Atuagagdliutit - 13.08.1986, Blaðsíða 24

24 Al 11 ISARM RMl I I ISkI RIAVIS
Japan-imiut atortoris-
saarusiorfissuinut paa-
sisassarsiuataarneq
Kalaallit angerlarsimaffinngui ilaatigut japanimiut toortagaannaliaannik
»qalaarput« —pingaartumik nipilersuutinik, radionik, videonik assigisaannillu.
Ilulissanilu tamakkuninnga nioqqutilik upernaaq Japanimut tikeraarsimavoq
Augustip aallartinnerani Japanimi
ammarneqartussaavoq Kalaallit
Nunaanni tunisassianik, pingaartu-
mik aalisakkanik, saqqummersitsi-
neq. Tusarliunneqartareersutuut
-» saqqummersitsinermi ussassaarutit
pingaarnerit ilagissavaat qilalugaq
qernertaq tuugaalik upernaaq Ava-
nersuarmi pisarineqartoq. Neriuu-
tigineqarporlu saqqummersitsinis-
saq lamanna kinguneqarumaartoq
kalaallit tunisassiaasa japanimiunit
90 millioniusunit piumaneqarneru-
lernerannik.
Japanimiut taamatut nunatsinni
saqqummersitsisimanngikkaluar-
tut taakkua nioqqusiaat nunatsinni
angerlarsimaffinni tamangajanni i-
lisimaneqarlutiilu atugaareerput.
Kiami tusarsimanagilluunniit taku-
simanngilai aqqit Yamaha, Hita-
chi, Akai, Panasonic/Technics, Sa-
nyo, JVC, Honda ilaallu ilanngul-
lugit?
Uagut nioqqusiavut, aalisakkat,
japanimiunut pilerisaarutigaavut.
Taakkuali nioqqusiaat, atortoris-
saarutit, uagut pilerigiinnarnagit
pisiariortortareeqaavut!
Qanuq suliarineqartameri
Ilulissani radioerniarfiutilik 30-nik
ukioqartoq Aqqaluk Johansen ja-
panimiut atortorissaarusiorfissua-
ta Panasonic/Technics-ip nioqqu-
tissiaanik aalajangersimasumik ni-
oqquteqartunut ilaavoq. Uper-
naarlu aprilip aallartilaarnerani
Nuummi Grønlands Radio Center-
imeersumik peqateqarluni Dan-
markimilu niuertut Panasonic/
Technics-imik isumaqatigiissute-
qarsimasut ilagalugit Japanimiip-
poq paasisassarsiorluni.
— Suliffissuit pulaaqattaarlugil
paasisassarsiorpugut nassuiaanne-
qartarlutalu nioqqutigisatta qanoq
suliarineqartarnerinik, niuernerup
tungaatigut qanoq ingerlatsisoqar-
neranik siunissamilu suut sanaar-
torneqassamaarnerinik. Assut paa-
sisaqarpugut, taamalu nioqqutigi-
savut pillugit pisiniartartutsinnut
nassuiaanissamut tunngavissaris-
saarnerulerluta, Aqqaluk Johansen
Atuagagdliutinut oqarpoq.
Panasonic/Technics suliffeqar-
ferujussuuvoq Japanimiinnaan-
ngitsoq aammali nunani allarpas-
suarni ingerlatsiveqartoq. Naala-
gaaffinni assigiinngitsuni katillugit
145-nik suliffissuaateqarpoq ka-
tillutik 156.000-inik sulisoqartu-
nik.
Aappaatigut
»quilertanakujuppoq«
Japanimiut tusaamasaapput tek-
nikkikkut atortorissaarusiorner-
mut pikkorissutsimikkut siuarsi-
massutsimikkullu.
Tamanna Aqqaluk Johansenip
Japanimiillatsiarnermini upper-
narsilluarsimavaa:
— Soorlu illorpassuaqarfimmi
Osaka-miinnitsinni pulaarparput
teknikkikkut ineriartornermi ta-
kussutissanik katersugaasivik. Saq-
qummersitallu qimerloorlugit paa-
sinarpoq atortorissaarusiat 1979-
imeersut pisoqalereersimasut, it-
sarnisatupajaaq isigineqalereerlu-
tik.
— Atortorissaarusiornikkut taa-
ma ineriartupiloorsimanerat sulilu
ineriartortitsinerat eqqarsaatigiler-
lugu aappaatigut quilertanakujup-
porluunniit. Assersuutigalugumi
taaneqarsinnaavoq angerlarsimaf-
fimmi nerisassiornerup tamarmi e-
lektronik atorlugu aqunneqarsin-
naalersimanera. Japanimiummi i-
nuupput sulinertoorujussuit sulif-
fimminnullu ungasissumi angerlar-
simaffeqarajuttut. Taava ullaak-
kut suliartortigatik unnummut ne-
risassatik piariiginnarsinnaavaat,
suliffimminniillu qarasaasiatigut
kissarsuutitik »aqoriarunikkik« so-
raarlutik angerlassapput nerisassa-
tik sassariaannanngorsiinasut!
Akissarsiat »killumut sammisut«
— Japanimiut qanoq ulapillaqqit-
siginerannik qanorlu sulleritsigine-
rannik tusartakkavut timitarsiva-
vut, Aqqaluk Johansen nangippoq.
— Suliffimminnik assut nakkuti-
ginninnerat malunnarpoq. Aam-
mami qaqutiguunnginnami suliffiit
isumaginnittarnerat soorlu sulisut
feeriarnissaannik allaallumi biile-
qarnissaannik. Paasivaralu nike-
raappallaaratik sulisartut, tassa su-
liffik aallartiffigigaangamikku i-
Aqqaluk Johansenikkut hotelimi 3.000-inut inissalimmi japanimiutoorti-
taapput. Hotelimut pigamik japanimiut atisatoqaannik atisitinneqarput,
aatsaa/lu hoteli qimaleramikku atisatik taakku utertillugit.
Tokyo-mi aqqusinersuit pisiniarfeqarfiit ilaat.
mungarujussuaq suliffigisarlugu.
— Atuartitaanerup tungaatigut
assorujussuaq piumasaqarpalup-
put, japanimiorparujussuillumi i-
linniagartuujupput. Oqaatigine-
qarporli ilinniagartuut suliffissuar-
ni sulilissagaangata sulisuinnartut
aallartisinneqartartut, tassa »naq-
qaniit« sulineq misiginiassammas-
suk.
— Quiagaara oqarfigineqaratta
inuusuttunngooq sulileqqaat ani-
ngaasarsiaqarnerusartut utoqqali-
artornerminnilu aningaasarsiaat
appariartortarlutik, tassa periaat-
sip nalinginnaasup nalunngisatta
paarlattuanik. Paasilluarsimavaat
inuusutsilluni aappaqalerluni, mee-
raqalerluni immikkullu najugaqa-
lerluni aningaasat atorfissaqartin-
neqarnerusartut, Aqqaluk Johan-
sen naggasiivoq.
Japanimi kaasarip Hlussaarsuata tasiliamik ungaiusap ilaa.
Tokyo-mi radionik inerlaanik saqqummersitsivissuup arfineq-pingasunik
quleriillip ilaa. Tassani radiot misilerartinneqartarput ajoquteqarsinnaa-
sullu piiarneqartarlutik avammut nioqqutigilersinnagit.