Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 28.03.1984, Blaðsíða 20

Atuagagdliutit - 28.03.1984, Blaðsíða 20
nålagiartameK 24 januar 1984 palasit atautsimine- råne ritualudvalge pilersinenarsi- massoK kisame siugdlermérdlune a- tautsimlpoK ukiamut palasit ataut- simérKigtugssångussångulitdlar- tutdlo. atautsiminerme siuligtai- ssugssarsiorncKarmat tamarmik torxagånik Magnus Larsen siulig- taissungortitauvoK. ritualudvalge tåssauvoK ilaglt kalåtdlit nålagiartarnerput pivdlu- go siunersusiorniartugssaK OKatdli- nerme tungaviusinaussugssamik, månale matumane erssericigsarta- riaKarpoK nålagiartarnermut tii- ngassut angnertutigut avdlångorti- niarneKångingmata 1912-imitdle ritual atorneKartOK årKivigineKa- lårtarsimagaluardlune tungaving- migut tåunaussoK misigssuatår- niarneKarpoK. ritualudvalgime ilaussortåuput: palase Amandus Petrussen, Nanor- talik. palase Jørgen Petersen, Sisimiut. provst IlånguaK Jensen, Ausiait. provst Ricard Petersen, Nuk. provst Magnus Larsen, Qaqortoq, siuligtaissussoK. ritualudvalge isumaKatigigpoK siugdliutdlugo ilississarnermut er- Kainiaissarnermutdlo tungassumik siunersusiusavdlune pissutigalugo uvdlumikut ritualime atorneKartu- ine angnikitsuinarmik maligtari- ssagssaKarnerput tåssaussarsi- mangmat åssigTngiårtumik nåla- giarnerup, ilissinerussup erKainiai- nerussuvdlo ingerdlassarneranut pissutaussarsimassoK. siunersusiorpugut måna ilaglt siulerssuissoKarfiånit nagsiussor- neKåinariångortumik februårip i- ngerdlanerane. neriusaugut ilaglt OKauseKautinik åssigfngitsunik tu- sagagssaKartitarumåråtigut siuner- sutigineKartut Kanon isumaKarfi- ginerdlugit. siunersutit siugdlit agdlarérdlu- git ineravtigit tugdlingusimavarput uvdlåkut Kulinut nålagiartarner- mut tungassut. matumane ericai- ssariaKarparput ilisimatOK Chris- tian Thoclberg, kungikormiut pala- siat, DanntarkimérsoK, siunersui- ssutut aperissartagagssatut ikiorti- serisimagavtigo ilaglt ingerdlausiå- ne nålagiarnermut tungassunik ili- simatujungmat. ritualudvalge tungaviatigut isu- maKatigigpoK nålagiarnerup siu- nersusiorfiginerane avdlångutausi- naussutigut »Korsunguax« tunga- viginiardlugo, tåssa kirkeministe- riaKarfiup sarKumersisimasså tai- guteKartoK: »Foreløbige Ændrin- ger i RITUAL- og ALTERBOG,« autoriseret ved kgl. resolution af 20. november 1972. iserKårnerme Ki'nut siunersusior- figineicartOK ima OKausertalerdlu- go siunersutigineKarpoK: »NålagaK (igdlungnut) maunga iserpunga tusarumavdlutit KanoK uvavnut OKausigssaKartutit. måna Anersåkut Ivdlernartiikut (lluartu- kut) umatiga ima angmaruk, o- icautsit iliniutigisinångorKuvdlugo, ajortika perKigsimissutigerKuvdlu- git, Jésuse Kristusimut ugperKuv- dlunga, uvdlutdlo tamaisa iluar- siartorKuvdlunga. NålagaK, Ki'nu- tiga tusaruk. Amen«. åma måne maligtmardlugo o- Kautigisinåusavarput nålagiariler- nerme Ki'nut kingugdliussartoK siu- nersusiorfigineKartoK ima: »NålagaK, Kutsavigåvkit ajoKer- sorangma KanoK iliusassunga: o- Kautsit aulajangerfigerKuvdlugo ugpernermilo nakussagssautigalu- go, uvdlutdlo tamaisa iluarsiartuti- galugo inunivne toKulernigssavnilo tugpatdlersautigalugo. NålagaK, tamatumunga ikiunga! Amen«. Ki'nutit pingajuat siunersusiorfi- gineKartoK tåssauvoK OKalussisso- Karérnerane Ki'nutaussartOK. tåuna imatut siunersusiorfigineKarpoK: »unersiutigineKardlutit Kutsavi- gineKardlutitdlo nålangnartitaugit Guterput-å, AtåtaK, ErneK Aner- sårdlo IvdlernartOK, l'tuinartutit i- lumutdlo atausiuvdlutitdlo pinga- sussutit, sut tamarmik pilerKårne- råne unersiutigissaussutit månalo någssåungitsumigdlo. Amen. Guterput ivdlit, nåparsimassut a- liasugtutdlo, ungasigsumitut Ka- nigtumitutdlo tamaisa, tugpatdler- sardlugitdlo nakussagtikit! kikut- dluntt erdloKi'ssuteKartut tamaisa såimåunikut ikiukit, lisserneKarfiv- tinilo sernigitigut! ilagigsitit ivdler- nartut nalinginarmtut, tamavta pe- Katigissavut, pivdluarKuvdlugitdlo pårikit! sakramentitit ivdlernartut pivdluarKuvdlugitdlo atauvartikit, OKautsitdlo akornuteKångitsumik uvavtine nalunaiautigititdlugo nå- lagauvfit nåpertuivdluarnermik er- Kigsinermigdlo tipaitsungnermig- dlo nagsatalik Anersåkut Ivdler- nartukut siaruarterneKartuarKuv- dlugo agdliartorKuvdlugulo, såi- måuneruvdlo Kaumassua kikunut tamanut tårtup toKuvdlo tårtitåne Ki'ngorsimatitdlugo! inuiaKativut nunarputdlo nålagkersuissuilo ta- maisa agssangnik sernigikit, ku- ngerput (arKa taigdlugo) uvialo (ar- Ka taigdlugo) sugissailo tamaisa pivdluarKuvdlugitdlo pårikit! tåu- kume uvagutdlo tamavta såimaut- dlutalo erKigsisitdlutalo pivdluar- Kutigut kristumiutut inorérdluta soraiuitsumik pivdluarKuvdluta«! »atåtarpoK tugdliutugssauvoK. »atåtarpoK« erKartorneKarame o- Kautsit atorneKartartut ilait uko u- ningavigineKalårput: »perKussat« åma »piumassat«. tåuko tamarmik atorneKartarsimåput. taimåitumik åma siunersutigineKarpoK tamar- mik atorneKarsinaussutut siunersu- me periarfigssaKartineKåsassut. taimatut OKautsit »intissutigssavti- nik« åma »inutigssavtinik« erKar- torneKaramik tamarmik periarfig- ssaKartitåusassut siunersume isu magineKarpoK. ritualudvalgip siunersumine åma isumaKatigissutigå ugperissap ing- mikortortåta pingajuata OKauser- taine periarfigssaKartitsineKåsa- ssok siunersutit sarKumiutisavdlu- git atorneKartartut tamaisa, tåssa nutåmik OKausiliorsimaneK sarKU- miutitigalugo ivdlernartumik åma iluartumik atuissarnerit tamarmik akuerineKarput palasitdlo 1982-i- me atautsimmermingne aulaja- ngiutåt ilisimatitsissutigineKarsi- nauvoK akuleriåringinigssamik isu- maliuteKartOK. tåssa imåipoK: iv- dlernartumik atuigåine Anersåmut Ivdlernartumut tungatitdlugo åma ilagingnik ivdlernartunik OKarta- riaKåsaoK. AnersåK Iluartumik o- Kartaråine åma atortariaKåsaoK i- lagmgnik iluartunik nalinginarm- tunik, iluartut peKatiglngnerånik il.il. . taimane professor Regin Prenter nuånivigsumik navsuiai- vok ilåtigut ivdlernartoK iluartor- dlo pivdlugit åssigingitsumik atui- niartunut OKardlune ima: »Bibelip OKausertaine OKauseK »hellig« A- nersåmut inungnutdlo tungatitdlu go atorneKarpoK. AnersåK Gutip pissuslsa ilagåt. inup ivdlernåssusia Gutip seKinertutdlusoK Kingorner- minik »atugkiutarå«. ritualudvalge sule atautsiméKå- tårtartugssauvoK. tugdlianik ataut- simmerne kuissut ivdlernartoK ner- dlivigdlo ivdlernartoK erKartorne- Kartugssåuput åmalume katititsi- ssarnermut tungassut sule pineKå- ngitdlat suliagssanutdle ilåusavdlu- tik. taimåitumik kikut suleKati- gingnut siunersutigssaKartutut mi- sigisimassut sågfigingnigtåsåput suleKatigingnut, agsutdlo Kujanå- saoK siunersutigiumassat agdlagfe- Karfingmut ilaglt siulerssuissuisa agdlagfianut nagsiuneKartarpata. nautsorssutigårput tugdliane måji- me junimilunit atautsimérKi'savdlu- ta suliatsinut siunersutiginiagkavti- nut tungassunik isumasioKatigig- dluta. suleKatigit pingårtitdluinarpåt i- sumiutitik oKatdlisigssiatut sarKU- miutarniardlugit kikunit tamanit o- KauseKarfigineKarsinaussarniå- sangmata pissusigssamigsut ine- riartuårtineKarnermingne. Atuakkiortut Islandimi ataatsimiinnerat Europap avannaani nunani ikinne- russuteqarlutik oqaatsitik tunnga- vigalugit atuakkiortartut ilagalugit Islandimeeqataavunga februårip 17-annit 24-annut kalaallisut a- tuakkiortut »sinniissuuffigalugit«. Atuakkiortut Finlandimit, Sverige- mit, Norgemit, Danmarkimit, Sa- valimmiunit, Islandimit Kalaallit Nunaannillu aggersitat peqataap- put. Ataatsimeeqataasut Reykjavi- kimiinnerminni pingaarnerutillugu oqaloqatigiissutigaat qulequtaq u- na: »Atuakkiornerup nunat avan- narliit suleqatigiinneranni inissima- nera«. Islandip avataanit aggersarne- qarsimasut inuit qulingiluaapput tamarmik immikkut annerusumik minnerusumilluunniit Islandimi ili- simaneqareersut atuakkiamik is- landimiutut nutsereerneqarsimane- risigut. Uanga nunatsinnit aggersi- tatut ilaanera taamaalilluni pissute- qarpoq atuakkiara oqaatigineqar- mat siullerpaamik kalaallisuumiit toqqaannarlugu islandimiut oqaa- siinut nutsigaasimasutut, nutserne- ralu decemberimi 1983 saqqum- merpoq Reykjavikimi naqiterisitsi- sarfik Isafold aqqutigalugu. Nunat avannarliit suleqatigiinne- ranni atuakkiornerup inissisimane- ra isumasioqatigiiffigitillugu isum- mat soqutiginartorpassuit sooruna- mi saqqummiussorneqarput, pi- ngaaruteqarnerpaatulli uteqqiaffi- gineqartoq tassa unani issittuni is- sittunullu ataannartuni najugaqar- titernerput ima assigiissutigitigigip- put eqqarsartaatsitsigut immitsin- nut ungassikatta tamannalu pissu- tigalugu atuakkiornerup iluani su- leqatigiinnerusariaqarluta isuma- sioqatigiinnerussariaqarlutalu. Ta- matumani tamanit isumaqataaffi- gineqarpoq atuakkianik nutserus- seqatigiinnerit atorneqarnerusaria- qalersut. Reykjavikimiinnitsinni isuma taanna aqqutissiorniarneqarpoq peqataasut akunnitsinni oqaloqati- giittarnitsigut, islandimiut atuar- tartut naapittarnerisigut (ataatsi- miinnerni), atuarfiit pulaarnerisi- gut, radiomit, TV-mit aviisinillu o- qaloqatigineqarnertigut inuinnaal- lu angerlarsimaffiini pulaarnerisi- gut. Peqataasut isumasioqatigiinne- risa ilaannit soqutiginaateqartut i- laat marluk immikkut taassavakka: Saamit aallartitaat John Gustavs- son ilaatigut oqarpoq namminneq saamit misigisimallutik kalaallinut naggueqataannullu timikkut eq- qarsartaasikkullu qaninnerullutik eqqaminni inuiaqatigiinnut naju- gaqartunut naleqqiullutik. Asser- suutigalugu ukiorpassuarni avataa- nit naqisimaneqarsimanerput (tati- simaneqarsimanerput) oqaluttuari- saanitsinni assigiissutigaarput ta- matumalu ulluinnarni inuunitsin- nut sunniussimanera paatsuungas- suteqarpallaarata akunnitsinni o- qaloqatigiissutigisinnaallugu im- mitsinnut avatitsinnullu paasinar- nerusunngorlugu. Danmarkimi ukiuni kingullerni arnat atuakkiortuisa ilaattut tusar- saaqisoq Bente Clod ilaatigut oqar- poq Danmarkimi arnaanermik sor- suutiginnittut tungaanniit nammi- neq oqaatigisinnaagini saaminut kalaallinullu qanilluinnartumik eq- qarsartaaseqarnini, imatut paasil- lugu: (Europami) ineriartornermut meqquitsumut (gold) illuatungiliut- tumik arnat suliniuteqarnerat eq- qisseqatigiinnermik inoqatinillu qajassuussinermik (asanninner- mik) ilisarnaateqarmat saamit ka- laallillu pissusiviinut naleqqulluin- nartumik, tamatumalu tungaatigut nukittorsaqatigiiffissaqartugut. Uanga tunginnit paasinarneru- lersinniarsimasara tassa kalaallit kingornuttakkatta saniatigut ulluni makkunani inuunermi atukkatta a- tuakkiornikkut qaqileriffigineqar- neruneratigut nunat avannarliit ta- matuma tungaatigut misilittaga- qarnerat alapernaaffigigaa siunis- samilu naapeqatigiinnerit amerla- nerulernissaat assut tapersersor- nartikkiga. Islandimi ataatsimeeqatigiinneq Islandimi atuakkiortut kattuffiata aaqqissuussimavaa nunat avannar- liit aningaasaliisoralugit. Inooraq Olsen. 20 NR. 13 1984 A.TUAGAGDLIUTIT

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.