Atuagagdliutit - 11.11.1993, Blaðsíða 13

Nr. 106 • 1993
73
GRØNLANDSPOSTEN
Aqqutissiorluni
eqqumiitsuliortunngortoq
Eqqumiitsuliortutut inuuniaraanm pigisassaraluit ilaat pinnt
julemærkimik titartaasup Buutip allamik inuuneqamissani ’
^tsoortariaqarput, kisiannili
issaatiginngilaa
toqqarsimavara. Aammami nuan-
lalajangersinnaasarpara. Meeqqat
errortanik manioqqaasinnaasar-
ikioq manna julemærkimik titar-
■aa.
et godt med. Jeg kan tilrettelægge
hænge vaksetøj ud, når vejret er
ærkekunstner, Buuti, som sidder
iyberth)
NUUK(LRH) - Inuunermi
toqqaasoqartariaqarpoq,
aammalu allat pinngitsoor-
tariaqarlutik, ukioq manna
julemærkimik titartaasoq
Bodil Pedersen, Buuti oqar-
poq.
- Meeqqerigaanni, eqqu-
miitsuliortutut suligaanni
angerlarsimaffimmilu pis-
sutsit ingerlalluartinnia-
raanni tamatigut anngu-
mersinissaq ajornarsinnaa-
sarpoq. Kalaalerpassuit eq-
qumiitsuliortut iluamik
inuuneqassagunik saniati-
gut suliffeqartariaqartar-
put, kisiannili uagut biile-
qanngilagut, atisaqarnerlu
eqqarsaatigalugu piumasa-
lissuungilanga aammalu
atoreernikorpassuarnik pe-
quteqarpugut.
- Qalipaaneq titartaaner-
lu inuuniutigalugu misilin-
niarlugu toqqarsimavara.
Aammami nuannarisoru-
jussuuara. Ulloq atugassara
qanoq isikkoqassanersoq
aalajangersinnaas arpara.
Meeqqat napparsimalersil-
lugit paarisinnnaavakka, si-
la alianaakkaagat errorta-
nik manioqqaasinnaasarlu-
nga aammalu oqorutinik si-
laannarissartitsisinnaasar-
lunga.
- Sapilertinnagu ingerlat-
tuassavara, Buuti oqarpoq,
taassumalu eqqumiigaa inu-
it qalipakkani 2.000 krone-
qartut paasigaangamikkit
akisugisarmatigit. - Taak-
kumi qaammammut 15.000
kronit missaanni aningaa-
sarsimarput, uangali assilis-
sat pingasut naammassissa-
gukkit qaammatip ataatsip
missaa atortariaqartarpara.
Inuit nalligai
- Inuit suliartomiarlutik, pi-
siniarlutik angerlariarlutil-
lu nerisassiorniarlutik tua-
viinnarsuaq inuusariaqar-
tartut nalligaakka, Buuti
oqarpoq, ' taassumalu uia
akuttunngitsunik nerisassi-
ortarpoq niuemiartarluni-
lu.
Uima paasisinnaavaa ataat-
simik affarmillu ukiulim-
mik meeraqarluni qanoq in-
nersoq, Buuti aammattaaq
arfinillinik qulingiluanillu
ukiulinnik meeraqartoq
oqarpoq. - Meeraaqqat paaq-
qutarisarialerujussuusar-
put.
- Meeqqakka mikinerini
angerlarsimaannarnissara
sapinngisamillu paaqquta-
rilluarnissaat toqqarsima-
vara. Meeqqat pilertortoru-
jussuarmik allisarput, taa-
maammallu tigummigallar-
nerini nuannaarutigisaria-
qarput. Oqartoqarsinnaa-
voq iluarusullunga inuu-
suusunga. Imaanngikkalu-
arpoq kaagiaraliortuaan-
nartugut, kisiannili periar-
fissaqartarpugut.
Buutip nassuerutigaa
aningaasarsiortumik ueqar-
simanngikkaluaruni taama-
tut inuusinnaasimanngik-
kaluarluni.
- Inuunitsinni toqqaasari-
aqartarpugut.
Buutilumi taamaaliorsi-
mavoq. Pania Nivi arfinilli-
nik ukioqarpoq atualeqqam-
merlunilu - klasse-mi ka-
laalliaqqat qallunaajaqqallu
kattunneqarfigisaanni.
Qallunaatuinnaq
Buutip qallunaamik ataata-
qarpoq kalaallimillu anaa-
naqarluni, Qaqortumilu pe-
roriartorsimavoq. Qatan-
ngutigiinni sisamaasuni
angajullersaavoq. Qatan-
ngumminilu kisiartaalluni
qallunaajaqqat klasse-anni
atuarsimalluni. T amanna
ullumikkut aliasuutigisar-
paa.
- Ullutsinni nammineer-
luta toqqaasinnaalersima-
vugut. Taamaammallu pa-
nimma qallunaajaqqat ka-
laaliaqqaUu kattunneqarfi-
gisaannii atuarnissaa toq-
qarsimavara. Kalaallisut al-
lassinnaarpianngilanga atu-
arsinnaarpiarnangalu, taa-
maammallu oqaluinnarsin-
naagama nuanniigiuaan-
narsimavara. Soorunami
anaananniit allagarsiakka
atuarsinnaagaluarpakka,
kisiannili atuakkanik ima-
luunniit fjernsyn-ikkut alla-
gartaliunneqartartunik atu-
arsinnaanngilanga.
Buuti 14-inik ukioqarluni
Danmarkimi atuarfimmi
ineqarflutigalunilu nerisa-
qarfiutigisumi atualerpoq.
Iluatsivallaanngilarli.
- Ukiut marluinnaat na-
jorsinnaasimavara. Allaan-

- Sapilersinnanga taamatut ingerlajuassaanga, Buuti oqar-
poq, taassumalu eqqumiigaa inuit qalipakkani 2.000 krone-
qartut paasigaangamikkit akisugisarmatigit. - Taakkumi
qaammammut 15.000 kronit missaanni aningaasarsimar-
put, uangali assilissat pingasut naammassissagukkit qaam-
matip ataatsip missaa atortariaqartarpara.
- Så længe jeg kan få det til at hænge sammen, bliverjeg ved,
siger Buuti, som underer sig over, at folk kan falde i svime
over, at hendes malerier kan koste2.000kroner. -De får selv
omkring 15.000 kroner om måneden, og det tager mig om-
kring en måned at gøre tre billeder færdige. (Ass./Foto:
Louise-Inger Lyberth)
ngivikkami sianiutikka ta-
marmik ammima qaaniit-
tut. Aammami sungiusima-
sakka qimassimavakka
inuusuppallaarsimallunga-
lu. Misigisara taanna sak-
kortooq puigorsinnaanngi-
lara. Kisiannili guitarersin-
naalernera tuppallersaatigi-
sarpara, Buuti qungujulluni
oqarpoq.
Buuti ukiuni marlunni
Ringe Kost- og Realskole-
meereerluni Qaqortumut
uterpoq. Ukioq kingulleq re-
alskole-miinnermini inuus-
sutissarsiutissani toqqarni-
artussanngorsimavaa.
- Sapernaqaaq. Inuussu-
tissarsiutissamik toqqaani-
artarneq killeqartorujus-
suusoq isumaqarpunga. Qi-
nigassat amerlaqaat, ataa-
siinnarlu toqqamiartussaa-
varput.
Aningaasaateqarani
Buuti taamaalluni titartaa-
laartalerlunilu qalipaalaar-
talersimavoq, taamaakkalu-
artorli ataatanilu isumasio-
qatigiissinnarlutik ilinnia-
lerniarluni aalajangersimal-
luni.
- Qalipaasalerusullunga
ataatanga paasitikkaluarpa-
ra. Kisiannili naamerluin-
naq. Qalipaasut akissarsior-
sinnaanngilllat. Aammami
sapernaatsuinnaanngilaq,
immaqa sapernannginneru-
simassagaluarpoq ifliortun-
ngorniarlunga oqarsimaga-
luaruma. Atorfimmi taanna
suusoq naluneqanngilaq.
Sumimi aamma titar taaner-
mik qalipaanermillu ilinni-
artoqarsinnaava?
Buuti pitsaasunik siun-
nersuisoqartillugu tusar-
naartuaannarpoq, taa-
maammallu højskole-mi aal-
lartippoq.
Tassa Holbæk-imi
kunsthøjskole-mi. Tassani-
mi eqqumiitsuliorneq tipisi-
neqar sinnaavoq...
Kisiannili ukiup tulliani
Buuti fritidspædagog-itut
ilinnialerpoq 1977-imilu
naammassilluni. Ukioq
taanna Kalaallit Nunaan-
nut uterpoq, ilaatigullu
meeqqanik immikkut ittu-
mik Uinniartitsisutut atorfl-
nilluni.
- Suliaq taanna nuanna-
raara. Kisiannili ilaanneeri-
arluni eqqarsaat takkuttar-
poq: Ukiuni 60-ini taamatut
atorfeqassavit, Buuti illar-
luni oqarpoq.
Unnukkut ilinniarpoq
Buutip inuunera 1982-imi
allanngorpoq. Tunumee-
reerluni Danmarkimut pi-
gami støttepædagog-inngor-
poq, unnukkullu titartaa-
nermut ilinniartitsinermut
ilanngulluni. Uinniartitsi-
sua Birthe Poulsen Skolen
for Brugskunst-imi ilinniar-
simavoq, ilinniarflllu taan-
na ullumikkut Dansk De-
signskole-mik ateqarpoq.
- Tassani ilinniarluarsin-
naavutit, Birthe-p Buuti
oqarfigisimavaa, Buutilu
1982-imi Skolen for Brugs-
kunst-imut qinnuteqarpoq.
- Artornartorujussuuvoq.
Inuusuttut 380-iulluta ullu-
ni sisamani misilitsippugut,
36-iinnaallu iserput. Piuma-
saqaataasut sakkortooru-
jussuupput, arnamillu inus-
siarnersumit oqaluttuunne-
qanngilagut an gusisim aner-
lu ta angusisimannginnerlu-
taluunniit. Matumut allat-
torsimaffik nivinngarneqar-
poq, tassanilu takusinnaa-
varput angusisimanerluta
angusisimannginnerluta-
luunniit. Uangali angusivu-
nga, eqqarsaatigalu siulleq
tassaavoq: Soorunami aam-
ma taanna sapinngilat.
Buuti 1986-imi naammas-
sigami suliassaqarpallaarsi-
manngilaq, kisiannili ta-
manna Einigorsimavaa. Ilaa-
tigut takutitsisarsimavoq
aammalu KNI, Namminer-
somerullutik Oqartussa, Ir-
ma Udenrigsministerialu
sullittarsimallugit. - Ani-
ngaasakilliuleraangatta,
soorlu meeqqerivinni assigi-
saanniluunnniit paarlattaa-
sinnaasarpunga.
Suliatsialak
Buuti Kalaalllit Nunaanni
julemærkip siulersuisuisa
saaffigimmanni qinnuigalu-
nilu julemærkilioqqulluni
qulaallassimanngilarluun-
niit.
- Kalaallit Nunaata jule-
mærkianik iminneqarluni
akuersinngikkuit naammal-
luartuusimassanngilatit.
Suliakkiissutigineqar tormi
pitsaasuuvoq. Piffissarujus-
suaq atorlugu isikkussaa eq-
qarsaatigeqqaartariaqar-
poq, aammalu qalipannis-
saanut piffissaq atortaria-
qarluni. Suliap ingerlanera-
ni qaammatit marlussuit
qaangiutikatareersinnaa-
sarput.
Buuti siunnersuutinik ar-
lalinnik Kalaallit Nunaata
Julemærkiata Siulersuisui-
nut nassiussivoq, taakkulu
toqqarsimavaat »Nunap
inooqqaavi qaamanersior-
tut«. - Isumaqarpunga ka-
laallit julemærkiata eqqu-
miitsuliorpalaartumik saq-
qummersinneqartarnera
ileqquusoq kusanartoq,
taakkumi uummataasanik
nissiaqqanillu ulikkaarlugit
saqqummersinneqarneq
ajorput. assut eqqissiallan-
nartuuvoq. Kalaalht jule-
mærkiat qqissinermik oqa-
riartuuteqartarpoq. Jule-
mærkit eqqissinermik pin-
nissutsimillu saqqummer-
sitsisarput, tamannami
juulhp oqariartuutigaa,
Buuti oqarpoq, erseqqissaa-
tigaalu mianersortumik
misigittartumillu sulinissa-
ni kajungerinerullugu. - Qa-
lipakkanni misigissutsit
malugineqartariaqarput.
Alu tor nar tuu sar iaqarpu t,
aammami tassunga atatillu-
gu qaamaneq pingaarute-
qartorujussuuvoq.