Atuagagdliutit - 11.02.1987, Blaðsíða 2

2
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 7 1987
Arctic Hotelimi
pisortaagallartussaq
Pilersaarutit malillugit pisortaagallartussap illusisarfiit
Narsarsuarmiittoq Ilulissaniittorlu ukiup affaani
ingerlatissavai siulersuisut Sven-Erik Hansenip
kingoraartissaanik ataavartussamik nassaarserlugit
Pisortat isumaqatigiinniartartui, saamillernit: Ole Lund Jensen, Adam Worm, Karen Mogensen aamma Ole
Bjørn Hansen.
Medlemmer af Det offentlige Aftalenævn. Fra venstre: Ole Lund Jensen, fuldmægtig, Adam Worm. fuldmægtig,
Karen Mogensen, sekretariatschef og Ole Bjørn Hansen, afdelingsleder. (LIL-Foto)
SIK naamagisimaarinnittoq
isumaqatigiissut nutaamik
— Ajoriinagassaanngilaq, SIK-ip siulittaasua Jens Lyberth oqarpoq
isumaqatigiissut nutaaq pillugu. Taanna malillugu akissaatit tunngaviusukkut 14
pct-imik qaffassapput ukiuni sisamani, tapisiat marloriaatinngussapput,
aningaasaateqarfeqalerpoq ikiuisarfissamik ilimanarsivorlu assigiimmik
akissarsiaqalernissaq soraarnerussutisiaqalernissarlu
Ataasinngornermi februarip aap-
paanni Christian Gartmann Arctic
Hotel Corporationimut pisortaa-
gallartunngortinneqarpoq. Peqati-
gitillugulu Aktieselskabs-Register-
imut Københavnimiittumut nalu-
naarutigineqarpoq akisussaalluni
pisortaasutut.
Christian Gartmann Arctic Ho-
tel Corporationimi pisortaagallar-
tussanngornissami tungaanut SAS-
ip Københavnimi illusisarfiani Ho-
tel Royalimi inuussutissanik piler-
suinermut pisortaasimagaluarpoq.
Pisortaagallartussaq Schweiz-imi
inunngorsimasuuvoq, tassanilu
taanna illusisarfiit tungaasigut ilin-
niarsimailuni. Kingornalu Dan-
markimi merkonomitut ilinniaq-
qissimavoq.
Arctic Hotel Corporationip siu-
lersuisuisa siulittaasuat, Qaqortup
borgmesteria Henrik Lund oqar-
poq Christian Gartmann qaamma-
tini pingasuni sisamaniluunniit pi-
sortaassasoq, pisortassamik ataa-
vartussamik nassaartoqarnissaata
tungaanut. AG-ip paasisai naaper-
torlugit utaqqigallarfissaq ukiup
affaanik sivitsorneqarsinnaavoq.
Henrik Lundip ilanngullugu o-
qaluttuaraa Arctic Hotelip ukiuni
20-ini pisortarisimasaa Sven-Erik
Hansen akuersisimasoq aningaasa-
qarnermut pisortatut ingerlaqqik-
kumalluni. — Atorfinitsitsinermut
isumaqatigiissummik Sven-Erik
nassereersimavarput, ilimagaar-
pullu taanna akueriumaaraa, Hen-
rik Lund oqarpoq.
Arctic Hotel Corporationip a-
qutsisoqarfiata allanngortitigaane-
ra pillugu Sven-Erik Hansen sapaa-
tip akunnerata naanerani oqaase-
qarumanngikkallarpoq. — Ilu-
moorpoq isumaqatigiissutissamik
nassinneqarsimasunga. Henrik
Lundili juullingajalernerani Ka-
laallit Nunaata Radiuatigut oqa-
reermat siunissami ajornerusunik
atugassaqartitaassanngitsunga,
taava siulersuisuniit qanoq iliuuse-
qartoqarnissaa utaqqivara.
Siulersuisuni ilaasortaq Stig
Næsh, SAS, qanittukkut oqarpoq,
ukiorpassuarni pisortaasimasoq
Arctic Hotel Corporationip annaa-
jumanngikkaa.
— Sven-Erik Hansenip sulinera
ukiorpassuarni nuannaarutigiuar-
simavarput, taamaattumillu misi-
littagai siunissamissaaq iluaquti-
giumavagut, Stig Næsh oqarpoq.
Kattuffiup siulitaasua unnuaqarani
ilungersornartumik isumaqatigiin-
niarsimalluni assullu ajortaarusi-
maarluni aviisiliortunut nalunaar-
poq angusarineqartoq ajoriinagas-
saanngitsoq. SIK-ip angunngikka-
luarpaa suliffiup sivikillinissaa nal.
ak. 35-inut isumaqatigiissuliu ma-
lillugu akissarsiallit pinngitsooratik
peqatigiiffimmut ilaasortaanis-
saannik piumasaq akuerineqartin-
naguttaaq, taamaakkaluartorlu
kattuffiup piumasarisaasut anner-
tunerusutigut akuerineqartippai.
Akissaatit tunngaviusutigut qaf-
faassapput 14 pct-imik ukiut tulliit
sisamat ingerlaneranni naafferaar-
tumik tunniunneqartartussanik, si-
ullermik aprilip 1-ianni ukioq man-
na tamatumani qaffaat 2,9 pct-us-
salluni. Tullianik qaffaaneqassaaq
aprilip 1-anni 1988-imi tamatu-
muunakkut 3,4 pct-imik, taavalu
aamma oktoberip 1-ianni 1988 suli
2 pct-imik. Qaffaatissat amiakkui 3
pct. kingusinnerusukkut tunniun-
neqassapput.
llinniarsimanngitsoq 50 kr-imik
nal. akunnermusialik aprilip 1-ian-
ni ukioq manna qaffassaaq 2,20 kr-
imik, Ukioq qaanguppat qaffaq-
qissaaq 1,70 kr-imik kiisalu okto-
berip 1-ianni 1988 suli 1,60 kr-imik.
Suliffissuarni sulisut
atorfeqalivissapput
Isumaqatigiissummi nutaami angu-
sat angisuut ilagaat aalisakkanut
suliffissuarni sulisut tutsuviginar-
tut aaliangersumik atorfinitsitaasa-
lernissaat. Fællestillidmandi aam-
ma sulifsissuup naalagaa aaliangii-
sassapput sulisut kikkut aalianger-
sumik atorfinitsitaanissaannik.
Matuma kingorna imaalissaaq aali-
angersimasumik atorfillit sapaatip
akunneranut nal. akunneri 40-it
pinngitsooratik akissarsiffigisali-
sallugit ullut ilaanni suliassaqan-
ngikkaluarunilluunniit.
Taamatut aaqqissuussineq inger-
lanneqareerpoq Nuummi suliffis-
suarmi, paasineqarlunilu sulisut
88-it aalingersumik atorfeqalersut
suliartunngitsoortarnerat annikilli-
simasoq 50 pct-imit 8 pct-imut.
Aaqqissuussineq nutaaq iluaqu-
taassaqaaq suliassaqarluarlersillu-
gu, sulisussaaleqinermi pissutigalu-
gu nioqqutissiassarpassuit ilaani i-
giinnarneqartaraluarmata.
SIK-ip tulluusimaarutigaa kiisa-
mi taamatut isumaqatigiissinnaasi-
maneq, siornagut pingasoriarluni
misilittaralugu iluatsinngitsooreer-
sorlu. Maannali piviusunngormat
minnerunngitsumik pissutaavoq
naalakkersuisoq Moses Olsenip si-
unnersuummik paasinnilluarsima-
nera.
Tapisiat qaffanneqartut
aningaasaateqarfittaarlu
Tapisiat iluarsaanneqarnerat taasa-
riaqartut aamma ilagaat. Tapisiat
tamarmik allanngungaarsiman-
ngillat 1979-ip kingorna. Maannali
isumaqatigiissut nutaaq malillugu
marloriaat sinnerlugu qaffassap-
put, tamannalu akissarsiatigut ma-
lunnallaat aassaqaaq.
SIK aamma pilersitsivoq ikiui-
nikkut aningaasaateqarfimmik, su-
lisitsisut tamatumunnunnga 1,6
mili. kr-inik aningaasaliissuteqar-
lutik. Aningaasaateqarfiup siulit-
taasussaa SIK-ip toqqassavaa suli-
sitsisullu peqatigalugit aningaasa-
teqarfiup atornissaanut malittari-
sassiortoqassaaq.
Aningaasaatit atorneqartassap-
put ilaqutariinnut akissarsiorfe-
qanngitsunut soorlu anaananut ki-
sermaanut meeqqamik napparsi-
manerani angerlarsimasariaqartu-
nut. Tassalu SIK-imut ilaasortat ki-
simik aningaasaateqarfimmit isu-
magineqarsinnaapput.
SIK maanna pingasunik assigiin-
ngitsunik aningaasaateqarfeqaler-
poq, tassalu ilinniartitsinermut su-
liassaqartitsinermullu aningaasaa-
teqarfik, feeriartarnermut aningaa-
saateqarfik maannalu ikiuisarner-
mut aningaasaateqarfik.
Feeriarnersiutit SIK-ip
ingerlatilissavai
SIK neriorsorneqarpoq feeriasias-
sat ingerlanneqanerat kisimi isuma-
gilissagaa. Ukiut tamaasa feeriasi-
assat 40-50 mili. kr. tunniunneqar-
tarput. Matuma kingorna feeriasi-
assat sulisitsisunit SIK-imut tunni-
unneqartalissapput inussaannut
agguaatassatut.
SIK taamatut ingerlatsilernermi-
gut erniatigut ukiumut isertitaqar-
tassaaq 7-8 miil. kr-inik, tamanna-
lu pissutigalugu ilaasortat akiliu-
taat aappaagu qaffattariaqassan-
ngilaq.
Akissaatit naligiit soraarnersiutillu
Maanna kiisami ilimanarsivoq nali-
giimmik akissaateqalernissaq u-
ngasinngitsukkut. Tamannami i-
Ianngunneqarsimavoq atorfillit pil-
lugit inatsimmut allannguutissatut
siunnersuummi martsimi inatsisar-
tunut saqqumiunneqartussami.
Jens Lyberthip naatsorsuutigaa u-
kiut sisamat qaangiuppata kikkut
tamarmik assigiimmik suliallit assi-
giimmik akissarsiaqalissasut nu-
natsinni. Tamannali ima paasisari-
aqanngilaq tassa tikisitat nunaqa-
vissullu assigeerluinnarmik ani-
ngaasarsiaqalissasut. Tikisitat nu-
natsinniinnerminni nunaqavissutut
akissarsiaqassapput nunaminnulli
uterunik aatsaat tapisiassatik pis-
sallugit.
Politikerit akuersorpaattaaq SIK
malillugu akissarsiallit soraarnersi-
uteqalernissaat. SIK-ip naamma-
giinnarsinnaajunnaarpaa ilaasor-
tami utoqqalinerminni taamaallaat
isumalluuteqarnissaat utoqqaliner-
siutinik qaammammut 3.200 kr-
inik. Taamaammat kattuffiup ani-
ngaasaleeqataaffigiumavaa ilaa-
sortami soraarnersiuteqalernis-
saat. Tamatumalu sulissutiginera
aallartissaaq isumaqatigiinniarnis-
sami tullermi.
Akissaatit qaffaatissaasa amiak-
kui 3 pct-usut pillugit SIK isuma-
qarpoq, taanna nakkanganerus-
sanngitsoq ukiut marluk qaangiup-
pata peqatigiiffiit allat angujumaa-
gaannit. SIK nammineq qanoq ili-
uuseqarnianngilaq utaqqiniarlunili
peqatigiiffiit allat qaffasinnerusu-
mik angusaqassappata amma taa-
matut piumasaqarniarami.
INCASSOCHEF
Vor nuværende incassochef skal tiltræde i en højere stilling ved en
anden offentlig myndighed i Grønland, hvorfor kommunen søger af-
løseren.
Incassochefen er daglig leder af incassokontoret, og skal som sådan
forestå arbejdstilrettelæggelse for og vejledningen af incassokonto-
rets personale.
Der ønskes en regnskabskyndig medarbejder, gerne med teoretisk
og praktisk kendskab til incassoarbejde. Erfaring/kendskab til EDB
vil være en fordel, idet debitorstyring sker ved anvendelse af EDB. I
en overgangsperiode skal incassochefen ligeledes ajourføre afstem-
ninger af konti i forbindelse med påligning af regningsmassen.
Incassokontoret er organisatorisk en del af økonomiforvaltningen og
er normeret med 1 incassochef, 3 assistenter samt 1 praktikant.
Stillingen er en tjenestemandsstilling jvf. den grønlandske tjeneste-
mandslov med indplacering i LR 29, hvor mindstelønnen p.t. udgør
kr. 13.178,47/kr. 14.355,57 afhængig af status som hjemmehørede
eller ikke-hjemmehørende i Grønland. Til tilkaldte ydes endvidere en
årlig fratrædelsesgodtgørelse på p.t. kr. 17.226,00 årligt.
Der stilles bolig til rådighed, for hvilken der betales husleje efter gæl-
dende regler.
For tilkaldte betales flytte- og rejseomkostninger samt efter mindst 2
års ansættelse, tilsvarende udgifter i forbindelse med hjemrejse. Der
ydes endvidere 1 årlig feriefrirejse, første gang efter 1 års ansættelse.
Der ydes ikke feriefrirejse i det år der ydes fratrædelsesrejse.
For hjemmehørende vil flytte- og rejseomkostninger kunne betales
efter nærmere aftale.
Yderligere oplysninger om stillingen kan indhentes hos økonomiche-
fen, tlf. (009-299) 38277, lokal 314 eller 315 incassochefen.
Ansøgningsfrist 16. marts 1987. Tiltrædelse ønskes snarest derefter.
Ansøgninger bilagt eksamensbeviser, anbefalinger m.v. fremsendes
pr. luftpost til: