Atuagagdliutit - 26.10.1993, Blaðsíða 9

Nr. 101 • 1993
9
GRØNLANDSPOSTEN
Inuusuttutisummersueqataanerusinnaapput!
All.: Makkorsi E. Olsen
Politikkeritoqqat eqqartor-
sinnaavaat oqaluuserisin-
naallugulu qanoq inuusut-
tatik politikkikkut qimoqa-
tigisinnaanerlugit qimoqati-
gisinnaannginnerlugUl-
luunniit! Inuusuttulli nam-
minneq isummerfigisassa-
raat politikki sumut ingerla-
soq aqqutissariumanerlugu.
Ullumikkut inuusuttut
pisinnaasatuarisariaqann-
gilaat isornartorsiuisinnaa-
neq. IsummersinnaanermU-
li piginnaaneqarnissaq an-
nertuumik piumasaqarfiu-
sariaqarpoq. Ullutsinnilu
isumaqartoqassappat inuu-
suttut politikkimik sulia-
qarnerup silarsuaani nui-
masortanik sassarsinnaasu-
nillu amigaateqartut; taava
tikkuartariaqarpoq erseq-
qissaatigiumallugulu - killi-
leeqataasimasut tassaam-
mata politikkikkut ineriar-
tortitsinermi aqqusiaasima-
sut, tusagassiueriaatsimUu
ileqquliussaasimasut! Ilaa-
tigummi equngasumik oqi-
maaqatigiinngitsumillu su-
liaqarnerup kingunerisi-
mammagu inuusuttut nam-
maqataaniarnermi eqarpal-
laarujussuarnerat.
Aqqutissat
Ullumikkut (ingammik ip-
passaq) inuusuttut ileqqo-
rinngeqaat peqatiguflUeri-
neq. Ilaatigut piffissaajaati-
tut isigineqamerusarmata.
Inuusuttulli piummartuut
(pifilssami sivikitsumi piu-
massuseqarpallaat?) akor-
nanni aqqutissaapput pis-
saanermik misilittaanissa-
mik pinguartarfiit. Pinngu-
artarfiup tullissaani unam-
millernissamut piareersar-
fiit!
Peqatigiiffilerisartuni na-
luneqarunanngilaq peqati-
giifiiup ilaasortaafilgisap
ataatsimeersualernerani
qaratsakkut equaUattaar-
neq (kallerup innerata sak-
korsiallattarnera). Ataatsi-
meersuamerlu ilaatigut to-
rinngitsumik ingerlanne-
qartarluni (tamatiguunn-
gikkaluaq). Tamatigorluin-
narli oqallisUemermi eqqar-
tukkani unifilujuartarpoq,
siorna ingerlatsisimaneriip
tusialluni - tusialluni angu-
niagaasunik naammassisa-
qarfiusimannginnera! Oqa-
loqatigiissutigalugilli aaq-
qinneq ajorpagut (oqarner-
mi isummat saneqqutiinna-
vittaramik), aqutsisup pif-
fissamik atuilluni naam-
massiniartarmagit. Peqati-
giifiinnimi ingerlatsiniara-
luarnermi siulersuisuusar-
tut innarluutigimmassuk -
inuttut nukissaqassusermik
naatsorsuisinnaanngissu-
seq, piflissamillu eqquisin-
naannginneq! Puigornagulu
piginnaaneqarfigisariaqa-
gaq; tamatigoortumik sule-
qatigiissinnaaneq.
Periarfissat
Meeqqat inuusuttullu siun-
nersuisoqatigufiiat »Sor-
lak« ullumikkut tassaalersi-
masorisara; inuusuttut
ukiuata (85) inuusuttut su-
leqatigiilluarfittut eqqaas-
sutissatuaat. Soorlumi tas-
sa, siunnersuisoqatigiiffik
ullumi ujarannguunnikoq
(inussuk) - uumassuseqara-
ni anersaaqanngitsoq! Poli-
tikkip aqqusinersuani siun-
nersuisoqatigiiffik pappia-
rarsornermi aningaasartor-
nermillu assakaarusaarluni
amerlaqutaaginnassava?
Nunami ilisaannaalluni pin-
nequtaasoq? Siuteqarani
oqaqaranilu?
Sorlak taama sakkortun-
gajassinnaasumik saassun-
neranut peqqutigaara, isu-
maqarama atorflssaminut
atunngitsoq. Ilaasortallu
qanoq atussallugu paasUlu-
arsimanngikkkaat. Inissisi-
mavoq pitsassuarmik! Inis-
sisimaninili atorluanngi-
laa!!!
Taamani aaUartinnialla-
ratsigu inuusuttoqatitta til-
lernerat malillugu uumma-
taa kasutsipparput. Ullu-
mikkut soorlu tassa qarnup
pujuallannerinnaanik (ciga-
rettiniit/benzinamiit - tip-
aannaanik) ingerlasoq. Taa-
mani attaveqaatitut suleqa-
tigiifilit pilersiortukkat - aa-
siaap qassutaatut - pitullu-
arsimatigalutik inuusuttor-
passuarnik pisaqarsimap-
put. Ullumikkut; soorlu tas-
sa - qassutit tipiinnarnikut,
aalisaatillu neqitaqanngit-
sut!
Isumaqarussilu inuusut-
tut peqatigiiflinni sulilluar-
sinnaasut ullumikkut ami-
gaataasut, taava aqqusiner-
mut sassaritsi (ilissi qinik-
kat saqqummerlusi) pissu-
tillu pissusiviusut qulaarlu-
git oqaluttuulluta; periarfis-
sassi iluani sakkut suut
atorneqarsinnaasut!?
Systemip (Namminersor-
nerullutik Oqartussat) ava-
taata aqqutaani qullersuit
ikippata, biilersuillu (pappi-
aqqanik aningaasartalinnik
ulikkaartut) ingerlaalerpa-
ta, kingumut pifilssami sivi-
kitsumi eqeeraluassanerlu-
ta? Kin gumut paasilissaner-
parput politikkip innarluu-
tigigaa sunik tamanik ata-
qatigiissaarisinnaaneq...
Naasut uku kisiisa naama-
niarlugillu assiliaatigiinnar-
neqarsinnaanngitsut, tim-
missat uku asanninnerin-
narmik titartagaaUutik tim-
mijuarsinnaanngitsut,
tuukkaq una, ulu una ataat-
simut titartaannarlugit er-
falasut isigiinnaarneqarsin-
naanngitsut, issittup kul-
Kalaallisut oqaatsigut aammalu
All.: Vilhelm Berthelsen, Arhus
Eqqarsaatigillattaarsimal-
lugu oqaatsit qanoq inum-
mut pingaaruteqartiginer-
sut, imminut isiginnittaasi-
mut, kinaassutsimut avam-
mullu ataaveqarniarner-
mut, uani eqqarsaatigaara
inummiik inummut.
Ulluni kingullerni atuar-
simavara Atuagagdliutini
nr. 86, 2. september 1993.
Ono Fleischer-ip allaaserisi-
masaa: »Kalaallisut oqaatsi-
gut salliuttariaqalerput« so-
qutigeqalugu. Atuarukku
eqqarsaaterpassuit sarsuap-
put, amerlaqaat eqqartorne-
qarsinnaasut, soorlu oqaat-
sit kinaassutsimut pingaa-
ruteqarneri, nunatsinni
oqaatsit atomeqarneri ilaa-
lu ilanngullugit.
Una allaaserisara taa-
maammat Ono Fleischer-ip
allaaserisaanut tapersersui-
sutut tigusariaqarpoq, qiim-
massaatitullu inummut
oqaatsitsinnik tapersersuil-
luni saqqummersumut. Ilu-
moorpoq eqqarsarnartuu-
voq nunatta ilinniartuini
katillugit 30% oqaatsitsin-
nik atuisinnaannginneri.
Erngumanartuuvorlu kin-
gumut qiviaraanni nunat-
sinni pisimasut, pisortaqar-
fiit qallunaatuinnaq oqalut-
tunik atorflgineqartarsima-
sut sulilu atorfigineqartuu-
sut. Tamannalu nalunngi-
larput qanoq kinguneqar-
tarsimasoq. Uaa? Ukulu
30% nunatsinni siunissami
sulissagunik qanoq pisoqa-
rumaarnerpoq?
Ono ilumoorpoq kalaalli-
sut oqaatsigut salliuttaria-
qalerput. Kalaallit nuna-
minni peroriartortut im-
minnut mikinerusutut, sa-
pernerusutut allaallu pik-
korlunnerusutut isigisarsi-
mapput qaUunaatut oqalus-
sinnaannginnertik peqquti-
galugu. Tamanna inuit
akornanni marsilaarluni
nalunarneq ajorpoq. Kina
oqarpa kalaaleq qallunaato-
orsinnaanngitsoq pikkor-
lunnerusoq?
Taamatut eqqarsartari-
aaseqalersimanerput sooru-
nalimi arlaanniik aallaave-
qassaaq, tassalumi atuarfe-
qarflmminngaanniik. Kisi-
miinngilarli. Uaguttaaq
nammineq tassani akisus-
saaffeqarpugut. Tassami
meeraagallaratta allaat pe-
rulernitta nalaani peqatigut
inersimasulluunniit qallu-
naatoorsinnaanngikkaann-
gata pikkorluttutut isigisar-
pagut. Kina oqartoq? Ullu-
mikkut isiginnittaasera qu-
janartumik allaalluinnar-
poq.
Nunatsinni nunatta inui-
sut oqaluttut qallunaatoor-
sinnaanngitsut imminnut
pikkorlunnerusutut misigi-
tissimasagut misigititassa-
gullu eqqarsaatigilertaria-
qarpagut. Nunatsinni
oqaatsivut inatsisigut iller-
someqarnerulernissaat
aammattaaq pimoorunne-
rusariaqalerparput. Taak-
kua 30%-sit naammasserar-
pata atorfinitsiterlutillu ka-
laalerpassuit qallunaatoor-
sinnaanngitsut qallunaato-
orsinnaasullu nunaminni
»tikeraaginnartutut« misi-
gitittuassavagut. Tamanna
kanngunarlunilu inunnik
ataqqinninngippallaaqaaq.
Ono-p eqqaavaa meeqqat
ilaasa peroriartortarnerat
qallunaatuinnaq oqaluun-
neqarlutik. Taakkulu pine-
qartut tamatigut angajoq-
qaavi aappaa kalaaleq aap-
paalu qallunaaq. Tamatigul-
lu taakkua qallunaatuinnaq
oqaluunneqartarput, naak
ilaatigut kalaallip ataataa-
sup/anaanaasup qallunaa-
tut piginnaassusaa killeqan-
gaatsiaraluartoq. Unali pin-
gaaruteqarluinnartoq eq-
qarsaatigineqarneq ajorpoq,
tassaasoq angajoqqaajusoq
killeqaqisumik oqaaseqarlu-
ni perorsaaniarsarisoq me-
eqqami oqaaserissaarnissa-
raluanut killilersuisunngus-
sagami peroriartornerani,
qanorli nammineq taamatut
piniartiginngikkaluaraanni.
Nalunngilarpummi meeq-
qap tusaasani ingerlateqqit-
tarai.
Nunatsinni tamanna er-
seqqaareqaaq, ajoraluartu-
milli oqaatsit ineriartortar-
nerannik ilisimasaqann-
gipppallaarnerup kingunipi-
lorisarpaa meeqqat kalaalli-
nik angajoqqaallik qallunaa-
tut oqaluunneqarsimasup
qaUunaatut oqqarluttarne-
ra. Malunnartaqaaq aappa-
riit taamatut eqqartukka-
mik perorsaasimasut mee-
raasa qaUunaatut oqaloriar-
sinnaanerat kiUeqaqisoq.
Taamaammat apererusup-
punga sooruna kalaaleqatit-
ta meeqqatik kalaalUsut
oqaluukkusunngiinnaraat?
Ilisimatusarnikkummi
paasineqareersimavoq min-
nerpaamiUuunniit ajorna-
quteqanngitsoq meeqqat ar-
laUnnik oqaatsinik iUnniar-
tissaUugit, kisiannUi pin-
gaarluinnarpoq immikkoor-
tiUuinnarlugit pinissaat.
Kina oqartoq meeraq qa-
norluunnut mikitigigalua-
runi eqqarsarsinnaanngit-
soq? IUssi kalaaleqatikka
qaUunaanik aappaqartusi
pisariaqalerpoq meerarsi/
meeqqasi kalaalUsut oqa-
luutissaUugu/git, ernguma-
gissanngilarsi meerarsi/me-
eqqasi qaUunaatut ilikkann-
gitsuunnginnissaat, tassami
tamanna aappassi isumagis-
savaa, UissiU pisussaavusi
meerarsi »Uivitsuusumik«
oqaatsinik ilinniartissaUu-
gu. Soorlu oqareersunga,
Uissi qaUunaatut piginnaas-
susersi kiUeqartUlugu mee-
rarsi qaUunaatut kUleqar-
luinnartumik ilinniartissa-
varsi.
Maannakkut inersima-
sunngortut kalaaUit oqaasii-
nik atuinngikkaangatta
oqartarpugut nammineq pi-
suussutiginngikkaat, Uaati-
gut tamanna Uumoortorta-
qartarpoq, kisiannUi ilaati-
guinnaq. QaUunaaginnaa-
galuarunUuunnut imaluun-
nut aappaa kalaaliugaluar-
pat KalaaUit Nunaanni pe-
roriartorsimagunik nunap
oqaasiinik Uinniartariaqar-
put.
Nunatsinni peroriartorsi-
masut perulertUlutik aam-
mattaaq eqqarsarsinnaas-
susermik peqassapput?
Taakkua angajoqqaavi pi-
suutiinnarnagit kin gu aa vi
aammattaaq qiviartariaqa-
lerput. Taakkumi aamma
akisussaassuseqarput, piu-
massusermUlu takutitsisa-
riaqarlutik.
Ullumikkut inuusuttut pisinnaasatuarisariaqanngilaat
isornartorsiuisinnaaneq. Isummersinnaanermilli piginnaa-
neqarnissaq annertuumik piumasaqarfiusariaqarpoq,
Markos E. Olsen atuartartut allagaanni allappoq. (Ass.:
Toqqorsivimmiit)
turia isumaUuutigunnarsin-
naanngikkipput, neriuuti-
giinnarsinnaanagulu akul-
lequtaanissaq!
Inuunerummi aqqutaani
aqqusaagassatut pingaarso-
raara; aqqusemgit kuuiUu
ataatsimut ikaartarfilernis-
saat. Avatangiisit ammaak-
kumaUugit! KUleqarfuUu
(ungalut matusimasut)
qaangerlugit (akimorlugit)
Uiuuseqarsinnaalluta. Taa-
va inuusuttut saneqquttut
takkukkumaarput, paasiu-
masatUlu namminneq misi-
galugit nalUerumaarpaat.
Isumaqarattami; aqqusiarsi
neruttorlugu qaaUorimmi
Ulinersiorata. Malinnikku-
suttut tamaasa inissaqaler-
sUlugit! Iperaattap sumut
atornera annernarneralu
misigereersimaUugit!
Offentlig
Licitation
Økonomidirektoratets Boligafdeling skal herved
udbyde fornyelse af oliefyrskontrakt i offentlig licita-
tion.
Kontrakten omhandler det årlige serveeftersyn af
Boligafdelingens oliefyr og kedler.
Der er lavet en opdeling som flg.
Gruppe 1: oliefyr og kedler i Nuqk
Gruppe 2: oliefyr og kedler i Nuussuaq.
Gruppe 3: oliefyr og kedler i DSM boliger.
Gruppe 4: oliefyr og kedler i Adm. byg.
Tilbudsmaterialet kan rekvireres ved at kontakte
ØD's Boligafdeling på tlf. 2 30 00 på hverdage
mellem 9.00-16.00, i perioden fra tirsdag den 26.
oktober 1993 og frem til fredag den 5. november
1993.
Ved udlevering af udbudsmaterialet skal der stilles
et depositum på 1000,- kr. som refunderes ved
tilbagelevering af materialet.
Depositumet udstedes til Økonomidirektoratets Bo-
ligafdeling i form af en crosset check.
Der vil blive afholdt licitation fredag den 19. no-
vember 1993, hvorfor dette er sidste frist for indle-
vering af tilbud.