Atuagagdliutit - 30.06.1998, Qupperneq 13

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 30. JUNI 1998-13
Kiinarpaat alutomarluartut
Qissianit amminillu sanaajupput
NUUK(PM) - Nunatta Ka-
tersugaasiviani kiinarpannik
alutornarluinnartunik sep-
temberip naanissaata tungaa-
nut saqqummersitsisoqar-
poq. Kiinnarpaat katillugit
29-iupput Illoqqortoormiu-
neersuullutik, Tasiilameer-
suullutik, Nanortalimmeer-
suullutik, Qaqortumeersuul-
Pingasunik sorlulissuaq.
Med tre næsebor.
lutik aamma ilaat Diskobug-
timi suliaallutik.
Inip saqqummersitsiviup
isaariaani tapetitut silitsigisut
kiinaarpaat assingi plastikki-
mut nuutat nivingapput ini-
mut tarrajuttumut isertinnani
sanioqqussassaallutik.
Saqqummersitsineq assut
aaqqissuulluagaavoq. Karsi-
liani pingasunik teqeqqulinni
igalaalersukkani portusuuni
kiinarpaat inissititigaapput,
tamarmillu qulliaqqamik er-
seqqissisilluarlugit seqeme-
qarsimallutik.
Ini tarrajuppoq
Inimi nipilersuut nipikitsun-
nguaq tusaaneqarsinnaavoq
saqqummersitat qimerluua-
laarnerini nuannivissumik
tunuliaqutaalluni. Inip tarra-
junnerata kiinarpaallu qaam-
marissumiinnerisa ini iser-
figalugu pissanganarsisip-
paa. Kiinarpaat inunnit pus-
sugilluinnartunit suliaasut ta-
kuneqarsinnaavoq tamarmil-
lu immikkuullarissuteqarlu-
tik;
Soorlu ataaseq assut er-nu-
marpasissumik isikkulik mi-
sissuataarlugu maluginiagas-
saavoq qisuup qissiap ipaasa
atorluamerisigut ernumarpa-
sissunngortinneqarsimasoq.
Allap immikkuullarissu-
tigaa meqqunik qallulersor-
neqarsimanini. Taama tamar-
mik immikkooruteqarput eq-
qissillluni misissorneqarsin-
naasunik. Arlalinnik puisip
Aanq timissat meqquinik
qalluligaq.
Denne her har øjenbryn af
fugledun.
amianik sanaanik saqqum-
mersitat ilaqarput.
Saqqummersitsinerup pi-
sortatigoortumik ammaaner-
siorneqarnerani Nunatta Ka-
tersugaasiviata Allagaateqar-
fiatalu ittua Emil Rosing kii-
narpaat pillugit oqaaseqar-
poq.
Naggueqatigiit
issittormiut
- Kiinarpak naggueqatigiit
issittormiut avatangiisimin-
nik takorluuisinnaassutsi-
minnut atortoralugu tunulia-
qutaasa pingaartut ilagisima-
vaat Alaskap Kitaanit Nunat-
ta Tunua ilanngullugu assi-
giissutilik.
- Kiinarpak aliikkuserso-
qatigiinnermi eqqumiiginar-
sinnaasulluunniit isikkuinut
takutitsiniamermi atomeqar-
simavoq, pingaartumik a-
ngakkut »anersaat silarsua-
annut« angalaarnerminni
naapittagaannut takussutis-
siiniartuusarlutik.
- Kiinarpaat amerlanerti-
gut qissianik sananeqartarput
tamakkukinnerusunili ammi-
nik sanaasarlutik.
- 1900-ip aallartinnerata
missaani Nunatsinni atornee-
rupput, kisiannili kiinarpak
(kiinaviup assiaqutaa) nas-
saani Kristusip inunngornera
sioqqullugu ukioq 600 mis-
saaneersuni Tunit (Dorset)
nalaanneersunit takuneqar-
sinnaavoq. Kiinarpaat saq-
qummersitami uani takune-
qarsinnaasut tamarmik 1900-
kkuninngaanneersuupput qa-
ngatut atugassavittut pilersi-
taasimanatik, kisiannili oqa-
luttuaqataallutik qangaanilli
anersaakkut oqaluttuarisaa-
nitta imarisaasa ilaannik.
Ved at udnytte drivtømmerets årer kom masken til at se
bekymret ud.
Kalaallit atisaat qanga ullimilu
Assuutit nunatsinnit tamaneersut allarpassuillu
NUUK(PM) - »Kalaallit Ati-
saat« septemberip naanissaa-
ta tungaanut Nunatta Kater-
sugaasiviani Allagaateqarfia-
nilu maanna saqqummersin-
neqartut siulitta uumasunit
pissarsiarisartakkaminnik a-
torluaasarnerannut takussu-
tissaalluarput. Katersugaatit
pisoqaanersaraat Qilakitsor-
miut atisaat nutaanerillu tas-
saallutik ullumikkut assuutit.
Atisat ilaat ulluinnarsiu-
taapput, ilaat piniutaallutik
assuutillu nunatsinniit tama-
neersuullutik. Alutornartor-
passuarnik naammattuugas-
saqarpoq saqqummersitat qi-
merluuataamerini. Atisat sa-
niatigut avittakkat saqqum-
mersinneqarput. Katersugaa-
sivimmi inspektør Mariane
Petersen oqarpoq tamakku
ilanngunneqarsimasut qaam-
mammi tullermi Inuit Issit-
tormiut Kattuffiata ICC-ip
Nuummi ataatsimeersuamis-
saa pissutigalugu, kalaallit
arnat mersullaqqinnerannut
takussitissiaralugit.
Qularnanngitsumik naggu-
eqatitta saqqummersitat alu-
torsaatigissagaat.
Sioraarallit
Seeqqerngit qangarnitsat i-
laat immikkuullarissuseqar-
put. Tuttup aasami pisap a-
mianik suliat »Sioraarallit«.
Mariane Petersen oqaluttuar-
poq nammineq Maniitsumi
meeraalluni arnat utoqqaat
taamaattunik seeqqinillit
naammattoorsimallugit.
Atisat Ammassalimmeer-
sut aamma immikkut malu-
giniagassaqarput. Kisiartaal-
lutik siornatigut kamiit alla-
tut ilusilertarsimavaat, ta-
mannalu aatsaat avataaniit
tikinneqartalernermi allan-
ngortissimallugu. Inuit pus-
sugilluinnartut mersullaqqis-
sullu suliaat. Nunap immik-
koortuinut allanut sanilliullu-
gu Ammassalimmiut atisatik,
piniutitik atortutillu allat ku-
sassartarsimavaat. Sapanga-
qanngikkallarmat ammassaat
qiteralii atorlugit pinnersaa-
siat aammik qalipaasikkat
pinnersaatit ilagisimavaat.
Arfanniat atallaavat
Siornatigut Paamiut arfanni-
arfittut nunatsinni qitiusima-
voq. Kapisisussaq atallaa-
qartarsimavoq imermik pi-
tarsinnaalunnaarluti. Atal-
laap atomeqartarsimasup as-
singa saqqummersitat akor-
naniippoq ilusilerneqarnera
toqqallatarujussuulluni.
- Tassa »våddragtit« piso-
qaanersaat, Mariane Petersen
quiasulluni oqarpoq.
Oqaluttuaraa atallaat ator-
tussannngoraangata qituli-
sarlugit aamma imermut aki-
5 uussinnaanngorlugit orsumik
5 taninneqartarsimasut.
g Terianniat amiinik meeq-
3 qamut nasaliaq Avanersuar-
< meersoq aamma immikkut o-
Saqqummersitat ilagaat natsat assigiignngitsuneersut akornaniipporlu meeqqqat nasaat qaluttuassartaq'irpoq Tassa
Avanersuarmeersoq immikkut oqaluttuassartalik. Knud Rasmussen-ip angala-
Med på udstillingen var der huer forskellige steder fra, hvor der blandt andet var en hue fra nermi arlaanni inuit aamgua-
Avanersuaq, der har en historie for sig. annik katersinermini nasaq
Siornatigut arfanniat atallaavat kapisisussamit
atorneqartartoq.
Hvalfangernes harpunerer bar en vandtæt heldragt.
taannarpiaq qinnutigisimam-
magu. Meeqqalli angajoq-
qaavisa itigartissimavaat o-
qarlutik meerartik kiinaa-
leeqqap niaquanik tigutsisaa-
nillu aarngualersimallugu.
Aamgussat natsamut tassu-
nga mersuunneqarsimapput
taamalu meeqqamut illersuu-
taallugit.
Ukiut arlallit qaangiuttut
Knud Rasmsusen Avanersu-
armut peqqimmat inuit taak-
korpiaat nasaq taanna qinnu-
taa tunniussimavaat oqarlu-
tik emertik nappaatinut aki-
ussutissamik kapitereermat
maanna aamgussat atorfis-
saarummagit maanna pisin-
nagaa.