Atuagagdliutit - 30.12.1997, Qupperneq 11

Nr. 100 • 1997
11

GRØNLANDSPOSTEN
Kalaallit Nunaat aatsitassaqarfissuit kisiisa aallutissanngilai, sumiiffikkaanili minnerumaat aallunneqartariaqarput
NUUK(KK) - Kalaallit Nu-
naata nunartaa soqutigine-
qartorujussuanngorpoq.
Taama oqarpoq ujarassiooq
57-innik ukiulik Hans Kristi-
an Schønwandt, 1. januar
Nuummi aatsitassaleriffimmi
direktørinngortussaq.
Nipaa isaalu qularpasin-
ngillat Hans Kristian
Schønwandtip Nunatsinni
uuliamik aatsitassanillu ujar-
lemerup 1990-imilli ingerlan-
neqalerujussuamera oqaluttu-
arigamiuk. Ulapinnerit piffis-
saq ungasippallaanngitsoq
qaangiuppat arlaatigut aatsi-
tassaqarfeqalemermik nassa-
taqarsinnaasoq.
1976 aamma 1977 Sisimiut
avataanni uuliasiorluni talli-
manik qillerigaluamerup kii-
salu amerikamiut ARCO
1980-ikkunni Jameson Landi-
mi uuliamik ujarlemerigalu-
anni nunatta nunartaa soquti-
gineerukkaluarpoq, Maarmo-
rilimmilu aatsitassiornerup
1990-imi taamaatinneratigut
Nunatsinni ukiuni hundredik-
kaani aatsitassarsiomeq sam-
mineqarsimasoq taamaatip-
poq - taamaatikkallarpoq.
Nunatta nunataa uuliamik
aatsitassanillu atuisinnaaner-
mut periarfissat 1990-imi na-
lileqqinneqarput, suleriaasis-
samillu isumasioqatigiit ilaa-
tigut Hans Kristian Schøn-
wandt-ip suleqataaffigisaa
ukiuni kingulliunerusuni ujar-
lemissanut najoqqutassat tun-
ngavilerneqarput. 1991-imi
Nunatsinni aatsitassat pillugit
inatsisitaartoqarpoq, maanna
sulianut najoqqutaasoq.
1990-ikkut ulapiffioqaat
Nunatta pisuussutaanik uu-
maatsunik aningaasaleerusut-
tunik millionerpassuamik na-
lilinnik nassataqartut. Inuit
Nunatsinneersuunngitsut up-
perilerpaat nunatta nunataa
periarfissaqartoq misissorlu-
artariaqartorlu.
Ujarlernissamut akuersis-
sutit ullumikkut 70-it sinneq-
qavaat, sineriak tamaat assi-
giinngitsunik sammisaqarfi-
usut, millionerpassuamillu a-
ningaasaleereerluni aasaq u-
jarlernerni nalunaarutigine-
qarpoq ilaatigut diamantit,
kuulti aamma zink nassaari-
neqartut, Fyllamilu ujarlertut
Statoil norskit pigisaat ujar-
lertoralugu Nuup avataani
uuliamik gas-imillu ujarlerlu-
tik qillerissamaalerput.
Nunatsinni ujarlemeq aa-
saannakkut ingerlanneqarun-
naarpoq, ukiorli tamaat. Ula-
pikkiartuinnamerup ilisamaa-
taasa ilaat.
Iluatsitsineq
Nunatta ilua pissaqartitsivoq,
maannali iluatsittumik ami-
gaataaginnalerpoq aatsitas-
sarsiorfimmik ammaanissaq,
sulili piviusunngunngilaq.
Innuttaasunik paatsiveerut-
sitsisoqarsinnaavoq, pingaar-
tumik ukiuni kingulliunerusu-
ni politikerit iluatsitsilluamis-
samik neriorsuiuarmata.
AG: - Kalaallit Nunaanni
aatsitassarsiorfik tulleq qa-
qugu ammassava?
Hans Kristian Schønwandt:
- Kuultit zinkillu aatsitassallu
allat ukiuni tulliuttuni nunar-
suarmi akiisa ineriartomissaat
qanoq issanersoq oqaluttuus-
sinnaagaluarumma oqarfigis-
sagaluarpakkit aatsitassarsi-
orfik tulleq qaqugu ammame-
qassanersoq.
- Paasissavarput aatsitas-
sarsiorfimmi ammaasoqame-
ra sioqqullugu piffissami si-
visuumi suliaq pereertarmat;
ilungersorfioreersimasaqaluni.
- Pingaamersaavoq tutsui-
ginartunik aallaaveqamissaq -
nunap sannaa aammalumi
politikki aningaasaqarnerlu
apeqqutaallutik, ingerlatse-
qatigiiffiit aningaasaatigis-
saartut aningaasartornaqisu-
mik ujarlerusuttut kajunger-
tinneqarsinnaanerat ilunger-
suutigineqartariaqarmat. 90-
ikkut ingerlaneranni taakkut-
sitaat Kalaallit Nunaata iluat-
sissimavai, ullumikkullu a-
merikap avannaata nunavis-
suanut ilaasutut, nunammi
sannaa eqqarsaatigalugu Ka-
laallit Nunaat tassunga ata-
voq, uuliasiorfiusutut aatsi-
tassarsiorfittullu akuerisanut
ilaavoq.
- Aatsitassat nassaarinissaat
tullinnguuppoq, tamatumun-
ngalu pisariaqartinneqarput
pikkorissuseq kiisalu ilaatigut
patajasoq, tassa iluatsitsisin-
naaneq. Aatsitassap aatsitas-
sarsiorfimmik ammaatitsisin-
naasumik kinguneqarsinnaa-
sup nassaarineqarnissaanut
periarfissat annertusiartuin-
nassapput ujarlemerup anner-
tusiartortinneratigut. Kalaallit
Nunaat aammaarluni ukiuni
makkunani inissisimalluar-
poq, ingerlatseqatigiiffiit assi-
giinngitsut sineriak tamaat
assigiinngitsunik ujarlemerat
iluaqutigalugu, maannangaar-
lu ujarlersut arlallit iluatsit-
sereerput, soorlu Skærgården-
imi kuultimik nassaartoqarlu-
ni, Citronen Fjordimi zinki-
mik nassaartoqarluni Nuullu
avannaani diamantinik nas-
saartoqarluni.
- Naggataatigut aatsitassar-
siorfimmi ammaanissaq tul-
linnguutissaaq, tamannali
nassaamerinnarmit aallaa-ve-
qarsinnaanngilaq. Apeqqutit
arlalissuit paasineqaqqaartari-
aqarput, taamaattumik pisari-
aqarluinnarpoq ukiuni takkut-
tussani aatsitassat akiisa ineri-
artomerat aamma ilisimasa-
qarfigissallugu.
- Kinaluunniit silaqartoq
ukiuni tallimani, qulini ima-
luunniit 20-ni tulliuttuni kuul-
tip silvillu imaluunniit aqer-
lup zinkillu akiisa qanoq in-
nerat oqaatigisinnaanngilaa.
Taamaattumik Kalaallit Nu-
naanni aatsitassarsiorfiup tul-
liata qaqugu ammarsinnaane-
ra ullulersinnaanngilara.
Paarlattuanik takusinnaavara
Kalaallit Nunaat tamakkerlu-
gu ujarlemerit annertusiortu-
innarput allanngorarleraluttu-
innarlutillu, taamaattumik
piffissami takkuttussami isu-
malluannginnissamut pissu-
tissaqarsorinanngilaq, Hans
Kristian Schønwandt oqar-
poq. Ulapputerpassuit nassa-
tarissavaat aatsitassat akii nu-
narsuarmi akitsoqqippata Ka-
laallit Nunaat piareersimassa-
soq..
Annikitsunnguit aamma
ajunngillat
Nunatsinni aatsitassarsiomeq
eqqartomeqaraangat amerla-
nerit eqqarsaatigisarpaat aat-
sitassarsiorflssuit hundreder-
passuarnik sulisullit, soorlu
Ivittuuni orsugiassiorneq,
Mestersvig-imi aqerlorsior-
neq kiisalu Maarmorilimmi
zinkisiomeq, Hans Kristian
Schønwaldt-illi aatsitassanik
Nunatsinni atorluaaneq i-
maannaanngitsutut isigaa.
- Ukiuni makkunani assi-
giinngiaartunik ujarlemerup
qulamanngitsumik nassataris-
savaa aatsitassalinnik nas-
saartoqamissaa, ima annertu-
tiginngitsunik nunani allani
ingerlatseqatigiiffinnit soquti-
gineqarpallaanngitsunik,
paarlattuanilli aatsitassarsior-
feerannguanik ammaasoqar-
sinnaalluni; tuluttut small sca-
le mining-imik taaneqartartu-
nik.
Small scale mining kalaallit
ineriartortinnissaannut periar-
fissaqartissinnaavaat. Aatsi-
tassaleriffik ukiuni kingulliu-
nerusuni ujarlertartunik arla-
linnik ilinniartitsisarsimavoq,
maanna nuna tamaat ujarler-
figalugu ingerlasut. Siunissa-
mi takorloorneqarsinnaavoq
pingaaruteqartumik nassaar-
toqarsinnaanera, nassaartoq
ingerlatseqatigiiffissuarnut
toqqaannartumik nassaani na-
lunaarutigisinnaallugu, Aat-
sitassarsiorfik aqqutigeqqaar-
nagu.
Aammattaaq aatsitassanik
ujarlertitsineq Ujarassiorit
Nunatsinni soqutigineqarluar-
poq. Hans Kristian Schøn-
wandt Ujarassiorit aallartim-
malli naliliisartoqatigiinnut
ilaasortaasimavoq, nassaari-
neqartartullu ukiut tamaasa
nassiunneqartartut amerlas-
susaat tupigusuutigaa, ukiu-
millu ukiumut pitsaassutsi-
mikkut pitsanngoriartuinnar-
tut. Inuit sinerissami qaq-
qaannarnit iluatinnaateqar-
nemsut immikkoortissinnaan-
ngulernikuuaat, tamatumalu
nassataraa innuttaasut amer-
lanemjartuinnartut pisuussu-
tinik uumaatsunik piiaasoqa-
lersinnaanera tapersersortat
malunnarpoq.
Uissuummissutigissanngi-
lara ukiut arlallit qaangiuppa-
ta kuultit aatsitassallu allat
akii radiukkut taagomeqarta-
lerpata soorlu silassaq taagor-
neqartartoq, aamma raajat qa-
lerallillu akii ilanngullugit
taagomeqartalerlutik, Hans
Kristian Schønwandt oqar-
poq. Small scale mining Ka-
laallit Nunaanni aallartin-
neqassaguni aningaasaqarnik-
kut periarfissaqarpoq, soolu
kuultit ujaqqallu nalillit allat
akugissaartut iluini imaluun-
niit saniatigut piiaanerit soor-
lu sioqqat olivensand-inik
taaneqartartut. Aammattaaq
small scale mining aatsitas-
sarsiornerup iluani nunaqa-
vissunik ilinniartitsinissanut
aallaaviusinnaapput.
- Ukiut arlallit matuma
sioma Canada-mi kuultisior-
toq takusarpara, kiserrammi
kuulteqarfimmi piiaasoq. Ta-
kornarissattaaq takkupput,
kuultisiorfimmilu takornari-
artinneqareeramik ujarami-
nermik kuultitaqamerani ta-
kussutissalimmik pisinissa-
mut periarfissinneqarput.
Taassuma angutip inuussutis-
sarsiutigaa...
- Oqaluttuap taassuma
takutippaa Kalaallit Nunaanni
aatsitassanik piiaaneq aalisar-
nertulli ineriartortinneqarsin-
naasoq, ullumikkut soorlu tu-
pinnanngitsumik umiatsiaaq-
qanit ingerlanneqartoq aam-
malumi kilisaatinit avataasi-
ortunit, Hans Kristian Schøn-
wandt oqarpoq.
- Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiomeq aalisamertut ineriartortinneqarsinnaavoq, soorlu
umiatsiaararsortoqartoq avataasiortunillu kilisaattoqartarluni, Hans Kristian Schønwandt
oqarpoq. Assersuutigalugu Nanortallip eqqaani Napasorsuarmi kuultimik nassaameq uki-
ualunnguit qaangiuppata aatsitassarsiorfimmik mikinerumaamik aallartitsinissamut periar-
fissaqarluarsinnaasoq.
- Mineraludvindingen i Grønland kan udvikle sig på samme måde som fiskeriet, hvor der
både er jollefiskere og havgående trawlere, siger Hans Kristian Schønwandt. Her er det
Kirkespirdalen ved Nanortalik, hvor et guldfund har gode muligheder for at føre til en min-
dre mine i løbet af få år.
1. marts missaani Aatsitassaqamermut Pisortaqaifit-
taaq Nuummi Grønlandsbankenip aUajfeqarfikuanut
nutsissaaq.
Omkring 1. marts flytter det nye Råstofdirektorat ind
i Grønlandsbankens gamle hovedsæde på gågaden i
Nuuk.
Undergrunden får
sit eget direktorat
Nye stillinger skal besættes i Nuuk
NUUK(KK) -1 denne tid
er håndværkerne i fuld
gang med at ombygge
Grønlandsbankens tidli-
gere hovedsæde på gåga-
den Naapittarfik i Nuuk.
Omkring 1. marts vil
det nuværende Råstofkon-
tor flytte ind i de nye loka-
ler, og det nye, selvstæn-
dige Miljødirektoratet
overtager så Råstofkonto-
rets kontorer på 2. salen
på Hotel Grønland.
Allerede fra den 1. ja-
nuar bliver Råstofkontoret
omdannet til et direktorat,
og i hjemmestyrets orga-
nisation bliver det nye di-
rektorat placeret hos
landsstyreformand Jona-
than Motzfeldt.
Det kan lyde lidt forvir-
rende med et råstolkontor
og en råstofforvaltning.
Som led i den grønland-
ske råstofordning er der
etableret et dansk/grøn-
landsk »Fællesrådet ved-
rørende mineralske råstof-
fer i Grønland«, hvis se-
kretariat er Råstojfoivalt-
ningen i Miljø- og Energi-
ministeriet i København.
Efter aftale mellem
landsstyret og regeringen
etablerede Grønlands Hje-
mestyre i 1994 sit eget
Råstofkontor i Nuuk, og
dette kontor skal nu ud-
bygges til et direktorat,
der også løser Råstoffor-
valtningens opgaver.
Nye folk
I begyndelsen af januar vil
landsstyreformand Jona-
than Motzfeldt og miljø-
og energiminister Svend
Auken, Socialdemokrati-
et, underskrive en aftale,
som baner vej for en over-
flytning fra København til
Nuuk.
Råstofdirektoratets nye
direktør Hans Kristian
Schønwandts første opgave
bliver at gennemføre denne
overflytning til Nuuk af
aktiviteterne i Råstoffor-
valmingen, som frem til
den 1. juli 1998 fortsat vil
være placeret i Miljø- og
Energiministeriet.
Ingen af de 25 medar-
bejdere i Råstofforvalt-
ningen i København har
ønsket at flytte med til
Grønland, og det nye
Råstofdirektorat skal der-
for opbygges omkring det
nuværende Råstofkontor
med en halv snes medar-
bejdere.
- Overflytningen af for-
valtningen skal ske med den
mindst muligt gene for de
olie- og mineralselskaber,
der arbejder eller ønsker at
komme til at arbejde i Grøn-
land, lover Hans Kristian
Schønwandt.