Atuagagdliutit - 03.09.1998, Blaðsíða 16

16 • TORSDAG 1. SEPTEMBER 1998
ATUAGAGDLIUTIT
TAMAT NAQQANIT
ILINNIASSAGAANNI
Inger Bruun, Københavnimi Kalaallit llluutaanni pisortanngorlaaq,
kulturit marluk ataqatigiissinniarlugit ilungersorsimaqaaq
INGER BRUUN
- Aporfissaqaqisumik ilukkut
ilungersuutiginninnerusima-
qaaq. Kalaallit qallunaallu
kultuurii ataqatigiissinniar-
neri ajornakusoorsimaqaaq.
Tassa nammineq ilukkut.
Atorfinikkama suut aqqusaas-
sallugit ilisimareersimagalu-
arukkit nilliaatigalunga qi-
maakutsoorsimassagaluarpu-
nga. Ullumikkulli misigisi-
masakka pinngitsoorusun-
ngilakka.
Taama oqarpoq 52-inik u-
kiulik Inger Bruun Køben-
havnimi Kalaallit llluutaanni
pisortamut tulliusimasoq,
maannalu Einar Lund Jensen
paarlallugu pisortanngorlaa-
jusoq. 1. september tassaavoq
ukiut 25-t matuma siorna
inunnik siunnersuisartutut i-
linniarluni naammasseqqam-
mersup taamani Kalaallinik
Siunnersuisarfimmi 1973-imi
atorfmimmat. Taamani poli-
tikkikkut ulappuffiuvoq ka-
laallillu maluginiarfigalugu.
Taamani kalaallit inuusuttut
ilaatigut Nunatsinnut tunnga-
sunut Ministeriaqarfik tiguar-
massuk saavanilu akerliussut-
simik takutitsiffigisarlugu.
Kalaallinik Siunnersuisar-
fimmi siulittaasup Angmalor-
toq Olsenip 27-nik ukiulik
Inger Bruun siunnersuisar-
fimmi Pooq-mi pisortatut
atorfinitsippaa. Taamani suli-
suupput siunnersuisartoq pif-
fissaq tamaat sulisoq allalu
piffissap ilaani aamma allaf-
fimmiu, oqalutsi, napparsim-
mavinnut pulaartartut sisa-
mat, pamaarussivinniittut at-
taveqarfigisartagaat pingasut
kiisalu attaveqarfigineqartar-
tut akunnermusiallit 29-t nu-
na tamakkerlugu siammarsi-
masut.
Ilisimaatsuuneq
ajunngilaq
Inger Bruun, Københavnimi
Østerbro-mi peroriartorsima-
sup, angutaa Københavnimi
umiarsuarnut ilisimasortaa-
sartoq, qinnuteqarami iluaqu-
tigisimavaa kalaallit silarsu-
aanni sunnguamilluunniit ili-
simasaqanngimmat, Angma-
lortoq Olsen-ip naliliineratut.
- Toqqaannartumik oqarfi-
gaanga atorfminninnut peq-
qutaasoq, Kalaallit Nunaat
pillugu siumut aalajangeriik-
kanik isummanik peqanngin-
nama. Ilisimarusutannik pisa-
riaqartitsiguma ilamma oqa-
luttuutissaqqaarpaannga.
Ukiuni tulliuttuni Inger
Bruun-ip kalaallit silarsuaat
misigilluarpaa. Atorfininnera-
nit aappaaguani - 1974-imi -
Løvstræde-mi Kalaallit Illuu-
taat atoqqaartinneqarpoq, taa-
mani maannakkumutut ka-
laallit 5.500-t Sjællandimi na-
jugaqartut inuuneranni qitiul-
luinnartoq. Kalaallit Illuutaat
assigiinngitsunik sammisa-
qarfiugaluartoq, soorlu ilinni-
artunik siunnersuineq, kultu-
reqarnermik paasisitsiniaa-
nermillu immikkoortortaq i-
nunnillu siunnersuisoqarfe-
qarluni, amerlanemit kuturik-
kut naapiffittut naatsorsuuti-
gineqartarpoq.
Ingerlanerani pingaarner-
saavoq kalaallinut naapiffiu-
nera, kulturikkullu sammisani
naapiffigineqarsinnaalluni.
Kalaallit peqatigiiffippassuisa
Illu atorluarpaat, peqatigiif-
fiillu sammisassanik amerla-
nerpaanik aaqqissuussisuu-
sarput. Illulu Sjællandimi
kisiartaavoq puisip arferullu
neqaanik neriffiusinnaasoq.
Kalaallit Illuutaata ani-
ngaasartuutissamaarutigisar-
pai 5 mio. kr„ Namminersor-
nerusut, Frederiksberg-ip Kø-
benhavnillu Kommuuniisa
aammalu Københavns Amt-
ip aningaasalersugaat. Sule-
qatigiit nammaqatigiillutik
aningaasatigut akisussaapput.
Tassa imaappoq; tapiissute-
qartartut arlaat ikinnemik
tapiissappata, sinneri issuaas-
sapput.
Soorlu 1999-imut aningaa-
sartuutissamaatit uppemarsi-
vaat, Illumi pisortat 300.000
kroninik sipaamiuteqassallu-
tik. Pisortap tullianik ator-
finitsitsisoqassanngikkallar-
poq, naalagiareememilu kaf-
fillertameq aamma sipaamiu-
taavoq. Taaneqartoq kingul-
leq ukiumut ullunik sulifftn-
nik 65-inik naleqartarpoq, eq-
qarsaatigigaannili kalaallit
peqatigiiffii tamakkuninnga
aaqqissuinerusartut, sipaami-
arfiunera ingasagisassaan-
ngilaq, Inger Bruun isuma-
qarpoq, ukiuni 25-ni Kalaallit
Illutaanni allaffiit tamanga-
jaasa suliffeqarsimasoq...
Akisussaaffik
- Siunertaqamanga aallartip-
punga, ingerlaannarlu qallu-
naajunera kanngusuutigisa-
lerpara. Isumaqalerpunga aju-
naamerit tamaasa qallunaat
pisuussutigigaat, suut tamar-
mik kalaallinut tunngasut
nuannerluinnarput. Akisus-
saaffik taanna artorsaatige-
qaara.
- Kalaallilli oqarfigaannga
namminneq sapematik, piffis-
sallu ingerlanerani kalaallit-
qallunaat imminnut pissusaat
paasiartomerulerpara. Paasi-
niaqqaartariaqarparali assi-
giimmik pineqameq assigiis-
sutut nalilerneqarsinnaan-
ngitsut. Isumaqarluinnarpu-
nga inuit assigiissuusugut,
taamaattumik ilinniagassa-
qaqaaq.
- Sulinera kingumut qivias-
sagukku neriuutigaara, inun-
nik ikiuiniamermi oqilisaa-
taassasoq qallunaat inuiaqati-
Pooq ukiunik 20-nngortorsiormat Inger Bruun oqalugiartoq.
Saamilliuvoq oqalutsi Bent Møller.
Inger Bruun holder tale ved Pooq’s 20-års jubilæum i 1987.
Til venstre ses tolken Bent Møller.
giinnik allanik inooqateqar-
nertik ilikkarpassuk. Kultu-
rikkut pisuunnguutaasoq ilik-
karlugu, ullumikkummi qal-
lunaat takomartanut amma-
vallaanngillat. Isumaliortar-
pugut uagut periuserput tama-
nit eqqortuunerusoq, Inger
Bruun oqaluttuarpoq, allanit
misilittagaqarnerulluni ka-
laallit Danmarkimi iluatsit-
sinngitsoorsimasut ikiortaria-
qamikkut ingerlaaneranik
malinnaanerpaasimasoq.
Takorluukkat
- Pooq-mmi aallartikkama
Kalaallit Nunaanni ilinniar-
fissaqanngingajappoq, taa-
maattumik inuusuttorpassuit
Danmarkimi ilinniagaqarta-
riaqarput, tamarmilli iluatsit-
sinngillat. Ilaat nakkaapput,
peqqutillu arlaliupput. Arlallit
meeraagallaramik Danmarki-
meereemikuupput, taamaat-
tumik piviusut ilumoortor-
taannut isumalluarpallaarlu-
tik. Danmarkimi inersimasu-
tut inuulluni tapersersortissat
ikiuussinnaasullu allaapput,
amerlasuullu nakkaatiinnar-
put.
- Pooq-mi inuusuttut ilin-
niagaqamermik taamaatitsi-
gaangata aatsaat atassuteqar-
figilersarpagut. Ullumikku-
mut akerliusumik, uulumik-
kummi iluatsitsinngikkaanga-
ta Kalaallit Nunaannut anger-
lartissinnaasarpagut, taama-
nili periarfissat ajomerujus-
suupput. Utimut bilitsissartik
atoreersimagunikku uniinnar-
nissaat naatsorsuutigineqar-
sinnaavoq, KGH-mut ilaatil-
lugit angerlartinngikkaangat-
sigit. Angerlamut bilitsi akis-
saajaatiginagu aqqutaani umi-
arsuarmi sulisinnaasarput, a-
ngerlartitseriaaserlu taamaat-
toq taamani atorneqarneru-
voq.
- Ilaat Kalaallit Nunaannut
angerlartarput. Allat suli Dan-
markimiipput. Allallu nak-
kaativissimapput.
- Attaveqarfigisatta aappa-
raat kalaallit amat Kalaallit
Nunaanni qallunaamik tikisi-
tamik uinissimasut. Qallunaat
oqaasii, pissusii maleruagas-
saallu ilisimaaffigaat, taa-
maattumik kiserliulertarput a-
vinnermillu kinguneqarlutik,
amerlanertigut amat meeqqa-
minnut angajoqqaajunermin-
nik annaasaqartarlutik. Ilaati-
gut peqqutaasarluni qallunaat
siumut isummereertarneri,
1984-imi Kalaallit Illuutaata silataani ullup-qeqqasiorneq. fra en frokost i gården ved Grønlændernes Hus i 1984.
ASS./FOTO: NAMMINEQ PIGISAO/PRIVATFOTO ASS7FOTO: NAMMINEQ PIGISAQ/PRIVATFOTO