Atuagagdliutit - 28.03.1984, Blaðsíða 27

Isumaliutersuut- Kronik___
Katsorsaatissaqar-
titsiniarneq — iluamik
isumagineqanngitsoq
»Sundhedsvæsenet i Grønland«- |
imik qulequtalerlugu Kalaallit Nu-
naannut ministeri Tom Høyem Po-
litikenikkut ukioq januarimi allaa-
serisaqarpoq. Allaaserisarlu taan-
na akissutaavoq januarip aallartit-
simalerneraniaviisimi tassani allaa-
serisamut imaattumut: Kalaallit,
qallunaat issuaqinasigik« allattuu-
simavorlu Qaqortumi napparsima-
sunik paarsisoq Marion Thorning.
Qallunaat tusaataanni allaaserisat
Tupigineqarsinaavoq Marion
Thorning isummaminik qallunaat
aviisiinnaasigut saqqummiussim-
mat, oqallisissiarmi kajumissaaru-
taammat kalaallit naalakkersuiner-
mik suliaqartuinut peqqinnissamut
tunngasut Namminersornerullutik
Oqartussanit tiguneqarnissaanni
tamakkununnga tunngasut oqaluu-
serineqaqqullugit.
Kalaallit Nunaannut ministeri al-
lappoq: »Peqqinnissamik isuma-
ginnittoqarfik pillugu Kalaallit Nu-
naanni namminersornerullutik o-
qartussat isumaliutissiissutissaanni
isummat Marion Thorningip saq-
qummiussai ilanngullugit isumaliu-
tigineqareersimapput«. Kalaallit
Nunaannut ministerip Kalaallit
Nunaanni peqqinnissamik isunta-
ginnittoqarfiup Kalaallit Nunaan-
nullu ministereqarfiup »Bestyresen
for Grønlands sundhedsvæsen«-ia-
ta »atassuteqaataat« innersuussuti-
gaa. Kalaallit Nunaanni Nammi-
nersornerullutik Oqartussat tigusi-
nissaannut atatillugu peqqinnissa-
mik isumaginnittoqarfiup ajornar-
torsiutaasa qaangerniarneqarnis-
saannut siunnersuuteqartoqarnis-
saa siunertaralugu Peqqinnissamut
Qullersaqarfik januarip naalernani
oqaloqatiginnittalersussaavoq. Mi-
sundhedsvæsenet, men denne af-
lastning er sket på bekostning af
sikkerhed og kvalitet. KGH’s per-
sonale må betragtes som ukvalifice-
ret til at håndtere medicin, da der
•kke finder opæring sted.
Salg af håndkøbsmedicin inde-
bærer mulighed for fortjeneste,
som kan anvendes til etablering af
udleveringssteder indenfor sund-
hedsvæsenet. Derved kan også
håndkøbsmedicin blive håndteret
På en sikrere måde. I dagens Grøn-
land burde befolkningen betjent af
faguddannet personale tilbydes et
bredt sortiment af håndkøbsmedi-
cin.
Ny struktur
Det er distrtiktslægerne, der ifølge
»distriktslægeinstruksen« fra 1959
har ansvaret for medicindepoterne.
På daværende tidspunkt med et be-
folkningstal på ca. 30.000 og mange
beboede områder, var denne an-
nisterillu allaaserisami naggataani
niutiginerarpaa Kalaallit Nunaan-
nittaaq tamanut ammasumik oqal-
littoqalerumaartoq peqqinnissa-
mik isumaginnittoqarfiup siuner-
taa atortuutaalu pillugit.
Taamatut oqallinnermik aallar-
niinissaq Kalaallit Nunaannut mi-
nisterip Politikenimi allaaserisami-
git siunertarisimasinnaanngilaa
taanami Kalaallit Nunaanni atuar-
neqangaarneq ajormat. Nammi-
nersornerullutik Oqartussat isuma-
liutissiissutaat allanneqarmalli ua-
gut ilisimasavut malillugit peqqin-
nissamik isumaginnittoqarfiup siu-
nissaa eqqarsaatigineqangaarsi-
manngilaq, Peqqinnissamalluun-
niit Qullersaqarfimmi taamaalior-
toqarsimagunarani.
Uagut isumaqarput malillugu
nakorsaatinut tunngasut oqaluuse-
rineqartariaqalivipput, mannami
tikillugu tamakkununnga tunnga-
sut isumagineqartarsimapput inun-
nit nakorsaatilerinermik ilisima-
qaqqissaanngitsunit ilinniarluarsi-
manngitsunilluunniit.
Nakorsaatit pillugit nalunaarusiaq
Nalunaarusiaq »Lægemiddeldistri-
bution i Grønland« 1983-imi ukiak-
kut saqqummersoq atorlugu peq-
qinnissamik isumaginnittoqarfiup
tamakkununnga tunngasortai pil-
lugit oqallinnissamut tunngavissa-
mik saqqummiussaqarsimavugut.
Nakorsaatinut tunngasut manna
tikillugu Kalaallit Nunaanni peq-
qinnissamik isumaginnttoqarfiup i-
lagisimavai suliallu eqqarsaatigis-
sagaanni tamakkununnga killiliun-
neqartartut sippoujussuarlugit alli-
artorsimalluni. Peqqinnissamillu i-
sumaginnittoqarfimmi immik-
koortiterinaveersaarneq eqaassa-
svarsfordeling hensigtsmæssig. I
dag, hvor befolkningstallet er
ca.52.000, og hvor der er færre be-
boede områder, er der brug for en
mere moderne strukturering af læ-
gemiddelområdet, herunder også
uddannelsesmuligheder indenfor
lægemiddelhåndtering.
I Nuuk er denne mulighed til ste-
de, idet opførelsen af Centralsyge-
huset også omfatter bygning af et
nyt apotek.
I det nye apotek, som bør være en
selvstændig enhed, vil uddannelse
af grønlandsktalende personale
indenfor lægemiddelhåndtering
være oplagt. Herved kan viden og
erfaring fremover formidles lokalt
og til sygehuse i større omfang end
hidtil.
Ønskes der ændringer, må debat-
ten startes i Grønland af befolknin-
gen og dets politikere.
Birgit Toft
Lis Møhhl
galuaraanniluunniit nakorsaaseri-
nermut tunngasut immikkoortitas-
saqqissuugaluarput. Taaneqarsin-
naavoq katsosaataarniarnermut
tunngasut Savalimmiuni 1949-imili
immikkoortinneqarsimasut, peeq-
qinnissamilli isumaginnittoqarfiup
sinnera suli Danmarkimit naala-
gaaffeqartiginninnermut atalluni.
Nalunaarusiami pissutsit katso-
saateqarnermut tunngasut tamar-
mik allaaserineqarsimapput, na-
korsaataasiviit illutaat, nioqqutigi-
neqartarneri, kalaallinik peqqin-
nissamik isumaginnittussanik ilin-
niartitsisarneq, nakorsaatinik atui-
neq, aningaasanut tunngasut, umi-
arsuit nakorsaataasivii, nakorsaatit
pillugit Kalaallit Nunaanni kome-
tii, nunani allani assingusuni na-
korsaaserinermut tunngasut min-
nerunngitsumillu siunissami Ka-
laallit Nunaanni nakorsaaseriner-
mik ingerlatseriaasissaq tamaasa i-
lanngullugit.
Nalunaarusiamissaaq ilanngun-
neqarpoq Nuummi nakorsaataasi-
vimmi qaammatini pingasuni
1982-imi august-imiit oktoberimut
suliat suusimanerinik qanorlu an-
nertutigisimanerinik misissuinerit
inerneri.
Inatsiseqannginneq
Nakorsaatit qanoq atorneqartar-
nissaat pillugu atuuttunik malitta-
risassaqanngilaq, qallunaat apo-
tek-eqarnermut inatsisaat nakor-
saatilerinermullu inatsisaat suliari-
neqarsimammat apotek-eqartar-
neq ilaatigut namminersortunit i-
ngerlanneqartoq pisortallu nappar-
simmavinni nakorsaataasiveqar-
tarnerat eqqarsaatigalugit. Taa-
maattumik inatsisit taakku Kalaal-
lit Nunaanni atorsinnaanngilluin-
nartuunerartariaqarput, nalune-
qanngitsutummi maani apotek-e-
qaraniluunniit napparsimmavinni
apotek-eqanngimmat.
Taama inatsiseqannginneq Dan-
markimi pissutsinit allaanerulluin-
narnerartariaqarpoq, tassanimi na-
korsaateqarnermut tunngasut silar-
suarmi sakkortunerpaat ilaannik
nakkutigineqarlutillu pitsaasuutin-
niarneqartarput. Qallunaallu peq-
qinnissamut nakkutilliisoqarfiat
maanna tamakkulu pillugit malit-
tarisassaalerumaartunik maannak-
korpiaq piareersagaqarpoq. Ka-
laallit Nunaannili nakorsaatit pillu-
git malittarisassaalerumaartut nu-
nap iluani pissutsinut ministereqar-
fik taamalu Kalaallit Nunaanni
landslægeqarfik aqqutigalugit peq-
qinnissamut qullersaqarfimmit aa-
lajangersarneqartarput.
Peqqinnissamut qullersaqarfiup
pingaartippaa Kalaallit Nunaanni
nakorsaaserinermut malittarisassat
nutaat Danmarkimi tamakkunun-
nga malittarisassanut, tassalu nap-
parsimmaviit nakorsaataasiveqar-
fiini atuuttunut naapertuuttuunis-
saat. Malittarisassalli taamaattut
nakorsaataasiveqarfinnit nappar-
simmaviit immikkoortortaanut a-
taasiakkaanut tunniussisarnermi
taamaallaat atuuttuugajuttarput
taamalu nakorsiartunut ataasiak-
kaanut katsorsarneqartunulluun-
niit atasiakkaanut tunniussisarner-
mi atuuttuussanatik.
Maannaf tikillugu nakorsaatit a-
taasiakkaat isumannaatsumik ator-
neqartarnissaat peqqinnissamut
qullersaqarfiup kisiat isumaginiar-
tarsimavaa, tamakkununngali tun-
ngasutigut sullissinerup, aningaa-
saqarniarnerup aqutsinerullu tu-
ngaat akuleruffiginiartarsimana-
git. Peqqinnissamut qullersaqar-
fiup tamakku tungaasigut Kalaallit
Nunaanni pissutsit naalakkersuine-
rup tungaatigut nalilersorneqarnis-
saat pingaartippaa, naak nalun-
ngikkaluarlugu nakorsaatinik atui-
nermi isumannaallisaanissaq qa-
norlu atuisarnissaq oqallinnermi
immikkoortikkuminaattussaagalu-
artut.
Maanilu taamaallaat eqqaane-
qassaaq nakorsaatinik Danmark-
imi nunanilu allani tunniussisarneq
inunnit tamakkulerinermik ilinnia-
gaqarluarsimasunit nakkutigine-
qartartoq, taakkualu ilaat ataaseq
pinngitsoorami nakorsaasiorner-
mik ilinniarsimasuussaasartoq.
Kalaallit Nunaannut ministeri u-
kioq januarimi Politikenimi allaa-
serisamini allappoq Dronning Ing-
ridip Napparsimmavissua Nuum-
miittoq Herlev-imi pissutsit malil-
lugit sanaajunngitsoq Kalaallit Nu-
naannulli naleqqussagaalluni. Tas-
sami ministeri taamatut isumaqar-
simassaaq. Peqqinnissamulli tun-
ngasut ilaanni uagut sammisatsinni
»Kalaallit Nunaannut naleqqus-
sakkanik« peqanngilaq. Tassami
naak inatsisit amigaatigineqaralu-
artut, aningaasartuutit amerliar-
tuinnaraluartut suliallu amerliar-
tuinnaraluartut napparsimmavili-
ortarnermi pilersaarusiaasartut sa-
naartortarnerillu pioreersut allan-
ngortinneqarsinnaaneri eqqarsaa-
tigineqarsimanngimmata.
Suliuinajunnaarncq
Nakorsaatinut tunngasut Kalaallit
Nunaanni peqqinnissamik isuma-
ginninnermi pingartinneqanngittu-
arsimapput. Sulisuusut tamakkule-
rinermik ilinniarsimasunik (farma-
ceuter aamma apotekassistenter) i-
laneqarnissaat landslægep kissaati-
ginngilaa. Nakorsaataasivik
Nuummiittoq 1983-imi upernaak-
kut nakorsaataasivimmi sulisuusut
ilungersuuteqarneratigut marlu-
riaammik amerlassuseqartunik su-
lisoqalerpoq apoteksassistentimik
ataatsimik sulisoqaerami.
Sulisuusulli piumasarilluinnara-
luarpaat ikinnerpaamik tamakku-
lerinermik ilinniarsimasut marluk
nakorsaatinik pilersuinermi tun-
niussisarnermilu piumasarineqar-
tut minnerpaaffissaat malillugit su-
lisuusariaqaraluartut. Nakorsaa-
taasivik ullumikkut apoteksassi-
stentitut ilinniarsimasunik marlun-
nik sulisoqarsinnaatitaavoq.
Nakorsaatinut aningaasartuutit
1982-imi nakorsaatinik Kalaallit
Nunaanni atortussanik pisiortor-
nermi 14,3 mio. kr-it atorneqarsi-
mapput, tassanili pisariaqartinne-
qartut ilaannaat pineqarput tassa-
mi atortussat assigiinngitsut nakor-
saqarfiit nakorsaatinik aalajanger-
simasumik pisiortorfigisartagaat
Centralapoteket Herlevimiittoq aq-
qutigalugu pisiarineqartarmata.
(Kup. tugdl. nangisaoK)
NR. 13 1984 27
ATUAGAQDLIUTIT