Atuagagdliutit - 02.09.1999, Qupperneq 19

GRØNLANDSPOSTEN
SISAMANNGORNEQ 2. SEPTEMBER 1999 • 19
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
Aqqusinersuaq 4
Postbox 39, 3900 Nuuk
Tlf.: 32 10 83
Fax: 32 54 83
e-mail: atuag@greennet.gl
Isummat AG aqqutigalugu saqqummiuguk, naatsumik
allagit, aaqqissuisoqarfillu imminut pisussaatippoq
ilanngussap naalisarnissaanut.
Skriv din mening til AG, skriv kort, redaktionen forbeholder
sig ret til at forkorte teksten.
Aallaaniameq, aallaaniarsinnaatitaaneq, misilitsinneq aaUaasillu
All. John B. Hansen
Nuuk
Piffissamik kingullermi aal-
laaniarneq (tuttunniarneq)
pillugu allaaserisat atuartart-
ullu allagaat malinnaaffiger-
eerlugit marlussunnik ilas-
suteqalaarusuppunga.
Nuka M. Lund ilumoorpoq
Sermitsiaq nr. 31-mi allak-
kami oqarluni, tuttunniartar-
neq tuttunniartartuinnarnut
atuuttariaqartoq.
Isumagali maliliugu ilu-
muunngilaq kikkut tamaasa
ingasattumik eqqarsaatigi-
gamigit, oqarlunilu kalaaleq
Kalaallit Nunaanni aallaani-
arsinnaanermut pisinnaatita-
anerusariaqartoq, qallunaa-
nut naleqqiulluni aallaaniar-
nermut misilittagaqarneru-
gami, toqqaannartumillu
oqaatiginngikkaluarlugu
soorlu oqarusuttoq qallunaaq
aallaaniarnermik (tuttunniar-
nermik) sianigisaqanngim-
mat.
Nuuttut amerlasuut, ua-
ngattaaq, aallaaniarnermut
misilitsinneq piumasaqaa-
taaffioqisoq tamaviaarnartor-
lu aqqutigalugu aallaaniar-
sinnaanermut allagartartaar-
nikuupput, Kalaallit Nunaan-
nut nunasinnginnermi ki-
ngornalu aallaaniartaqaluta
kiisalu sakkutuujunitta na-
laani aalaasit aallaaserinerlu
ilisimasaqarfigillualersi-
mallugit. Isumaga maliliugu
tamanna nunami maani alia-
naatsorsuarmi aallaaniarsin-
naatitaanermut periarfissarsi-
titsivoq.
Soorunami taakkunani
marlunni inoqarpoq aallaani-
arnermik/aallaasinik ilisima-
saqanngivissunik, taamaak-
kaluartorli piniarsinnaaner-
mut allagartamik pisitsias-
sapput pinngortitamullu aal-
laaniartarlutik..
Isumaqarpunga aallaani-
artuik inuk tassannaanngit-
soq meeraagallarnerminit
tuttunniartarsimasoq, tassaa-
sorli inuk piniakkanut ataq-
qinnittoq taamatullu aallaa-
niarnermik, piniakkanik, aal-
laasinik aamma aallaaseri-
nermik ilisimasaqarluartoq.
Aallaaniartuik aamma tas-
saavoq inuk malittarisassa-
nik eqquutsitsisoq, aallaani-
arnermi ileqqorissoq/qamuu-
na nalunngissuseqartoq, taa-
matullu akisussaassuseqarlu-
ni pinngortitami angasasin-
naasariaqartoq.
Ullumikkut aallaaniallaq-
qissunut inunnik 30 kroni-
mik akiliillutik piniarnermut
allagartartaaginnarsimasunik
piniarfeqaqateqarnissaq toq-
qissisimanartuunngilaq.
Assersuutigalugu inuit
ilaasa qoorortuut timmiarsiu-
tillu isumannaatsumik qanoq
aallarnertutigineri ilinniaq-
qaartariaqarpaat, tuffii il.il.
Imaassinnaavoq aallaaniaq
ukiorpassuarni ilaquttani ila-
galugit sungiussisimasoq,
ilinniarsimasanilu upperalu-
git paasileruniuk sunaaffa
kukkulluinnartut, amigaate-
qartut ilaatigullu naivianaa-
teqartut?
Atuartartut allagaasa ilaan-
ni eqqaaneqartarpoq piniar-
nermut allagartat akitsu-
ngaatsiarneqartariaqaraluar-
tut aallaaniarsinnaanermullu
misilitsittoqaqqaartariaqarlu-
ni. Taamaaliornikkut aallaa-
niarsinnaatitaasut amerlas-
sutsimikkut ikilingaatsiassa-
galuarput, tamannalu pitsaas-
sasoraara, isumaqaramami
piniakkanut, pinngortitamut
aallaaniartartunullu iluaqu-
taalluarsinnaasoq.
Isumaqarpunga piffissan-
ngorluinnartoq aallaaniarsin-
naanermut sakkortuumik
misilitsittarnissap eqqun-
neqarnissaa, aallaaserluni
pinngortitamut piniarsinnaa-
sanik aallaaniarluni akueri-
neqannginnermi. Aallaaniar-
sinnaanermut allagartartaar-
nissamut atuagarsornikkut
misilitsinnikkullu piareersar-
nerni makku pitsaasumik
annertusakkamillu ilisima-
nerulernissaannik kingu-
neqassagaluarpoq:
- Piniakkat, piniakkat ataat-
simut isigalugit ilisimasaqar-
neq, qanoq uumasuuneri, pif-
fissat piaqqiffiit eqqissisi-
matitaanerilu, piniakkat
immikkut ilisarnaataat kiisa-
lu najugannaavi.
- Aallaasit, aallaaniarnerup
siornga, aallaaniarnermi
kingornalu aallaasinik pas-
sussineq, ilaassapput isu-
mannaatsumik inissiisar-
feqartitsineq, angallattarneri
aallaasinillu aserfallatsaali-
illuni paarsineq...
- Imassat isumannannerlu
eqqarsaatigalugit aallamertu-
neri
- Ooqattaasarneq isumanna-
allisaanerlu
...aallaaniarnermi aallaani-
artup ilisimariaqagaasa ila-
annai taalaaginnarlugit.
Piniakkanik ilinniarneq
aallaaniamermilu piginnaa-
sanik ilinniartitaanerit aqqu-
tigalugit »aallaanianngor-
niat« nalunngissutsikkut
eqqasuuteqarunnaassapput,
taamatullu aallaaniarnermi
ileqqorissaarneq qularnann-
gitsumik kinguneqassasoq
unioqqutitsilluni aallaaniart-
arnerup annikillineruneranik.
Kalaallit Nunaanni uni-
oqqutitsilluni aallaaniartar-
neq isumaatsuliornerulluin-
narpoq. Inuit piniakkanik
malittarisassanillu ataqqin-
ninngilluinnarnermik takutit-
sisarput, kanngusuuteqarna-
tik isertuarnatillu piniagassat
qassit pisarisimanerlugit
(unioqqutitsillutik) oqaluttu-
allaraangamik.
Ajoraluartumik tusarnaar-
tut arlalissuit tamakkuninnga
nuannaartorinnilersarput.
Tamatuma takutippaa uni-
oqqutitsilluni aallaaniartar-
neq inuiaqatigiinni akueri-
neqartoq, tamannalu saniati-
gooralugu inuussutissarsiu-
tigalugulu piniartartut akor-
nanni pisarpoq. Unioqqutit-
sillutik aallaaniartartunut
malunnaatilimmik kingune-
qartanngilaq.
Aallaaniarnermik inatsim-
mik unioqqutitsisut sakkor-
tuumik pineqaatissinneqarta-
lerpata unioqqutitsilluni aal-
laaniartarneq millisinneqar-
sinnaavoq. Ajoraluartumilli
unitsinneqarsinnaassanngi-
laq. Pisanik, piniarnermut
atortunik (aallaasit, umiatsi-
aq) piniarnermullu allagarta-
mik arsaarinnissuteqartameq
pissusissamisoortariaqarpoq.
Piniarnermut allagartar-
taarniarneq ullumikkut ajor-
naappallaaqaaq. Aammat-
taaq aallaasitaarniarneq taa-
ma ajornaatsigaaq, inuit taa-
maattutaartariaqanngikkalu-
artut toqumik ajunaarnernillu
kinguneqartitsisinnaammata.
Aallaasit ataqqineqarluinnar-
tariaqarput! Qoorortuuaraan-
naagaluartorluunniit navia-
nartorujussuuvoq.
Aallaasit makisartui atasut
saqqumillutik takussaajuar-
put, angallatini umiatsianilu
parnaarsimasuni parnaarsi-
manngitsunilu (umiatsiaaq-
qat Kangerlukasik Avannar-
lermiittut takuinnarsinnaa-
vagut). Aallaasit seqquutige-
riaannaat angerlarsimaffin-
niikkajuppul. Kusanaraluar-
put, akisussaassuseqanngin-
neruallaaqaarli.
Meerarpassuit (siusippal-
laamik) aallaasinik seqqorta-
arnermillu angajoqqaamin-
nit/ilaquttaminnit ilinniartin-
neqartarpul. Ilutigitilluguli
aallaasinul annertuumik
ataqqinninnissamut ilinniar-
linneqarlutillu oqaanneqan-
ngikkuni, ilinniarlugulu qa-
qugu, sumi sunillu aallaasi-
nik atuisinnaalutik ajortoqa-
vissaaq!
Ullumikkut 16-inik uki-
oqalereersimasut aallaasinik
imminnut allanulluunniit
pisisinnaapput, isumannaat-
sumik passussinissamik ilisi-
masaqanngivillutik, ima-
luunniit aallaammik ilisima-
saqarnermut misilitsinngivil-
lutik.
Tamanna ilatsiinnarnerual-
laaqaaq. Ullumikkut toqutsi-
nernut, imminornernut, aal-
lartoomernut pinngortitamilu
kamanaalliornernut (piniak-
kanik asuli toqoraaneq isu-
maalliorlunilu ikiliisarner-
nut) isumaga maliliugu peq-
qutaavoq, ullumikkut Kalaal-
lit Nunaanni aallaasinik
imassanillu pininiarfinni,
angallatini, »kammalaatip
ataataani« ilaallu ilanngullu-
git pissarsisinnaaneq ajor-
naappallaarnera.
Qinikkat sapiiserniartari-
aqarput aallaaniarnermullu
inatsimmi suliarinnillutik
aallaaniarnermullu malittari-
sassanik sakkortuninngortit-
sillutik. Paasiniarsiuk ullu-
mikkut amerlanerpaat piniar-
nermik inuussuteqanngim-
mata, piniarnerli saniatigoo-
ralugu ingerlanneqarnerum-
mat, taamaattumillul aallaa-
sinik pigisaqarsinnaaneq atu-
isinnaanerlu killeqanngitsoq
pisinnaatitaaffiusariaqarnani
atuinissamut, passussinis-
samut, toqqorsinissamut, aal-
laaniarnermut pinngortita-
mullu sukumiisumik ilisima-
saqanngikkaanni.
Nunani allani - soorlu
Danmarkimi - timmiarsi-
ummik qoorortuumilluunniit
pisiniaraannik aallaaniarner-
mut allagartamik piniartar-
neq sakkortuumik piuma-
saqaatertalimmik misilitsiffi-
geqqaarlugu pisinnaavoq.
Aallaammilli atuisinnaassa-
gaanni (nassamissaanut aku-
erineqassagaanni) ooqattaa-
sarluni misilitsinnikkut up-
pernarsisariaqarpoq aallaat
isumannaatsumik atorsin-
naallugu, atuinissamullu
akuersissutip atulinnginnera-
ni aallaasersullaqqissuseq
aamma uppernarsaqqaartari-
aqarpoq.
Tamanna tassaavoq isu-
mannanngissuseq, isumagalu
maliliugu ilatsiinnarnermit
akisussaassuseqannginner-
millu orniginarneruvoq.
Pinngortitaq, piniakkat
aallaasillu ataqqineqartari-
aqarput.
Kommuneqarfik Upernavik
pissarsiorpoq
Suliffissarsiuussisarfimmi
siunnersorti
Kommuneqarfik Upernavimmi suiiffissarsiuussisar-
fimmi atorfik inuttassarsiorneqarpoq.
Suliffissarsiuussisarfimmi siunnersorti suliffissarsiuus-
sisarfimmi ulluinnarni pisortatut aqutsisuussalluni
kiisalu inuutissarsiutitigut ilinniagaqarnikkullu ilit-
sersuussisarnermi ikiuuttassalluni.
Qinnuteqartuttaaq suliassaqartitsiuarnissamik aam-
malu sulisartut najugaqavissut ilinniartinneqarnis-
saannik sulisitsisut/sulisut aammalu pisortat ilunger-
sorlutik anguniagaqarnerannut suliani aqqutigalugu
peqataassaaq.
Qinnuteqartoq marlunnik oqaasilik salliutinneqas-
saaq.
Atorfeqartitaaneq akissaasersorneqarnerlu pissaaq
tjenestemand-itut lønramme 27-imi.
Kommuni inissaqartitsinngikkallarpoq, kisianni INI
A/S aqqutigalugu inissarsiuussisoqarsinnaalluni.
Atorfik pillugu paasissutissat sukumiinerusut pissarsi-
arineqarsinnaapput inuutissarsiornermut pisortamut
Boje Enequist-imut 96 12 77 lok. 104-imut saaffi-
ginninnikkut.
Qinnuteqaatit siornatigut sulerisimanermik ilinnia-
gaqarsimanermillu paasissutissartallit atuarsimaner-
mut uppernarsaatinik sulisitsisullu oqaaseqaataanik
ilallit kommune-meeriissapput kingusinnerpaamik
tallimanngorneq 10. september 1999.
Imaassinnaavoq kalaaleq pinerrarluttoq imaluunniit asuleerluni aallaaniaq Danmarkimeersoq taama pissaalluni
aallaannissimasoq.
Det kan ligeså godt være en grønlandsk sølle-fanger som en importeret søndagsjæger fra Danmark, der gør sig
skyldig i anskud som dette.
Upernavik Kommunea
Allattoqarfik
Postbox 95
3962 Upernavik