Atuagagdliutit - 08.09.1982, Blaðsíða 9

Nakkutilliisut:
aru/Hk akaariigunnaarnermut peqqutaavoq.
0rsk er blevet et stridens æble.
tyskit aalisartui
tigusarineqartaqquaat
fypaatip akunnerani kingullermi qallunaat naalakkersuisui
nuvigaat kommissionip tyskinik Kitaani
Qarrillinniarsinnaatitsinera unitseqqullugu
ra ^^Kersuisut sapaatip akunne-
. 1 kingullermi qallunaat naalak-
sj rsu'suinut saaffiginnipput, paa-
skifrS?mrnat’ EF-kommissionip ty-
ng killiit aalisartui Kalaallit Nu-
3r .a Kitaata avataani saarullinni-
fHa >.SS-aniU* akuersissuteqarfigisi-
( Saaffiginnissutip oqaaser-
'^aapput:
terj 82-imi augustip 26-ianni minis-
NaU,nerrnut telexerutiga nangillugu
ak j^^^ersLiisut sakkortunerpaamik
kilT eiPaat Kommissionip tyskit
s ut Kitaata avataani 2000 tonsinik
'nni'ssaannik akuersissuteqar-
Kitaata avataani saarullin-
liSaertl>ssaannik unioqqutitsilluni aa-
. nertut isumaqarfiginninnertik
akkersuisut aalajangiuppaat, ta-
mannami agguaqatigiittarnissamik
aaqqissuussinermut atuuttumut aker-
liuinnarani aammali Haagimi aalaja-
ngersakkanut nungutsaaliuisariaqar-
nermullu, isumaqatigiissutigineqa-
reersimasumut, akerliulluinnarpoq.
Siuliini taaneqartut tunngavigalu-
git naalakkersuisut ilungersorlutik
Danmarkimi naalakkersuisuusut qin-
nuvigaat pisariaqalissappat unioqqu-
titsisumik aalisartoqarnerani iliuu-
saasartut ingerlatileqqullugit, tamak-
kulu ilagisarpaat angallatinik pine-
qartunik tigusarinninneq, naalakker-
suisuttaaq qallunaat naalakkersuisui
qinnuvigissavaat kommissionip aala-
jangiinera unitseqqullugu, tamanna-
mi aalajangiunneqarsimammat Mi-
nisterrådi pisariaqartutut akuersiseq-
qaarnagu«.
Danmark EF-ip
^Kartussivianut
tinerdlutigissåusaoK
kitdllt nunavta avatane au/isamigssånut Danmarkip
erdlitinera ajorineKarpoK Rumamilo isumaKatigissumik
ni0rKutitsinertut issiginexardlune tyskinit kitdlemit
eri(Sk*and kitdliup Danmark EF-ip
pi artussivianut unerdlutiginiar-
„e; nalunaerut tamåna ministeriu-
up Anker Jørgensenip tiguvå
tUi,8mineK nålagkersuissoKatimilo
r„( “»'•nialernermingnik nalunae-
KijteKarncrme kingorna nalunaer-
aP-akunialungue Kångiututdlo.
kiui Unaerut tamana Københavni-
l4g. aPuneKarpoK tyskit kitdllt nå-
'but C'siiissuisa sujulerssortåta Hel-
tal ^m'dtip »agdlagkissartuanit«,
get) gauvfiup agdlagtånit Hans-Jur-
ti^ Wischnewski-mit. nalunaerume
kjtcj^ne ama OKautigineicarpoK tyskit
gip 11 nålagkersuissuisa ajussåruti-
iv^l Hfinerat Danmarkip Tyskland-
jp ° kitdliup isumaKatigingitulersi-
ne . erat tyskit Kalåtdlit-nunåta encå-
. U|tsaisinaunerat pivdlugo.
Ss^^aKatigTngissuterpiaussoK tå-
l(j7^°K Haag-ime aulajangersagkap
His(e llTle åmalo 1980-ime EF-ime mi-
Ssp^atigingnit akuerineKarsima-
pasissanaK arnera.
tyskit kitdllt apencutingortitaisa i-
lagåt ilumut kalåtdlit periarfigssaicar-
nersut sårugdlit pissagssarititaussut
EF-kommissionip sujunersutå nåper-
tordlugo 75.000 tonsiussugssat tamai-
sa pissarisavdlugit.
sapåtip-akunerata matuma sujulia-
ta nålernerane sule erssencigsisimå-
ngilaK ilumut Tyskland kitdliup ag-
dlagax EF-ip encartussivianut nag-
siusimanerå. agdlagkiap nagsiune-
Karnigsså sujugdlermik kinguartine-
KarpoK Anker Jørgensenip kisalo
Hans-Jiirgen Wischnewski-p nåpetca-
tigingnigssat perérserdlugo.
åma imåisinauvoK tyskit kitdllt nå-
lagkersuissuisa nunavtinilo nålagker-
suissut sujuligtaissuata Jonathan
Motzfeldtip, nålagkersuissunut ilau-
ssortap Lars Emil Johansenip, nuna-
nut avdlanut ministerip Kjeld Olesen-
ip nunavtinutdlo ministerip Tove
Lindbo Larsenip atautsimacatiglng-
nigssåt utancimårneKaratdlåsassoK.
Qalorsuamik k i pi si
samissamut sakku-
lersugaanngilagut
Nakkutilliissutit »Hvidbjørnen«
aamma »Beskytteren« maannakkor-
piaq Kalaallit Nunaata imartaaniip-
put. Kutterit nakkutilliissutit pingasut
ilagalugit naammattussaassapput, ty-
skit saarullinniartuisa ingalassimatin-
nissaannut, taama oqarpoq Kalaallit
Nunaanni sakkutooqarfimmi aalisa-
nermik nakkutilliinermi officeriusoq
John Grusgaard.
— Pappiaramilli sumilluunniit ti-
gusaqarsimanngikkallarpugut, oqar-
poq. — Imaappoq, suut tamarmik
pissusitoqqamissut ipput tyskillu aali-
sartui maani aalisarluarsinnaapput
— saarulliilli saniatigut pisaannartut
pisarisinnaallugit. Saniatigut pisari-
sinnaasatik sinnertoorunikkik tigusa-
rineqassapput.
Siornanngorpoq islandimiut tulun-
nik saarullilerngusaateqarateqamik
atorsimasaat qalorsuit wireinik kipisi-
sarneq uagut atorsinnaanngilarput.
— Taamaaliornissamut sakkuute-
Saarullilemgusaannq:
Aalisartut sakkor-
tusaamiartimasin-
naanerarput
Qallunaat naalakkersuisui sapaa-
tip akunnerani kingullermit
AAK-mit KNAPK-millu qinnuvi-
gineqarput »Kitaani nunani alla-
miut saarullinniarnerat tamaat
unitseqqullugu«.
Qinnuviginissummi taaneqarpoq
Kalallit Nunaanni sakkutooqarfik
peqquneqarsinnaasoq nunani alla-
miut aalisariutaat, Kitaata avataani
saarullinniartut tamarluinnaasa, ti-
rusarisaqqullugit.
»Tamakkua qallunaat tungaanniit
erngiinnarluinnaq atulersinneqan-
ngippata, tamanna isigissavarput
kalaallit soqutigisaannik sumigin-
naanertut annertuutut, tamannalu
naalagaaffeqatigiinnermut iluaqu-
taanavianngilluinnarpoq pingaartuj-
mik Kalaallit Nunaata maannakkor-
piaq EFimut pissusai eqqarsaati-
galugit«, oqaaseqaammi, AAK-p
direktørianit Niels Fensbomit
KNAPK-llu siulittaasuanit Nikolaj
Heinrichimit atsiorneqarsimasumi,
taama aallaasimasoqarpoq.
AAK siusinnerusukkulli saarulli-
lerngusaannermut tunngatillugu
oqaaseqareernikuuvoq tyskit Kitaani
saarullinnialissagaluarpata unitsik-
kumallugit »sakkugineqarsinnaasut
suulluunniit sakkugalugit«.
Aperineqaramilu tamatumani
nammineq saassussisarsinnaaneq
ilanngullugu eqqarsaatigineqarner-
soq, avataani aalisartut direktøriat
Niels Fensbo akivoq: — taamaas-
sinnaaratarsinnaavoq, kisiannili soo-
runalimi neriuutigaarput, tamanna
pisariaqalissanngitsoq. solsi
qanngivippugut, John Grusgaard o-
qarpoq. — Sakkuutit immikkut ittut,
taamaaliornermi atorneqartartut, pi-
ginngilavut, naak sananeqartartut a-
torneqartartullu. solsi
Atassutip siulittaasua:
EF-ip iliuusaa
»assut ajuusaamarpoq«
Atassutip siulittaasuata EF-komr
missionip tyskinik Kalaallit Nunaata
Kitaanut saarullinniarsinnaatitsinera
tassaanerarpaa »iliuuseq ajuusaar-
narluinnartoq akuerineqarsinnaan-
ngitsorlu«.
Taamaalilluni Naalakkersuisut
nunani allamiut saarullinniarnissa-
mik pilersaarutaannik assuarinnin-
nerat taperserpaa. — Ilisimatuummi
naliliinerat malillugu tunniussinnaa-
saqanngilagut. Imaappoq pisarisin-
naatitaasunit amerlanerusunik pisa-
qartoqassappat tamanna, aalisapi-
lunnerusimassaaq, Lars Chemnitz o-
qarpoq.
Ilanngulluguli illuatungiliuttut pi-
sortaat oqarpoq, aalisagalemgusaan-
nikkut paasinarsisorlusooq, Kalaallit
Nunaat EF-ip avataaniilluni qanoq
ajornartorsiortigiumaartoq.
— Maannami nalunngilaat, aniu-
masugut. Taamaattumillu sorlu in-
nimigiunnaarsimagaatigut.
solsi
AAKp direktøria Niels Fensbo:
»Atorneqarsinnaasut tamaasa ator-
lugit«.
AKK’s direktør Niels Fensbo: »Med
alle midler«.
AG
ATUAGAGDLIUTIH
GRØNLANDSPOSTEN
ATU AGAGD LIUTIT
9