Atuagagdliutit - 13.08.1986, Blaðsíða 22

22 AUl ISARNI RMI I/I ISK[-RIAVIS
Atlantikup avannaani
kapisillit pillugit
isumaqatigiissut
Ataatsimiittartoqatigiit — ulluinnarni NASCO-mik taaneqartartut —
pilersinneqarsimapput Atlantikup Avannaani kapisi/inniarneq oqaluuserisassallugu
ataatsimiittartoqatigiillu kapisileqarfinnut pingasunut immikkoortiterneqarsimapput
København (AG): Qanittukkut na-
lunaarutigaarput ukiormanna ka-
pisilittassat annertussusiat ullorlu
kapisilinniarnerup aallartiffissaa
Inuutissarsiornermut Pisortaqar-
fiup KNAPK suleqatigalugu nalu-
naarutigisimagaa, tamatumanilu
innersuussutigineqartut ilagaat At-
lantikup Avannaani kapisilinniar-
tarneq pillugu ataatsimiittartoqati-
giit — NASCO-p aalajangiussarisi-
masaat. Taannali NASCO sorpiaa-
soruna? Aammalu kikkut NASCO-
mi ilaasortaappat?/tamakku nas-
suiaatissaqartikkumallugit Inuutis-
sarsiornermut Pisortaqarfiinmi di-
rektøriusoq Ejnar Lemche arlalin-
nik apeqquteqarfigisimavarput.
— NASCO-p pilersinneqarnis-
saa ukiualuit matuma siornatigut
aalajangiunneqarpoq Atlantikup
Avannaani kapisilinniarnermut
tunngasut tassani oqaluuserineqar-
tassammata, Kalaallit Nunaatalu i-
laasortaanissaa namminersorne-
rullutik oqartussani oqaluuserine-
qarsimavoq, taamanikkullu ataat-
simiittartoqatigiit suleriaasissaat a-
kuersaarneqarsimavoq, Ejnar
Lemche oqarpoq.
Nunat ataatsimiittartoqatigiinni
ilaasortaatitaqartut Atlantikup A-
vannaanik kapisileqartitsisuin-
naanngillat, aammali ilaasortaap-
put nunat kapisilinnik pisaqaan-
nartartut. Tassaanerusut Savalim-
miut Kalaallit Nunaallu.
NASCO imatut immikkoortiti-
gaavoq, kapisileqarfinnut pingasut
aggulugaalluni. Atlantikup avan-
naata kitaa ISCES-imik taasartak-
katsinnut tunnganeruvoq. Kalaallit
Nunaat mannakkut tassani ilaa-
voq, pissutigalugu Tunumi kapisi-
linniartoqarneq ajormat. Tassa-
niinnerugaluarput Savalimmiut il-
luatungaanilu nunat kapililersui-
suusut, tassaasut Norge, Island
aamma EF.
Taava tikipparput Amerikamut
Avannarlermut tunngasortaa, tas-
saasut USA Canadalu. Tassani o-
qaluuserineqartarput kapisillit A-
merikameersut, amerlanngikkalu-
artut, taamaattorli piorsarniarlugit
USA-p mikinngitsumik aningaa-
sartuutigisartagai. Kapisillit ta-
makkua ilaat Kalaallit Nunaata i-
martaanut pisarput tassanilu pisa-
rineqartarlutik, amerlanerpaar-
taalli canadamiunit Newfound-
landip eqqaani pisarineqartarput,
taamaattumillu aalajangersakkior-
nermi allamiunit pisarineqartarne-
rat ajornartorsiutaasanngilaq.
Ataatsimiittartoqatigiit immik-
koortuisa pingajuat Kalaallit Nu-
naata kitaanut tunngavoq, tassani-
lu Kitaani kapisilittassat aalaja-
ngersaavigineqartarput. Ataatsi-
miititaliami ilaasortaasut nunat tul-
leriiaarlugit ukuupput: Canada,
EF, Kalaallit Nunaat aamma USA.
Ataatsimiititaliami tassani tun-
ngavigineqartarpoq ilaasortaasut
ataatsimoorlutik isummernissaat.
Imaappoq nuna ataaseq naaggaar-
pat, taava siunnersuutaagaluartoq
atortussaajunnaarsinneqassaaq.
— Siorna nunat sinnerisa siun-
nersuutigisaat ima appasitsigaat al-
laat Kalaallit Nunaat naaggaartari-
aqarluni, Ejnar Lemche oqaluttu-
arpoq, uagullu akisilluta siunner-
suutigisavut ima qaffasitsigaat, ila-
vut naaggaartariaqarlutik — ima-
luunniit ilaat naaggaarlutik. Taa-
maalilluta angusaqanngitsoorpu-
gut, Kalaallit Nunaatalu nammi-
neerluni kapisilittassat 852tonsinut
aalajangerpai, tassa siunnersuutigi-
neqartunit tamanit qaffasinnin-
ngorlugit.
Ukioq kingulleq tikillugu NAS-
CO-p tusarsaavallaarsimannginne-
ranut pissutaavoq ataatsimiinneq
piviusoq siulleq aatsaat siorna pisi-
mammat. Taamanikkut oqaluuse-
risarput tassaavoq siornaak Kalaal-
lit Nunaanni kapisilittakippaarsi-
maneq.
Canadamiut siorna oqarput ka-
pisillit ikilivallaalersut, taamaattu-
millu kapisillit ilaat salmon-inik
taaguuteqartut pillugit sukanga-
soorujussuarnik aalajangersagali-
orput.
Salmon versus griles
Salmon kapisiliuvoq ukiuunerini
marlunni imaaniissimasoq, grilesili
tassaalluni kapisilik »aasarnisaq«,
kapisilivarannguaq, sisusi masin-
narluni majoqqinnikoq. Kuunni
salmon-it griles-illu akuleriissillugit
pisarineqartarput, mikinerugajut-
larpullu utoqqaannginnertik alliar-
torpallaarsimannginnertillu pissu-
tigalugit.
Kapisillit Kalaallit Nunaanniissi-
mariarlutik pisarineqarsimanatik
utertut tamarmik salmon-iusarput
— griles-inillu suffillaqqinnerusar-
lutik. Taamaattumillu salmon-it
kuunni ikiorsiiviginiarneqalerput.
Imaapporlu salmon-it salmon-
inik nuliartarlutik, grilesillu griles-
inik nuliartarlutik, naak pinngorti-
taassuseq eqqarsaatigigaluarlugu
aalisagaagaluarlutik ataatsit. Aku-
leriittanngillat, tamanna pissusian-
ni ippoq.
Uagullu ataatsimiititaliami Ka-
laallit Nunaata kitaaneersuusugut
isumaqatigiissuteqarsimavugut —
imaluunniit eqqornerusumik oqaa-
tigalugu siunnersuuteqarsimavu-
gut, canadamiullu oqarput: — Ap-
partittariaqarput. USA-meersut
aamma taama oqarput. Tamatu-
nialu kinguneraa uagut nammi-
neerluta 850 tonsinut aalajangikka-
vut ukiuni marlunni atuuttussan-
ngormata, taamaalillutalu aamma
amerlanerusunik pisinnaanerigalu-
arput kinguartillugu.
A/S HVIDE SANDE SKIBS- OG BÅDEBYGGERI
Nybygning, reparation, 20 beddingsvogne indtil 150 br. tons
Bedding og værft 07-31 2511 Smedeværksted 07-3111 26
C.E. Kristensen 07-31 11 28
50 pet-imik pilersueqataasut
Suna pillugu EF-ip atlantikup a-
vannaamiuisa Kalaallit Nunaatalu
kitaamiuisa kapisillit pillugit ataat-
simiittartoqatigiivini ilaasortaane-
ra apeqqutigineqarmat Ejnar Lem-
che akivoq:
— EF-ip ilaaneranut pissutaavoq
kapisillit affaannik piginnittuune-
rat — tassa Kalaallit Nunaata kitaa-
nukartartut amerlanerpaatigut tas-
saasarmata Skotlandimi tukersi-
masut.
Amerikattaaq avannarleq 50 pct-
imik pilersueqataavoq, taakku-
nannga Canadameersut amerlaner-
paajullutik.
Nunat pilerfiusut assigiissunik
pisinnaatitaaffeqarput. Imaappoq
nunat taakku nunaminni aalaja-
ngersakkiorsinnaatitaapput, taa-
malu kipungasumik ingerlatsisin-
naanerugaluaq pinngitsoortinne-
qartarpoq.
Uagut kapisillit pillugit ataatsi-
miittartoqatigiinni aalajangersaga-
liorsinnaanngilagut nunani pilerfi-
usuni taakkanani atuuttussanik.
Nunat pilerfiusut taamaalillutik o-
qaasissaqarneruffeqarput, soorlu-
mi aamma pilerfiusunik imartallit
taamaattartut. Taamaattorli nara-
minneq piumassutsiminnik »pilliu-
teqartussaatitaapput«, nalunngi-
larpullunti USA Canadalu taamaa-
liortartut, Ejnar Lemche naggasii-
voq.
Arferit neqaannik
nioqqutilik politiinut
Københavnimi aa/isagaarnarfiit marluk politiinut
na/unaarutigineqartut eqqisisimatitsinikkut
siulersuisunit. —Margrethe Auken tamatuminnga
folketingmi saqqummiiniartoq
Arferit neqaannik nunatsinneersu-
nik nioqquteqarneq politiilersuun-
neqalerpoq, tamannalu folketing-
iniut iiaasortap Margrethe Aukenip
folkelingimi apeqquteqaatiginiar-
paa nunatsinnutministerimut Tom
Høyemimut.
Suli tamanna aaliangiiffigine-
qanngilaq, aalisakkanilli nioqqutil-
lit oqarput arferit neqaat pineqar-
toq 1984-imili tikisinneqarsimasoq,
tassa akissarsiutigalugu arfanniar-
nerup inerteqqutigineqarnera sioq-
qullugu.
Arferit neqaat pineqartoq ta-
ntakkerluni tonsip affaanik anner-
tussuseqarpoq.
Ministeri Margrethe Aukenimut
akissuteqarpoq tamanna politiinut
nalunaarutigineqareersimasoq,
taammaaliorsimasullu tassa eqqisi-
simatitsinikkut siulersuisut.
Oqaatigineqarportaaq (uniniaa-
neq tamanna unioqqutitsinertut isi-
gisariaqarunanngitsoq neqit pine-
qartut 1984-imi Danmarkimut pis-
sunneqarsimammata tassa nunar-
put EF-imit aninngikka'.larmat. Ki-
siannili akuersissummik piniarto-
qartussaasimagaluarpoq taamaali-
ortoqarsimananili.
Privatimik eqqussineq
Neqit maani pineqartut tuninia-
gaangamik allatorluinnaq isigine-
qartussapput kalaallit Danmarkimi
najugallit nassiussarsiarisartagaan-
nit.
Taamina nassiussisarneq akueri-
saavoq poortugaq ataaseq 10 qaa-
ngerlugu imaqanngippat, 1986-imi-
lu nassiussat tamakku katillutik 8
tons qaangersimassanngilaat.
Taamaangajattunittaaq malitta-
risassaqarpoq soorlu kalaallit i 11 u i -
nut peqatigiiffiinullu nassiussinia-
raanni.
Aatsaat taama rejenik
tulaassuisoqartigaaq
Namminersorner usut kilisaataat
uninngasariaqartarsimapput fabrikkit
malinnaasinnaassappata. Pisariaqartoq
nioqqusiassanut toqqorsiviit allinissaat
Maannamut angumaneqanngitsu-
■nik rejenik tulaassuisoqarnialin-
nguatsiarpoq. Nioqqutissiorfiit
malinnaaniarneq ajornakusoortit-
torujussuuaat, aammali Nammi-
nersornerusut kilisaataat allatut a-
jornartumik uninngasariaqartarsi-
mapput piumassuserinngisamin-
nik.
Aammali uutiterisut pisamik 10
pct-iannik tulaassequsaasut ajor-
nartorsiuteqarput. Arlaleriarlutik
rejet tulaatassaraluatik angallatiin-
nartariaqartarsimavaat imaluun-
niit uninngallutik usingiarnissartik
utaqqisariaqartarsimallugu.
Ukioq manna Kitaani Tunumilu
40.000 tonsingajaat rejertassaap-
put, tassa siornarnit amerlaneru-
laartut, kisiannili aamma misile-
raalluni aalisarnissamut akuersis-
suteqartoqarsimavoq.
Siorna augustip 5-ianni Kitaani
Tunumilu katillugit rejet 28.000
tonsit angungajallugit pisarineq-
qarsimapput, ukioq manna pisat a-
merlanerupput 5.000 tonsinik, tas-
sami ulloq taanna 33.000 tonsit pi-
sarineqarsimagamik.
Ippassaani radioavisimi oqaati-
gineqarpoq Namminersornerusut
rejenut fabrikkiat Sisimiuni ukioq
manna tunitsiviusimasoq 6.000
tonsinik.
Taamaammat sulisut 260-it a-
ngullugit amerlassusillit nikittaal-
lutik ulapittariaqartarsimapput.
neKeroruteKarit
ATUAGAGDLIUTINE
... akilersmauvoK