Atuagagdliutit - 04.11.1999, Blaðsíða 14

14 TORSDAG 4. NOVEMBER 1999
ATU AG AG DLI UTIT
MEERAALLUNILI
NUNATSINNUKA-
RUSULERSOQ
Taamaattumik ullut ilaanni oqarmat Kalaallit Nunaannut
aallalerluni ilaqutai tupaallanngilla
J J-J
j-_r
SØREN HALD MØLLER
Isumaqatigiissutigisimagalu-
arparput ataasinngornikkut
ataatsimut naapeqatigiissal-
luta, AG-p aaqqissuiso-
qarfianut piffissaq naleqqu-
tinngilliunnartoq, allatulli
ajomaqaaq. Namminersome-
rullutik Oqartussani atorfillit
qullersaata Søren Hald Møl-
ler-ip panini Naasunnguaq
sap. akunnerata naanerani
ilagisussaavaa, iluaqutaan-
ngilarlu oqassagaanni AG-
mit pisuuneq ulapittorujus-
suunerlu, aviisip aaqqissuun-
nera naammassineqalermat,
inaarsaanissamullu iluamik
piffissaqarani. Apersuinia-
rutta utaqqisunut siuleriiaa-
nut ilannguttariaqarpugut,
taamalu utaqqillugu Naasun-
nguup ataataatalu pinnguar-
nerminnik naammassinnin-
nissaat.
T aamaattussaammat.
Paasinarsivorli utaqqisut
siuleriiaat naatsorsuutigisa-
mit ikinnerusut. Sapaatik-
kummi ualikkut Søren Hald
Møller sianerpoq oqalunilu
apersuineq maannakkut pi-
sinnaasoq, angallatip kisaa-
nik amoorutip peerniamera
utaqqisinnaagukku apersor-
neqarnissaminut piareersin-
naalluni. Taamaalilluni nam-
minersornerusuni atorfillit
qullersaat ataatsikkut inger-
latsisinnaavoq ataatatut asan-
nittutut, sunngiffimmi anga-
lasartutut atorfilittullu nui-
masutut, inuinnaat alaper-
naannerannik paasinnissin-
naasoq: Namminersomerul-
lutik Oqartussani atorfilinnut
qullersanngortoq kinaana?
Qasigiannguit eqqaanni
umiatsiaalivissittarfiup tu-
ngaanut najugaqarpoq. Kigu-
taamanik ateqarpoq, ilumut
isikkivigissorsuarmi. Iga-
laarsuup avannamut kimmut
sammisup saavanut qeqqik-
kaanni natermiit kissarneq
qummukaasarpoq. Iigaq kis-
sartumik supoortoqarpoq,
taamalu silaannaq nillertoq
igalaarsuarmit pisoq inimut
isertinnaveersaarlugu. Tas-
saanngaanniit timmissanik
isiginnaartoqarsinnaavoq, ta-
manna najugaqarfigineqaler-
simagaluartoq isiginnaarlugit
suli pissanganarluinnartunik,
ilaannikkullu arferit takune-
qarsinnaasarput Qasigian-
nguit saneqqullugit ilummu-
kartut, kangerluit marluk
naapiffianni sarfarnersap tu-
ngaanukartut.
Søren Hald Møller-ip 40-
nik ukioqangajalersup inuu-
nerani ukiut siulliit oqalut-
tuassaqarpallaanngillat. Bis-
bebjerg-imi 1960-imi inun-
ngorpoq, Hvidovre-mi inis-
siarsuit ilaanni ukiuni siuller-
ni najugaqarluni.
Angajoqqaavi Skjem-imit
pipput, angutaalu ilaquttami-
nit kisimiilluni ilinniarner-
tuutut atuarnissamut akissa-
qarfigineqarluni. Sakkutuu-
jugami civilingeniør-inngor-
poq, soraarninngornissami
tungaanut taamatut sulilluni.
Nukappiaqqat mikisuutillu-
git amaat angerlarsimaannar-
poq. Qatanngutaalu ateqar-
put Poul aamma Ole.
Avannamut
Avannamut ingerlaneq aal-
laqqaataani ilaqutariinner-
mut tunngassuteqaraluartoq,
arlaannaalluunniit Kalaallit
Nunaannik imatut sammisa-
qanngilaq. Nuuffigaat Øl-
stykke, Frederikssund-ip eq-
qaani qimuttuitsut unittarfiat
mikisunnguaq, parcel-inik
illuliortarneq 1960-ikkunni
illoqarfeeqqani allanngome-
rujussuarnik pilersitsimmat.
- Kikkut tamarmik Ølstyk-
ke-mi najugallit nutaajupput,
tamannalu arlalippassuarti-
gut pissanganartoqarpoq, Sø-
ren Hald Møller oqaluttuar-
poq. - Taamanikkut avata-
ngiisit uatsinnut nukappiaq-
qanut pitsaasorujussuupput.
Najugaqavissut nuuttullu
akomanni akerleriittoqarneq
ajorpoq, kikkummi tamarmik
nuuttuummata. Inuusuttuaq-
qat pinerlunniameq ajorput,
aatsaat kingusinnerusukkut
tamanna atuutilermat. Mee-
raagama Ølstykke nuanner-
sorujussuuvoq.
- Taamanemit eqqaamasa-
ma pingaamersaraat ilusiler-
suinermut ilinniartitsisorput
Emil Rosing, kalaallit qiim-
mattartamerannik uatsinnut
tunissuteqarluartoq. Pap-
piaqqat manngersarlugit ka-
Ukiut 34-t matuma siorna Søren Hald Møller taama isik-
koqarpoq - tallimanik ukioqarluni.
Søren Hald Møller, som han så udfor 34 år siden - fem år
gammel.
Søren Hald Møller-ip (saamerleq) ilaatigut angalaqatigai naalakkersuisunut ilaasortaasimasoq Emil Abeisen
(qiterliulluni issiasoq).
Søren Hald Møller (t.v.) på rejse med blandt andre tidligere landsstyremedlem Emil Abeisen (siddende i midten).
laallit kiinarpaannik sanasar-
pugut, flamingo-nillu illuik-
kiortarluta. Isumaqarpunga
tamanna Kalaallit Nunaannik
soqutiginnilerninnut pissu-
taaqataasoq, ullulli ilaanni
tupaallappunga angajoq-
qaakka oqaluttuukkakkit
Nuummut suliffissarsiorsi-
mallunga, anaanamalu oqar-
figimmanga tamanna ukior-
passuarni ilisimasimallugu.
Immaqa Nuummut nuunnis-
sara pivallaanngikkaluarlu-
gu, kisianni meeraatillunga
Kalaallit Nunaat eqqaaneqa-
raangat qularnanngitsumik
qiimmattarnera takutittarsi-
mavara.
Suli avannamut
Kisianni Søren Hald Møller
nunatsinnut aallartinnani suli
Kalaallit Nunaannik maqaa-
sinnittariaqarpoq.
- Taamanikkut najugaqar-
fiit ilaasa siuarsamissaannut
atatillugu Hærens Materiel-
kommando Hjørring-imut
nuunneqarpoq. Ataataga
nooqataammat soorunami
uagut malinnaavugut.
- Hjørring-ip avannaa’tu-
ngaani Højene-mi najugaqar-
pugut, tassanngaanniillu ka-
laallit najugaqarfigalugu
atuarfigisartagaannut Skibs-
by-mut ungasinngilaq, tassa-
nilu atuartut ilagalugit ataat-
simut ungdomsklubeqarpu-
gut. Taamaattumik sap.
akunneranut unnunni arlalip-
passuami kalaallit ilagisar-
pakka ikinngutitaartorlunga-
lu. Ilaatigut eqqaamavara
atuartut Tasiilamit pisut
amerlasoorpassuusut, atuar-
flat piteqqap tingissimamma-
gu. Eqqaamavaralu nipiler-
sornermik soqutiginninner-
put kulturinit marlunnit qa-
noq sunnemeqarsimatigisoq.
Taamaallaat atomeqartarma-
ta Gasolin aamma Sume.
Ilinniarnertuunngornerma
kingoma Aalborg-imi inuia-
qatigiinnut tunngasunik ilin-
niarpunga, tassanilu kalaallit
avatangiisii aamma ilinniar-
lugit. Cand.phil.-itut inerama
Danmark-imi marlussunnik
atorfeqarpunga Kalaallit Nu-
naannut suliffissarsiunngin-
ninni.
1986-imiit ukiup aappaa
avillugu pisortat isumaqati-
giinniartartuini sulivunga,
taamanikkut heliportitoqqa-
mi allaffeqartumi. Isumaqar-
punga ajuallatsitsissananga
oqaruma suliaq nuanniilluin-
nartuusoq. Immikkoortorta-
qarfik sakkortuumik aqunne-
qarpoq København-imi Is-
lands Brygge-miit, annertu-
nerusumillu suliaqarneq
ajorpugut. Ualilaaginnartoq
soraartarpunga, qasusimana-
nga uannullu tunngassute-
qartunik suliaqarsinnaallu-
nga. Taamaattumik kalaallit
oqaasiinik ilinnialerpunga,
ilinniagassakkalu uteqattaar-
tarlugit. Ilikkagassat nammi-
neerlutik takkunneq ajorput,
aammalu ilinniameq imaa-
liallaannaq taamaatittaria-
qanngilaq.
- Nalunngilara kikkut ta-
marmik taamatut periarfis-
sinneqarsimanngitsut, ua-
ngali iluaqutigaara atorluar-
niarlugulu, taamaattumik ul-
lumikkut naammaginartumik
kalaallisut oqalussinnaavu-
nga.
- Qanoq pikkoritsigaat?
- Tamanna allat nalilissa-
vaat, nalilerniamerami ajor-
nakusoorsinnaammat. Ilaat
isumaqarput kalaallisut kak-
kattuusunga, uangali nammi-
neq oqartarpunga kalaallisut
piginnaasakka igaffimmi
atorluarsinnaanerusut.
Kalaallit Nunaannut
tikinneq
- Kalaallit Nunaannik takoq-
qaarnerit qanoq misigisa-
qarfigaajuk?
- Kalaallit Nunaat qanoq
issasoq siumut eqqarsaatige-
reersimavara, qilanaarisaqar-
NAMMINEQ PIGISAQ / PRIVATFOTO