Atuagagdliutit - 26.10.1993, Blaðsíða 3

Nr. 101 • 1993
3

GRØNLANDSPOSTEN
- Ataatsimiinnernut assigi-
saanillu aaqqissuussinernut
atatillugu, aappatta peqa-
taasarnissaat avammut nit-
tarsaannitsinnut pingaaru-
teqarpoq, naalakkersuisut
siulittaasuat Lars Emil Jo-
hansen oqarpoq. Aasaq
manna Lars-ip pissiani Iva-
lu Egede Geneve-mi, Schwi-
ez-imiittumi, ataatsimiin-
nermi ilagaa, Austrauliami-
lu nunap inoqqaavisa peqa-
tigiiflianeersoq Louis O’Do-
naghue ilassillugu.
- Det har stor repræsentativ
betydning, at vi har vor æg-
tefælle ved vor side i forbin-
delse med store offentlige
arrangementer, siger lands-
styreformand Lars Emil Jo-
hansen. I sommers havde
han sin forlovede Ivalu Ege-
de med til et møde i Geneve
i Schweiz, hvor parret hilste
på formanden for »Aborigi-
nal and Torres Strait Com-
mission« i Australien, Lo is
O’Donaghue.
Atassut
akiliunneqarluni
angalasalerusuttoq
Naalakkersuisut assamik ipertemissaat
kissaatiginnginnamikku Siumukkut
suliassanik kusanaatsunik sulisippaat
focuserede udelukkende på
beløbets størrelse.
- Det må til tider være
uforståeligt for radiolytter-
ne at følge med i landstin-
gets debatter, når sager af
vajsenlig betydning for sam-
fundet og beløbsstørrelser i
100 millioner kroner-klas-
sen tilsidesættes til fordel
for store diskussioner i små-
tingsafdelingen.
- Vi diskuterer et finans-
lovsforslag med en omsæt-
ning på nær de fire milliar-
der kroner, men hvad er det,
der har fanget interessen?
Beløbsstørrelser på 1.000
kroner har optaget den stør-
ste del af tiden, mens sam-
fundets struktur og udvik-
ling synes at være total uin-
teressant.
Dette synspunkt var Aq-
qaluk Lynges partifælle Jo-
sef Motzfeldt ikke enig i:
- I en tid, hvor den gen-
nemsnitlige skattepligtige
indkomst i Grønland ligger
på 135.000 kroner, ja så må
de 270.000 kroner om året,
som landstingsmedlemmer-
ne tjener, række til en for-
nuftig hverdag, sagde Josef
Motzfeldt.
Flertal
Siumts Jonathan Motzfeldt
fandt efter en lang og ophe-
det debat, at det ikke længe-
re nyttede at drøfte vederla-
genes størrelser og frirejser-
ne til ægtefællerne i lands-
tinget.
- Send forslaget tilbage til
Forfatningsudvalget, lød rå-
det, men det ville Lars Emil
Johansen ikke høre på.
- Vi har snakket om denne
sag i to år, så lad os få en
afstemning.
Og det fik landsstyrefor-
manden.
20 af tingets medlemmer
stemte om forslaget, der in-
debærer en forhøjelse af
landstingsmedlemmernes
skattefrievederlag med
1.000 kroner om måneden
og landstingsformandens og
landsstyreformandens ret
til at tage konerne med på de
lange rejser på landskassens
regning.
Syv medlemmer undlod at
stemme. Det var Nikolaj
Heinrich fra Issittup Par-
tiia, Otto Steenholdt fra
Atassut samt Josef Motz-
feldt og Johan Lund Olsen
fra Inuit Ataqatigiit. Desu-
den undlod de tre landssty-
remedlemmer, som også er
medlem af landstinget, Lars
Emil Johansen, Emil Abei-
sen og Henriette Rasmussen
af stemme for forslaget.
NUUK(KK) - Inatsisartut
naalakkersuisullu aningaa-
sarsiaqartitaanerat akiliun-
neqarlutillu angalasarnerat
pillugu inatsisissatut siun-
nersuut radiokkut toqqaan-
nartumik oqallisigineqar-
mat naalakkersuisunut siu-
littaasup Lars Emil Johan-
sen-ip pisinnaanini tamak-
kerlugu inatsisartut - taa-
matuflu tusarnaartut nas-
suiaanniarsuaarpai siun-
nersuut taanna naalakker-
suisunit suliakkiissutigine-
qarsimanngitsoq, kisiannili
suleqatigiissitamit atorfilin-
nik inuttaqartumit pilersin-
neqarsimaUuni.
Illuatungaatigullu aam-
ma Siumukkut, naalakker-
suisuunngitsulli naalakker-
suisunut inatsisartunullu
siulittaasut nuliaat landkar-
sip akiligaanik angalatinni-
arpaat.
Inatsisartut inatsisissaat-
tut siunnersuut marlunnik
sakkortuunik imaqarpoq:
Naalakkersuisut aappaat
landskarsip akiligaanik an-
galatinneqartalissapput
aamma inatsisartunut ilaa-
sortat akissarsiaat akileraa-
rutaasussaanngitsut 12.000
kronimik qaffanneqassap-
put, taamaalillutik 61.740
kroninngussallutik.
Ujariatsineq
Inatsisissatut siunnersuu-
tip sisamanngomermi okto-
berip 21-iani inatsisartuni
aappassaanneemeqarnissaa
sioqqullugu naalakkersui-
sut allannguutissatut siun-
nersuummik saqqummius-
saqarput, tassandu naalak-
kersuisunut ilaasortat arfi-
neq marluusut inatsisartul-
lu siulittaasuata sivisuneru-
sumik angalaniartillutik
aammalu ilassinninnemut
ilaaniartillutik aappamin-
nik nassataqartarnissaat
siunnersuutigineqarpoq.
- Naalakkersuisut isuma-
qarput misilittakkat taku-
tikkaat pisortatigoortumik
aaqqissuussinernut anner-
tuunut atatillugu aappari-
sap peqataasarnera avam-
mut kiinnertarnermut an-
nertuumik pingaaruteqar-
toq. Taamatuttaaq naalak-
kersuisut isumaqarput naa-
lakkersuisunut ilaasortat
kiisalu inatsisartut siulit-
taasuata angerlarsimaffik
qimallugu sivisuumik pe-
qanngittameri akornutissa-
nik ujariatsinernillu anner-
tuunik pissusissamisuunn-
gitsunik nassataqartartut,
aapparisap angalanernut
taamaattunut peqataatin-
neqartalemeratigut qaan-
gerneqartariaqartunik.
Paatsuuineq
Taamaakkaluar torli siun-
nersuut taanna annertuu-
mik akerlilersornneqareer-
simasoq saqqummiussa-
rinngilaa. Siunnnersuut aa-
sit piflissaanngitsukkut
saqqummiunneqarnermi-
gut akerlilersomeqarpoq,
tassami ullualunnguit sioq-
qullugit inatsisartut ilinni-
artut aappaasa atuanngif-
fiup nalaani akiliunneqarlu-
tik angalasarnissaat pillugu
siunnersuut itigartissima-
vaat.
- Ilinniartut nualiatik
naalakkersuisunut ilaasor-
tatulli maqaasisarpaat,
Atassutip inuusuttaannit
taamatut akerliliisoqarpoq.
- Uaguttaaq landkarsimit
immikkut akuerineqarsin-
naannginnatta aappagut si-
visoorsuarmik takuneq
ajorpagut, aalisartut piniar-
tullu nuliaasa kattuffiannit
taamatut oqartoqarpoq.
Taamaalilluni naalakker-
suisunut siulittaasup Lars
Emil Johansen-ip oqallin-
neq ammaramiuk siunner-
suut erngerluni tunuartip-
paa: - Siunnersuut innut-
taasunit tusagassiutinillu
paatsoomeqarpoq. Tassani
inatsisartunut ilaasortat
pitsaanerusunik atugaqa-
lernissaat pineqarpoq,
imaanngilaq naalakkersui-
sut ingasattajaarniartut.
Siumut saqqummerpoq
Taamaakkaluartorli Lars
Emil Johansen kisimiilluni
sinittariaqassanngilaq.
Siumukkormioqataasa al-
lannguutissatut siunner-
suummik allamik siunner-
suuteqarnermikkut ikior-
serpaat, taannalu Hans
Møller-imit aalisarnermut
piniarnermullu naalakker-
suisumut napparsimanini
peqqutigalugu sulinngiffe-
qartumut paarlattaasumit
Ilulissaneersumit saqqum-
miunneqarpoq.
Hans Møller siunnersuu-
teqarpoq naalakkersuisu-
nut siulittaasup inatsisartu-
nullu siulittaasup sivisuu-
mik angalaniartillutik aap-
paminnik nassataqartarnis-
saannik, kiisalu naalakker-
suisunut ilaasortaannaat ki-
simiillutik angalasarnis-
saannik. Aammattaaq siun-
nersuummi tassani siunner-
suutigineqarpoq aappaasup
angalaqataanermini billeti-
mik akihunneqartanissaa
akunnittarfimmilu inissisi-
m anermini akiliunneqar-
tarnissaa, kiisalu ullormusi-
aqartinneqarnissaa.
Nuliat sumiginnnakkat
Naalakkersuisunut ilaasor-
tat tamarmik sivisuumik
angalassatillutik nuliamin-
nik nassataqartarnissaat
Atassutip akuersaarsin-
naanngilaa.
Naalakkkersu isunu t
ilaasortat angalasarput suli-
artorlutik, Atassutip politi-
kkikkut oqaaseqartartua
Lars Chemnitz erseqqissaa-
voq. Ullut tamaasa ataatsi-
miigiartarput, nuliaat sumi-
ginnagaasutut misigisi-
maannassapput.
T aam aakkaluar torli Lars
Chemnitz-ip naalakkersui-
sunut siulittaasup inatsisar-
tunullu siulittaasup angala-
nerminni nuliaminnik nas-
sataqartarnissaat akuer-
saarsinnaanerpaa, kisianni-
li Siumukkut siunnersuu-
taannnut tapersersuissagu-
nik piumasaqaateqarluni.
- Ukiakkut ataatsimiin-
nitsinni Atassutip naamma-
gisimaanneqisaanik ilinni-
artut aappaasa akiliunne-
qarlutik angalasarnerat ato-
runnaarsissimasaraluarput
uterteqqittariaqarparput,
Lars Chemnitz oqarpoq.
Taarteqassaaq
Lars Chemnitz taarteqartit-
serusulluni nakussassimaa-
vippoq.
Inatsisissatut siunner-
suummi inatsisartunut ilaa-
sortat qaammammusiaasa
akileraaru taasu s saanngit-
sortaasa 1.000 kroninik ila-
neqarnissaat naaggaarsima-
vaat.
- Aningaasat taakku tun-
niussinnaanngilagut tama-
tuma saniatigut innuttaasu-
nik sulhssinermi pitsann-
gorsaatissanik illuatunge-
qartinneqanngippata, Lars
Chemnitz oqarpoq. Kiisalu
aamma Atassutip Aningaa-
saqarnermut ataatsimiitita-
liami ilaasortaatitaasa peq-
qinnissaqarfimmut inuu-
suttullu kattuffiinut immik-
kut aningaasaliisoqarnissaa
iluatsitsillutik noqqaassuti-
gisimavaat, ilinniartullu
aappaat akiliunneqarsin-
naahssappata inatsisartut-
taaq akileraarutaasus-
saanngitsunik aningaasarsi-
aat qaffanneqarsinnaalissa-
sut oqaatigalugu.
Pisussaaffiit
Inuit Ataqatigiit avissaar-
tuutilersimasut Ole Lynge
aningaasarsiat akiler aaru-
taasussaanngitsut 1.000
kroninik ilaneqarnissaat
pillugu suliami oqaaseqarto-
raat.
Naaslakkersuisunut
ilaasortat inatsisartullu siu-
littaasuata aapparisamin-
nik angalaqateqarsinnaa-
nissaat pissusissamisoor-
tuusoq isumaqarpugut, Ole
Lynge erseqqissaavoq.
Ole Lynge allakkatigut
nassuiaamminissaaq inatsi-
sartunut ilaasortat aningaa-
sarsiaasa akileraataasus-
saanngitsut ilaneqarnissaat
pillugu upernaaq sulisartut
aningaasarsiaasa isumaqa-
tiginninniutigineqarnerani
akerlilersuinerujussuaq ti-
kippaa.
- Inatsisartut Naalakker-
suisullu aningaasarsiaqarti-
taanerat eqqartorneqale-
raangat innuttaasut akor-
nanni tupinnanngitsumik
atugarisatigut sanilhussine-
rit aallaavigalugit oqimaa-
qatigiissitsiniartoqartar-
poq. Qinikkat sulinermi
atugarisat kiisalu inuttut
atugassarisat isumarput
malillugu immikkoortinne-
qarsinnaasariaqarput, in-
nuttaasut suleqqusillutik
piumasaqaataannut naa-
pertuuuttunngorlugit.
Tamaakkaluartorli Ole
Lynge-p qinersisartut politi-
kerit tungaannut sunikk pi-
sussaaffeqarnersut erseq-
qinnerusumik oqaatiginngi-
laa...
Oqallinneq kukkusoq
Angajuali Aqqaluk Lynge
1994-imut aningaasanut in-
atsisissaq pillugu oqallinne-
rup ingerlanerani kingusin-
nerusukkut 1.000 kronit
akileraaru taasussaanngit-
sut inatsisartut qaffaatigi-
nialigaat tikippai.
Aqqaluk Lynge »ataatsi-
miinnersiutisiumatuutut«
taaneqartarpoq, taanmnalu
inatsisartut aningaasarsia-
minnik qaffaaniarsarine-
ranni ileqqusinnaanermut
tunngasut oqallisigineqar-
mata oqalliseqataarusunn-
gilluinnarpoq, taamaallaal-
lu qaffaatissap annertussu-
sissa kisiat aallaavigalugu.
- Ilaanneeriarluni radiuk-
kut tusamaartunut paasiu-
minaattassaaq inatsisartut
suliat inuiaqatigiinnut pin-
gaaruteqarluinnartut anin-
gaasaliiffigineqarnissaan-
nut 100 millionilikkaanik
ilanngaaniarlutik oqallitsil-
lugit.
- Inatsisartuni suliniar-
nermi ilaatigut paasiumi-
naassaqaaq inuiaqatigiin-
nut pingaarutilissuit 100
millionilikkaanik nalillit
oqalhsiginnguarnagit, miki-
sualuit pillugit oqallinneru-
jussuit pileraangata.
- Aningaasanut inatsisis-
saq 4 milliardit angungajal-
lugit aningaasartalik oqalli-
sigaarput; suulhuku soquti-
gineqartut? Aningaasat
1.000 kronikkaat annertoor-
suarmik oqaUisigineqaqat-
taarput inuiaqatigiilli ataat-
simut ingerlanniarnerat so-
qutigineqarujussuartutut
isikkoqarani.
Aqqaluk Lynge-p taama-
tut isumaqarnera parteeqa-
taata Josef Motzfeldt-ip isu-
maqatiginngilaa:
- Piffissami matumani
Kalaallit Nunaanni akissar-
siat akileraarutaasussat ag-
guaqatigiissillugit 135.000
kroniupput, taammaam-
mallu inatsisartunut ilaa-
sortat ukiumut 270.000
kronit akissarsiarisartagaat
ulluinnarni pitsaasumik
atugaqarnissamut naam-
massapput, Josef Motzfeldt
oqarpoq.
Amerlanerussuteqartut
Oqallinneq sivisooq assor-
tuuffioqisorlu ingerlareer-
soq Siumumiit Jonathan
Motzfeldt oqarpoq akissar-
siat annertususaat aappaa-
sullu akihunneqarlutik an-
galatinneqartarnissaat pil-
lugu oqallinneq inerneqar-
sinnaajunnnaartoq.
Siunnersuut Forfatnings-
udvalgimut utertillugu nas-
siunniarsiuk, taamatut
siunnersuivoq, tamannali
Lars Emil Johansen-ip tu-
saarusunngilluinnarpaa.
- Suliaq taannna ukiuni
marlunni oqallisigereerpar-
put, taamaammat taasissu-
tiginiartigu.
Naalakkersuisunullu siu-
littaasup piumasani pivaa.
Inatsisartunut ilaasortat
20-iusut inatsisartut akis-
sarsiaasa akileraarutaasus-
saanngitsut qaammammut
1.000 kronimik ilaneqamis-
saat aamma inatsisartunut
siulittaasup naalakkersui-
sunullu siulittaasup lands-
karsimit akihunneqarlutik
nuliaminnik angalaqateqar-
sinnaanerat pillugu siun-
nersuutit taasissutigaa.
Ilaasortat arfineq m ar luk
taasinngitsoorput. Tassaap-
put Nikolaj Heinrich Issit-
tup Partiianeersoq, Otto
Steenholdt Atassummeer-
soq kiisalu Josef Motzfeldt
aamma Johan Lund Olsen
Inuit Ataqatigiinneersut.
Tamatuma saniatigut naa-
lakkersuisunut ilaasortat
pingasut, aammattaaq inat-
sisartunut ilaasortaasut
taasinngitsoorput, tassaap-
pullu Lars Emil Johansen,
Emil Abeisen aamma Henri-
ette Rasmussen.
Ole Lynge, Inuit Ataqatigiit