-
qarnissaa annerpaatigut isumaqati-
giiffiulluni ingerlanneqarsimavoq.
Isumaqarpunga tamanna pillugu
Kalaailit Nunaanni naalakkersui-
nikkut annertuunik allannguute-
qartussaanngitsoq. Ukiutoqqami
unnuap qeqqanut sulisut 2.100-it
allamik sulisitsisortaassapput naa-
lakkersuisut siulittaasuat quller-
paartarilissagamikku. Tamatuma-
lu anguniarnerani aalajaallutik su-
leqataasimasut qutsavigaakka.
Taamaalilluni Kalaallit Nunaata
aningaasaqarniarnikkut imminut
pingaaruteqarluinnartut nammine-
erluni akisussaaffigilissavai. Sulif-
fissuit, kilisaatit, savaateqarfiit,
ameerniarneq ii.il. Aningaasaqar-
niarneq pillugu pilersaarusiorneq
ingerlatsinerlu pissutigalugit aki-
sussaassusermik tigummiaqartut
tamarmik suleqatigiilluartariaqas-
sapput.
Kalaallit Nunaata suliassanik ti-
gooraanera ukiuni aggersuni suk-
katsikkiartortussaavoq. Kalaallit
Nunaannut ministerip suliassaasa
ataqqinarnersaraat imminut ator-
fissaarutitikkiartuaarnissaq. Oqa-
luttuarisaanerli eqqarsaatigalugu
tamanna suliarissavarput eqqissisi-
masumik pilersaarusiorluakkamil-
lu kinguneqarnerluttussaajunnaar-
lugu.
1980-ikkuttaaq naajartorneran-
ni suliassarpassuaqartussaavoq.
Danmarkillu naalagaaffeqatigiin-
nermi akisussaassuseqangaarnini
ersersikkumaarpaa, taamaalior-
nikkummi pitsaasumik ineriarto-
qatigiittussaagatta. Taamaattu-
mik, qujanaq Kalaallit Nunaat
Danmarkilu 1984-imi pitsaasumik
pissanganartumillu suleqatigiissi-
mammata. 1985-imissaaq taamatut
ingerlagisa.
Tom Høyem.
Officielt
Under 13. november 1984 er der i Aktiesel-
skabs-registeret, Afdelingen for Anparts-
selskaber optaget følgende ændringer ved-
rørende »OAP 1500 ApS« af Godthåb:
Stine Sofie Pedersen er udtrådt af, og Ib
Wolff, Postbox 28, Tjalfesvej 28, 3900
Godthåb, Grønland er indtrådt i direktio-
nen.
- - -oOo- -
Under 12. november 1984 er følgende
ændringer optaget vedrørende »KAP
EGEDE SHIPPING ApS« af Godthåb:
Medlem af bestyrelsen Carl Evald Erik-
sen Toft er afgået ved døden. Advokat
Carsten Højer Jensen, box 59, 3900 God-
thåb, Grønland er indtrådt i bestyrelsen.
POLITIMESTEREN I GRØNLAND
Godthåb, den 12. december 1984
8 NR. 1 1985
ATUAGAGDLIUT1T