Atuagagdliutit - 04.11.1999, Qupperneq 7

GRØNLANDSPOSTEN
SISIMANNGORNEQ 4. NOVEMBER 1999 • 7
Mikael Petersen tunuarpoq
Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu naalakkersuisoq tunuarpoq,
akisussaanerminik annertuumik piumaffigineqarnissani pilivissorlu
Jonathan Motzfeldt isumaqarpoq, politikkikkut
ingerlatsinennut ulloq taartuusoq.
Jonathan Motzfeldt mener, at det er en sørgelig dag for
grønlandsk politik.
(EE) - Isumaginninnermut
Suliffeqarnermullu naalak-
kersuisoq Mikael Petersen
naalakkersuisut siulittaasu-
annit Inatsisartunut eqqun-
ngitsumik paasissutissiisima-
nini pillugu kukkusumik na-
liliisimasutut illersorneqar-
luareerluni oqalugialermat
TV-kut aallakaatitsissutit im-
miussipput, atorfillit, tusa-
gassiortut allallu alapemaat-
sut takkoqisaattuinnaatillugit.
Oqalugiaataa takivoq misi-
gissutsinik imaqartoq. Immi-
nut illersorpoq, Inatsisartu-
nullu paasissutissanik sooq
isertuussisimanini oqalugiaa-
tigalugu.
Kukkunersiuisut kinguller-
mik misissuineranni qularu-
tissaajunnaarmat ilassutitut
aningaasaliissuteqamissamut
inatsisip aningaasanullu inat-
sisissap suliarineqarneranni
Mikael Petersen paasissutis-
sanik Inatsisartunut taassu-
malu ataatsimiititaanut mar-
lunnut, tassalu aningaasaqar-
nermut kukkunersiuinermullu
ataatsimiititanut isertuussisi-
masutut. Naalakkersuisunullu
ilaasortatut taamaaliortoqar-
sinnaanngilaq. Tamanna al-
lassimavoq naalakkersuisu-
nut ilaasortat akisussaassuse-
qamerannut inatsimmi.
Piaaraluni
nipangiussisoq
Siorna ukiakkut ilassutitut
aningaasaliissuteqamissamut
atatillugu Mikael Petersen
qinnuteqaateqarpoq timimik-
kut innarluutilinnut Dan-
mark-imi najugaqartunut
atugassat ilaasa nuunneqar-
nissaannik, timimikkut in-
narluutilinnik sullissisut pik-
kortissartinneqarnissaannut
atugassat. Kisianni aningaa-
sanilli nuutassaqanngilaq,
akerlianik amerlanerusunik
aningaasaliinissaq pisaria-
qartinneqarpoq.
Tamannalu Mikael Peter-
sen-ip ilisimasimavaa. Ki-
siannili Inatsisartunut ani-
ngaasanik akuersissuteqartus-
sanut tamanna isertuullugu.
Kukkunersiuisut misissui-
neranni bilagit ilaqarput up-
pernarsaasumik ilassutitut
aningaasaliissuteqarnissaq
eqqortoq pillugu isumagin-
ninnermut pisortaqarfik saq-
qummiussinissaminik ersis-
suteqarsimasoq, aningaasa-
nut inatsisissaq aqqutigalugu
aningaasat pisariaqartinne-
qartut piviusut naalakkersui-
sunut ilaasortamit peemeqar-
simammata. Taakkulu mar-
luk imminnut ataqatigiipput.
Amerlanerusunik tapiissute-
qarnissaq oqaatigineqarpat
tamanna uppernarsarneqarta-
riaqarpoq. Tamatumani isu-
maginninnermut pisortaqar-
fik aningaasanik amerlaneru-
sunik qinnuteqarsimanngin-
neq pillugu ima nassuiaavoq:
- Inatsisartut allattoqarfiata
ataatsimiinnissaq ima »tor-
rallagaatigisumik« aaqqis-
suussimavaa, ilassutitut ani-
ngaasaliissutissanut inatsisis-
saq nr. 2 aappassaaneerlugu
oqallisigineqarluni aningaa-
sanut inatsisissaq aappassaa-
neerlugu oqallisigineqareer-
soq, taamaattumik ilassutitut
aningaasaliissutissanut inat-
simmut nr. 2-mut allannguu-
tissatut siunnersuuteqarnis-
sarput ersissutigisimavarput,
aningaasanut inatsisissami
itigartinneqassammat.
- Tamatuma tungaatigut
ima pisoqassaaq, 1998-imi
atuivallaarsimaneq naatsor-
suutinut nassuiaatissatut atus-
sagatsigu. Upemaakkut ataat-
simiinnissami ilassutitut ani-
ngaasaliissutissat oqallisigi-
neqameranni iluaqutiginia-
gassatut taava atussavarput,
Danmark-imi allaffimmut E-
mail-ikkut isumaginninner-
mut pisortaqarfik allappoq,
kukkunersiuisut aappassaanik
misissuinerannit erserpoq.
Akisussaaneq
Allagaq taanna uppemarsaa-
tissallu allat tigumiarlugit
namminersomerusut kukku-
nersiuisui avataanillu kukku-
nersiuisitat marloriarlutik na-
liliipput, Mikael Petersen pia-
araluni paasissutissanik inat-
sisartunut isertuussisimasoq.
Naalakkersuisunullu ilaa-
sortatut taamaaliortoqarsin-
naanngilaq. Tamanna allassi-
mavoq naalakkersuisunut
ilaasortat akisussaassuseqar-
nerannut inatsimmi.
Paragraf 6-imi imm. 1-imi
allassimavoq, naalakkersui-
sunut ilaasortaq pineqaatis-
sinneqassasoq, pineqartoq
piaaraluni imaluunniit anner-
tuumik misissuaassuseqarlu-
ni pisussaaffimminik sanioq-
qutsisimappat ilaasortap pi-
sussaaffigisaanik, inatsisar-
tut naalakkersuisullu pillugit
Inatsisartut inatsisaat naaper-
torlugu, imaluunniit inatsisi-
liomeq naapertorlugu, ima-
luunniit atorfia qanoq ittuu-
nersoq apeqqutaatillugu.
Aalajangersagarlu taanna
aamma atomeqassaaq, naa-
lakkersuisunut ilasortaq Inat-
sisartunut tunniussisimappat
paasissutissanik eqqunngit-
sunik allamulluunniit saa-
saataasunik, imaluunniit
Inatsisartut oqallisiginninne-
ranni paasissutissanik nipa-
ngiussisimaguni, oqallisigi-
neqartumik Inatsisartut nali-
liinissaannut annertuumik
pingaarutilimmik.
Malersorneqarneq
Kukkunersiuisut misissuine-
ranni paasineqarluartoq Mi-
kael Petersen paasissutissa-
nik Inatsisartut paasiariaqa-
gaannik isertuussisimasoq,
taamaattoq nammineq isu-
maqarpoq ajortumik iliuuse-
qarsimanani. Tamatumanili
eqqartuussissuserisuminit
paasitinneqarsimavoq. Aam-
ma iluaqutaasimavoq naalak-
kersuisunut ilaasortanut alla-
nut oqaluttuussisimanera.
Taamaattumik paasisinnaan-
ngilaa kukkunersiuisut ima-
luunniit kukkunersiuinermut
ataatsimiititap paasissutissa-
nik pingaarutilinnik isertuus-
sisimasutut imminerminik
qularutiginninnginnerat.
- Tamatuma assigineruaa
inuttut uannik malersuineq,
naammaginanngilluinnartoq
ilaquttannut, ikinngutinnut
aallaammi ilisarisimasannut,
Inatsisartut oqaluttuarfiannit
Mikael Petersen oqarpoq.
Isumaqarpoq Inatsisartut,
aningaasaqamermut ataatsi-
miititap kukkunersiuiner-
mullu ataatsimiititap nammi-
neq pisuussutigigaat paasis-
sutissanik eqqartunik tunine-
qarsimannginnertik.
- Eqqortumik aperisimas-
sagaluarput, taama oqarpoq.
Ilanngullugu eqqunngitsu-
mik pineqarsimasorivoq
kukkunersiuinermut ataatsi-
miititap isumasioqatigisi-
manngimmani, soorlu anin-
gaasaqamermut ataatsimiiti-
taq taamaaliorsimasoq. Taa-
matut isumasioqatigiinnerup
kingorna kukkunersiuiner-
mut ataatsimiititaq suliamut
ilanngunneqarpoq.
Kukkunersiuinermut ataat-
simiititap Mikael Petersen
allakkatigut aperaa, allakka-
tigullu akissummini paasis-
sutissat eqqortut tigumiani
ilanngutinngilai.
Tunuartoq
Kukkussuteqarninilu taku-
sinnaanngikkaluarlugu taa-
maattoq tunuamiuteqarpoq.
- Pisuussutigiumanngilara qi-
nersinissamik nalunaaruteqar-
toqamissaa, tamanna piumasa-
rinnginnakku, taama oqarpoq.
Innersuussutigaa Siumup
naalakkersuisooqataasa Inuit
Ataqatigiit piumasaqaataat,
tassalu naalakkersuisunut i-
laasortap akisussaatinneqar-
nissaa naalakkersuisunut i-
laasortat inatsisit tunngaviga-
lugit akisussaanerannut tun-
ngasoq, paasissutissanik pi-
ngaarutilinnik Inatsisartunut
isertuussisimanini pissutiga-
lugu, naalakkersuisunut siu-
littaasoq imaluunniit nammi-
neq aalajangissanngikkunik.
- Taamatut oqaaseqarluta
naalakkersuisut siulittaasuat
imaluunniit isumaginninner-
g mut naalakkersuisoq periar-
? fissinniarpavut nammineer-
^ lutik arlaannik aalajangiinis-
o saannut, Lars Sørensen IA-
3 meersoq oqarpoq.
Tatiginninnginneq
Atassutip naviasaarutigaa
naalakkersuisunut ilaasortap
tatiginanngitsutut taasissuti-
ginissaa.
Daniel Skifte Atassum-
meersoq tupigusuppoq naa-
lakkersuisut siulittaasuata
akissummini aalajangiusi-
mammagu, Mikael Petersen
taamaallaat naliliiniarnermi-
ni kukkussuteqarsimasoq.
Aamma ersissutigaa nam-
minersomerunerup oqaluttua-
risaanerani pisartunut qaangi-
utereersunut uteqqinnissaq.
- Naalakkersuisut nam-
minneq isumartik malillugu
Inatsisartuni amerlanerussu-
teqarnermik atorluaaniartar-
nerat, Daniel Skifte oqarpoq.
Mogens Kleist Kattusseqa-
tigiinneersoq oqarpoq, kuk-
kunersiuinermut ataatsimii-
titap naliliisimanera isuma-
qatigalugu, tassalu paasissu-
tissanik pingaaruteqartunik
isertuussisimasoq.
Naalakkersuisut siulittaa-
suat akissummini oqarpoq,
kukkul luinnartoqassasoq
kukkusumik naliliisimaneq
pinerluttuliorninngortinne-
qassappat
Qujaniamerit
Naalakkersuisut siulittaasuat
oqalugiareermat Mikael Pe-
tersen oqaaseqarpoq, taa-
maalillunilu partiit oqaase-
qartartuisa naalakkersuisunut
ilaasortatut akisussaatinne-
qamissamik piumasaqamis-
sartik toqqortariaqarpaat.
Taarsiullugu qujaniarluni
oqaaseqartoqartarpoq.
Tamarmik kissaatigaat
naalakkersuisunut ilaasortaq
tunuartoq siunissami iluatsit-
silluarumaartoq Inatsisartuni
sulilemissamini, Siumut sin-
nerlugu ilaasortaaffigisamini.
Pissutsit killormut sammi-
sorinarsinnaapput aningaasa-
qamermut ataatsimiititamut
siulittaasunngortinneqarmat,
kukkunersiuinermut ataatsi-
miititamut misissuinissamik
piumasaqarnermigut taassu-
minnga uppititsisumut.
Partiinit arlalinnit naalak-
kersuisutut akisussaatinne-
qamissaanik piumasaqartue-
ruppoq. Kukkunersiuiner-
mullu ataatsimiititaq piuma-
saqarsimagaluarpoq malem-
agassat atuuttut malillugit a-
kisussaatinneqamissaa.
Maleruagassallu atuuttut
tassaapput naalakkersuisunut
ilaasortat akisussaanerannut
isnatsisit.
Direktørimik
soraarsitsigami
tunuartitaasoq
Inatsisartunut siulittaasoq Johan
Lund Olsen suli Inatsisartunit
tatigineerunnermini
peqqutaarpiartumik
paasitinneqanngilaq
(JB) - Naalakkersuisunut
ilaasortaq Mikael Peter-
sen pillugu suliaq mar-
lunngormat Inatsisartuni
ilaasortat pillugit suliani
kisiartaanngilaq. Aam-
mattaarmi Inatsisartut
siulittaasuat Johan Lund
Olsen pillugu saqqum-
mertoqarpoq. Peqqutaa-
sulli assigiinngitsorujus-
suupput. Mikael kukku-
sumik inatsisillu unior-
lugit ingerlatsinini pillu-
gu tunuarpoq, Johan
Lund Olsen-illi ingerlat-
seriaatsip eqqortumik i-
ngerlanissaanik piutna-
saqarnini tunuassutigaa.
Pineqartorpiaq oqaati-
gineqartutut tassaavoq,
Inatsisartut Allattoqarfia-
ta direktørianik, Lars
Langkjær-imik soraarsit-
sineq. Johan Lund Olsen
kisimiilluni direktørip so-
raarsinneqarnissaanik
kissaateqartuuvoq, siu-
littaasoqarfimmi ilaasor-
tat sinnerisa tamanna a-
kerlerigaat.
- Sooruna Inatsisartuni
direktøri soraarsikkit?
- Pisuni arlalinni eq-
qunngitsumik iliortamera
pillugu taamaaliorpunga,
Inatsisartuni siulittaasuu-
simasoq oqarpoq. - Taak-
ku allattaavimmut allat-
torpakka. Aaku: 10. juni,
14. juni, 15. juni - allallu
- ippassingami 28. okto-
ber tikillugu.
Sumiginnaasameq
- Pineqartoq tassaavoq
direktørip suliunnaarsin-
neqartup pisuni arlalinni
siulittaasoq atorfeqarfi-
gisani sanioqqutiinnarlu-
gu iliuuseqartarsimanera.
Atorfininnerani nassuia-
ammi aallassimavoq, I-
natsisartuni siulittaasoq
qullersarissagaa. Ataat-
simiigiaqqusinerit, sunul-
luunniit allakkatigut siun-
nersuutit, illumiit anisut
tamarmik imaluunniit
siulittaasoqarfiup akuuf-
figisassai tamarmik soo-
mnarni siulittaasoq aqqu-
saaqqaartartussaavaat.
Tamannalu direktørip su-
miginnartuartarsimavaa,
aasarlu allakkatigut mia-
nersoqqusariaqarsima-
vaara, tassanilu nerior-
suivoq pitsannguiniami-
arluni.
Taamaakkaluartoq
killeqqutaartuarpaanga,
taamatullu sulineq uanga
naammagiinnarusunngi-
lara.
Inatsisartut
ilanngullugit
- Siulittaasoq kisiat kil-
leqqutaarneq ajorpaa.
Aammattaaq Inatsisartut
sumiginnartarsimavai,
tassanilu aalajangerne-
qartut suusupagisarsimal-
lugit.
Kisianni siulittaasoqar-
fimmi Inatsisartut siulit-
taasuata maalaarutai, di-
rektørillu pineqartup sor-
aarsinneqarnissaanik piu-
masaqaatai tusaaniarpal-
laarneqarsimanngillat.
Taamaalluni Danmark-
imi isumaqatiginninniar-
sinnaatitaanermut ilisi-
matuunik inatsisilerituu-
tut oqaaseqartitsinissaq
pisariaqalersimavoq, tas-
sanilu naatsumik ersa-
rissumillu Inatsisartut
siulittaasuat Inatsisartuni
oqartussaaffiit agguataar-
neqarnerat pillugu apeq-
qusiinertaqanngitsumik i-
lalemeqarpoq.
Iluaqutaangaanngilarli.
Narrannartuliornerit i-
ngerlaannarput, Johan
Lund Olsen-ilu allatut ili-
uusissaamlluni Inatsisar-
tut Allattoqarfianni direk-
tøri soraarsippaa. Taanna
misissuinerit ingerlane-
rini suliartoqqusaanngi-
laq. Tamatuma pinerani
»nalingitinneqarluni« pi-
sortaq Jakob Janussen ki-
simiilluni allaffissorner-
mik aqutsisuuvoq.
Tunngaviliiso-
qanngilaq
Marlunngormat unnuttoq
Inatsisartuni Johan Lund
Olsen-imut tatiginnik-
kunnaarnermik saqqum-
miussinermi, naammagit-
taalliutigineqamera pillu-
gu tunngaviliisoqanngi-
laq. Aamma tamatuma
kingorna ataatsimiinne-
rup matoqqasumik
ingerlateqqinneqarnerani
tunngavilersuisoqanngi-
laq, kisianni taamaakka-
luartoq Johan Lund Olsen
tunuarniuteqaruni pit-
saanerussasoq isumaqar-
poq. - Siulittaasup kia-
luunniit siulittaasoqarfik
akerlilersortigisani
suleqatigisinnaanngilaa,
AG-mut oqarpoq.
Inatsisartunut ilaasor-
taq Ole Lynge, Inuit
Ataqatigiit, Inatsisartuni
siulittaasunngorpoq,
maannamullu suli AG-p
atuartartuinut oqaaseqaa-
tissaqarani.