Atuagagdliutit - 14.05.1986, Blaðsíða 20

o
24\
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
Uumasut inuillu
kalaallit
eqqumiitsuliaanni
Saqqummersitsineq pissanganarluinnartoq taamatut
taaguuserneqarsimavoq —
saqqummersitsisoqarsinnaalersimavorlu Kalaallit
Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat aamma
Anneberg-Samlingerne-p Nykøbing Sjællandimiittup
suleqatigiinerisigut
Saqqummersitat pingaartumik
Jens Rosingip Aage Gitz-Johansen-
illu suliaat tunngavigalugit suliari-
neqarsimavoq, aammali ilaapput
Kqqumiitsuliortut llinniarfianni
Nuummiittumi maannakkut ilinni-
artuusut siusinnerusukkullu ilinni-
artuusarsimasut qiperortarsima-
saat pissanganarluinnartut. Kalaal-
lit Nunaannullu Allakkerisoqarfi-
up ilanngussimavai kalaallit Fri-
mærkii 1938-imiit aallartittut ta
— Timmissat pigineqanngitsut sumulluunniit tingisinnaapput pigineqar-
lulli erinigisaqartulut ipput, Kristian Olsen oqarpoq, saqqummersitsineq
»Dyr og mennesker i grønlandsk kunst« Kalaallit Nunaanni namminersor-
nerullutik oqartussat sinnerlugit ammaramiuk. Neriuppunga assigiinngis-
susiat takunnittut paasisinnaassagaat, tamakkumi kalaallit assilialiaanni
qiperugaannilu saqqu/nmersinneqartuni ersersinneqarpoq, Kristian Olsen
oqarpoq.
— Frie fugle flyver, tamme har længsel, sagde Kristian Olsen, da han på
vegne af Grønlands Hjemmestyre åbnede udstillingen »Dyr og mennesker
i grønlandsk kunst«. — Det er vores håb, at modsætningsforholdet er i
stand til at hjælpe beskueren ti! at registrere detaljer i udstillingens opbyg-
ning, h vor den grønlandskefortællekunst er rigt repræsenteret gennem bil-
leder, grafik og den omfattende udskæringskunst, tilføjede han.
(Foto: Søren Madsen)
Kondomi
atorparput
Vi bruger
kondom
>
- AlDS-imuttaaq
illersuutaauoq!
- det beskytter
også mod AIDS!
'vl'/M'/VrV.
'-/. U- ts
'C"
AIDS katsorsarneqarsinnaanngilaq!
Man kan ikke helbrede AIDS! .
RFSU abis
Kondomer
®
II!
Kondomer
Xy pisiniarf ik • butikken
Ukkusissamikqiperuisartup Sivert Augustusenip, kangaamiormiup, >n,nl'
steriunermut Hans Hedtoftimut 1948-imi tunissutigisimasaa saqqurnnier-
sitsinermi »Dyr og mennesker i grønlandsk kunst«-imi takuneqarsinnaasu
ilagaat.
Fedtstenkunstneren Sivert Augustussen, Kangaamiut, hyldede i 1948stats-
minister Hans Hedtoft ved at skære denne figur, som kan ses på udstil!1'1'
gen »Dyr og mennesker i grønlandsk kunst« på Anneberg-Samlingerne-
(Foto: Søren Madsen)
marluinnaasa allaat ilaasa titartaq-
qaarneqarfii ilanngullugit.
Poul Madsenip, Kalaallit llluan-
ni Hellerupimiittumi forstanderiu-
simasup, saqqummersitassatut ka-
tersorsimasai takullugit ajasoor-
narluinnarput. Inuinnaat katersu-
gaataannik attartortarsimavoq
aammalu nammineq katersugaati-
ni, ukiorpassuarni saqqummersin-
neqarsimanngitsut ilannguttarsi-
mallugit.
Fredensborgimiit atorsimavaa
eqqumiitsuliaq tassaasoq Kaassas-
suk nannunik pingajoqqanik iluli-
arsuarmi paannilillartoq. Taanna
kalaallit Kunngi Christiaat quli-
ngannut tunissutigisimavaat, taan-
na 1937-imi kunngiunerminit ukiu-
nik 25-inngortorsiormat, taassu-
minngalu qiperuisuusimapput ka-
ngaamiormiut qiperuisartut ilisi-
maneqarluartut Esra Berthelsen
aamma Peter Rosing.
Qiperuisartut Aron aamma Ceci-
lie Kleistikkut ilaqutariillu Kristof-
fersenikkut qiperugaat arlaqarput,
Kristoffip nuliatalu Dorthep qipe-
rugaat qassiiullutik. Ilagaattaaq
paniisa Sarap Kiturallu kiisalu er-
nerisa Kaalip Siimuullu qiperugaat.
llaqarputtaaq Anthon Berthelsenip
Johannes Kreutzmannillu, Ujuaan-
naap, qiperugaannik. Taanna tas-
saavoq kangaamiormiu piniartor-
suaq qajavissuarlu, kingorna qi-
sunnik qiperuilluni qalipaasersui-
sartutut ilisimaneqarlualersoq.
Assigiinngitsorpassuit
Oqaatigineqareersutut saqqum-
mersitat amerlanersaat Jens Ro-
singip Gitz-Johansenillu suliaraat.
Taaneqartup siulliup suliai 150-it
missaanniitut ilaapput, tassa ka-
laallit frimærkissaattut titartartar-
simasai ilanngukkaanni. Saqqum-
mersitalli allattorsimaffianni allas-
simavoq Jens Rosingip suliai 144-it
ilaasut, Aage Gitz-Johansenillu su-
liai 48-iusut.
Jensip uumasut inuillu titartar-
tarsimavai ilaatigullu aamma oqa-
luttuatoqqaneersunik titartaasarsi-
malluni tusch atorlugu ilaatigullu
torrallalluinnarlugit imilertakka-
nik qalipaasersuisarsimalluni. Uu-
lialertakkallu atorlugit qalipagai
angisuut marluk: »Qimuttut nerler-
sorneqarput« aamma »Sassuma ar-
naa« ilaapputtaaq.
— Jens Rosing eqqumiitsuliul-
lammaalluinnarami tupinnartut, o-
qaluttuatoqqat, nassaat, uumasut
inuillu titartaraangamigit titarnia-
lunnguinnaalluunniit atorlugit pi-
viusuusaarpalulluinnartunik erser-
sitsisinnaasarpoq, katalogiliortut i-
laat Kristian Olsen (aaju) ilaatigut
taama allassimavoq.
Ammaanermi najuuttorpassuit
Ammaanersiornermi Kristian Ol-
senip Namminersornerullutik O-
qartussat sinnerlugit qutsavigaa
Anneberg-Samlingerne-p siulersui-
suisa siulittaasuat greve Jørgen
Ahlefeldt-Laurvig saniatigullu
aamma Kalaallit Nunaanni Nam-
minersornerullutik Oqartussat
taakkulu sulisui qutsavigerujussu-
arlugit. — Taamatut annertutigisu-
mik ikiuussimanngikkaluarussi so-
qutiginnillusilu ikiuussimanngik-
kaluarussi saqqummersitsiniarneq
piviusunngorsinnaasimassanngik'.
kaluarpoq, saqqummersitseqatig111
siulittaasuat oqarpoq Anneberg'
Salingillu inussiarnisaarluinnarsi'
manerat qujassutigeqqillugu. saar-
luinnarsimanerat qujassutigeqd1*'
lugu.
Ammaanersiorluni oqaaseqat'
nermini Kristian Olsenip Gitz-JØ'
hansen eqqumiitsuliortutut tanaati'
goorluinnartuunerarpaa. Inuit NU'
naat, uumasui inuilu paasilluinnar-
simavai. Pisuusaarpasinngillu111'
nartumillu saqqummiuttarlugit-
Ammaanersiortoqareermat )ep'
pe Gitz-Johansenip nuannaarutig1'
nerarpaa angummi suliaasa taarna
amerlatigisut Kalaallit Nunaat pi*'
lugu saqqummersitsinermi ilaatin-
neqarnerat. Jeppe Gitz-Johansett-
illu neriuutiginerarpaa angurntt"
suliarpassuisa sananeqarfimmia'
nut Kalaallit Nunaannut oqqunne-
qarnissaat. Saqqummersitat sep'
temberip naanissaata tungaanut ta-
kuniarneqarsinnaapput.
Siulittaasoq kun-
ngissap inuuviani
aggissanngilaq
Kunngissaq 18-inik ukioqalissaaq inatsisartut upernaaq
manna aappassaaneerlutik ataatsimiilersullu
København (AG): Kunngissap Fre-
deriup 18-inik ukioqalernissaanut
Dronning Margrethep Prins Henri-
ii 11 ii Christiansborgimut nerersua-
riartoqqusaanut ilaagaluarput naa-
lakkersuisut siulittaasuat Jonathan
Motzfeldt nulialu Margit. Inatsi-
sartulli ulloq taanna upernaaq
manna aappassaaneerlutik ataatsi-
miilersussaanerat pissutigalugu siu-
littaasoq nulialu aggersinnaanatik
nalunaartariaqarsimapput. —
Kunngissarli Frederik kalaalliniit
tunisinngitsoornavianngilaq, Jo-
nathan Motzfeldt AG-mut oqar-
poq. Namminersornerullutimmi o-
qartussat sinnerlugit tunissutissa-
mik nassiussiumaarpugut, naalak-
kersuisut siulittaasuat oqarpoq.
Dronningip uiatalu Danmarkimi
inuppassuit qaaqqusimavaat a-
ngajullequtsik majip 26-ianni iner-
simasunngorlunilu Rigsforstande-
rinngussammat taamalu Statsrådi-
mi ilaasortaalissammat. Qaaqqu-
neqarsimapput naalakkersuisuni i-
laasortat, folketingip qullersaqarfi-
ani ilaasortat, Savalimmiut Kalaal-
lit Nunaatalu landstingiini siulit-
taasut, Højesteretip præsidentia —
tamarmik aappatik ilagalugit —
kiisalu ilaquttat ikinngutillu Kun-
ngissallu ikinngutai.
Immikkut ataqqisatut qaaqqu-
saasimapput kunngissaq Frederik
kuisimmat nikorfasuusimasut arfi-
nillit. Tassalu Dronning Anne-Ma-
rie, storhertuginde Charlotte af Lu-
xembourg, Dronning Margrethep i-
kinngutaa, Birgitte Hillingsøe,
Prins Georg, Prins Henriup qa-
tanngutaa, greve Etienne de Labor-
de de Monpezat, Prinsillu ikinngu-
taa, baron Watteville-Bercheim.
Ulloq taanna ullaap-tungaani
Statsrådimi ilasseqatigiinneqas-
saaq, Kunngissaq Frederik upper-
narsaassammat inatsit tunngaviu-
sut malikkumallugit. Taamaalio-
reerunik qimusserlutik Amalien-
borgimukassapput, ullo-qeqqar-
luarpat Kunngissaq Frederik aneer-
suartarfimmut anillassammat aggi-
asimasunit ilassineqassalluni. Ta-
matuma kingorna ilaquttani ilaga'
lugit »Dannebrog«-ikumassaad
Helsingøriliassagamik ullup-qed'
qasioriartorlutik.
Unnukkut Christiansborgimi tie-
rersuarnermi Dronning Margrethe
ernini angajulleq oqalugiarfigissa'
vaa, kunngissallu Frederik oqalu-
giaat akissuteqarfigissavaa.
Nannut amii Island-
imeersut nunatsinnut
tunineqartut
Tusaatip »Nordisk Kontakt«-ip’
Nordisk Rådimit naqitertinneqar-
tartup normuani kingullermi allaa-
serineqarpoq Islands kooperative
Forbundip Eskimopels isumaqati-
giissuteqarfigisimagaa nannut a-
miisa islandimeersut 500-it tunine-
qarnissaat pillugu, taakkulu Eski-
mopelsip 1.000 kr-it 1.500 kr-illu a-
kornanniittunik akilertassavai.
Nalunaarummili allassimanngi'
laq tassani islandimiut aningaasaat
pineqarnersut. Taamaassappat am-
mit 500-it taakkua qallunaat ani-
ngaasanngorlugit 49,00 kr-it 73,00
kr-illu missaanniittunik akeqas-
sammata.
Allaaserisamittaaq eqqaaneqar-
poq puisit amii ukiorpaalunngortu-
ni Islandimi atorneqartarsimann-
gitsut. Puisilli 6000-7000-it ukiut
tamaasa pisarineqartartut. Ammit
siusinnerusukkut nunanut allanut
tunineqartarsimagaluarput ukiuni-
li kingullerni tunineq ajornavissi-
mallutik, taamaattumillu islandi-
miut puisittaat ameqartiinnarlugit
nersutinut nerisassiarineqartalersi-
mapput.