Atuagagdliutit - 11.02.1987, Blaðsíða 20

20
ATU AG AGDLI UTIT/G RØ N LANDSPOSTEN
NR. 7 1987
Avannaani atomeqar-
figeqqusaanngitsoq
Socialdemokratit siulittaasuat, ministeriunerusimasoq Anker Jørgensen
isumaqarpoq tamanna anguniarlugu nunani sakkutooqarnikkut
isumaqatigiissuteqarsimasuni nunanilu taakkua avataanniittuni najugaqartut
suliniaqatigiittariaqartut
Atomitortunik sakkussialersorfi-
geqqusaanngittoqarnissaa sooru-
nalimi kisimi isumalluutissaanngi-
laq. Atomilortunimmi sakkussia-
lersorfigeqqusaanngittoqarnera ki-
simi isumannaallisaataasinnaan-
ngilluinnarpoq. Isumaqartoqas-
sanngilarmi atomitortunik sakkus-
sialersoqqifeqqusaajunnaarluta
immitsinnut nalunaarutigigutta
tassa isumakuluutissaarutissasu-
gut. Nunallumi avannarliit taama-
tut siunnersuutigineqartameranni
tamanna tunulequtaanngilaq, so-
cialdemokratit siulittaasuat, Anker
Jørgensen ilaatigut taama oqar-
poq, nunat avannarliit eqqissinis-
saq pillugu suliniaqatigiiffianni
SAMAK-imi qanittukkut oqalugi-
artilluni.
Anker Jørgensen nangippoq: —
Nunat mikinerusut sakkutooqar-
neq pillugu isumaqatigiissimasuni
ilaasortaasut nunallu taakkua ava-
taanniittut suliniaqatigiittariaqar-
put. Arlaanniit aallartittariaqarat-
ta immitsinnut aallarniutigisaria-
qarpugut. Tulluarnerpaassaarlu a-
tomitortunik sakkussiaqarfiunnge-
reersoq aallarniutigigutsigu — tas-
salu nunat avannarliit.
— Nunat avannarliit naalakker-
suinikkut suleqatigiiffianni atomi-
tortunik sakkussialersorfigeqqu-
saannginnissaq pillugu ilungersuu-
tiginninnerpaasut tassa qallunaat
socialdemokratit, Anker Jørgensen
nangilluni oqarpoq ilimaginerar-
paalu qanittukkut nalilinnik angu-
saqarumaarlutik.
— Qiimmaallannartuuvoq naa-
Nye vejnavne i
Uummannaq
Kommunalbestyrelsen i Uumman-
naq har på sit møde i november
1986 vedtaget de nye vej navne i
byen. De nye vejnavne kan frem-
over benyttes som adresser:
Qernertunnguamut: Fra Nyvej
til Ungbo 1, B-910, tidligere sydlige
del af Nasiffissuaq.
Umiarsuaartortarfik: Ved Pala-
sip Saqisaartarfia, tidligere nordli-
ge del af Nasiffissuaq.
Anorisiorfinnguaq: Ny vej, der
er under anlæggelse, fra Nyvej til
Sanatorievej.
Piitarsuup Aqquserna: Ny vej
foran kirken, mellem Skolevej og
Strandvej.
Igaasarissat Aqqutaat: Ny stik-
vej, hvor nye BSU-huse bygges ved
Maniillat Qaqqaa.
Præmier til
indsamlere for
»Flygtning 86«
Nuna Bank Fonden har stillet
15.000 kr. til rådighed som præmie
til indsamlere for »Flygtning 86«.
Pengene er blevet overrakt indsam-
lingens protektor, landsstyrefor-
mand Jonathan Motzfeldt af for-
manden for Nuna Bank Fonden,
landsstyremand Moses Olsen.
De 15.000 kr. skal deles i 5 por-
tioner å 5.000, 4.000, 3.000, 2.000
og 1.000 kr. og deles ud ved lod-
trækning.
lakkersuisutigoortumik sulinerup
saniatigut aammattaaq nunani a-
vannarliit nunanut allanut ministe-
rii atorfilinnik suleqatigiissitaliorsi-
mammata. Taakkualu nunat avan-
narliit atomitortunik sakkussialer-
sorfigeqqusaajunnaarnissaat pillu-
gu isumaqatigiissutissavimmik si-
unnersuusiortariaqarput.
Pingaaruteqarluinnartut
Anker Jørgensen nangilluni oqar-
poq, Socialdemokratit isumaat pil-
lugu immikkoortut tallimat tama-
tumunnga pingaaruteqarluinnar-
tuusut:
— Aallaavigineqartariaqarpoq
nunat avannarliit tallimat tamar-
mik atom-eqarfigeqqusaanngitsu-
mut ilaanissaat, ilaasariaqarpullu
nunat namminersornerulersima-
sut: KALAALLIT NUNAAT, SA-
VAL1MM1UT aamma ÅLAND.
— Tassungalu ilaassapputtaaq
nunat avannarliit imartaat.
— Nunat peqataasut pisussaatin-
neqassapput sakkussianik atomi-
tortunik sanaartunnginnissamut,
tigusaqannginnissamut, misiliin-
nginnissamut imaluunniit sakkussi-
anik atomitortunik tigusisissaanis-
samut piareersannginnissamut.
— Nakkutiiliinissaq pillugu im-
mikkut ittunik malittarisassiortari-
aqarpoq. Ajornanngippat soorlu
FN aamma Det internationale
Atomenergiagentur Wien-imiittoq
suleqatigalugu.
Atsioqatigiissullu taanna upper-
narsarneqartariaqarpoq naala-
gaaffissuarni nunanillu atomilior-
tuusunit allanit — Tassa USA-mit,
Indsamlingens koordinator,
landskasserevisor Hansepåjuk
Gabrielsen har nu henvendt sig til
kommunernes kulturforvaltninger
og byderådsformænd, som har
forestået indsamlingen og anmodet
om at tilsendt en liste over de frivil-
lige indsamlere.
Den 20. marts sker lodtræknin-
gen, som vil blive foretaget af
kredsdommer Agnethe Davidsen.
Og navnene på vinderne vil blive of-
fentliggjort i AG den 25. marts og
SermitsiaK den 27. marts.
Uummannami
aqqusernit aqqi nutaat
Novemberimi 1986-imi Uumman-
nami kommunalbestyrelsep ataat-
simiinnerani aqqusernit nutaat
aqqi akuersissutigaat. Taakku siu-
nissami adressetut atorneqarsin-
naapput:
Qernertunnguamut: Nyvej-imiit
Ungbo 1, B-910-p tungaanut, siul-
lermik Nasiffissuup kujasinneru-
sortaa.
Umiarsuaartortarfik: Palasip sa-
qisaartarfiata kujatinnguani, siul-
lermik Nasiffissuup avannaatu-
ngaa.
Anorisiorfinnguaq: Aqqusineq
nutaaq, oqaluffiup saani, Nyvej-
imiit Sanatorievej-ip tungaanut.
Piitarsuup Aqquserna: Aqqusi-
neq nutaaq, oqaluffiup saani. Sko-
levejip Strandvej-illu akornanni.
Igaasarissat Aqqutaat: Aqqusi-
neeraq nutaaq, maannakkut BSU-
p illuutaanik snaartorfiusoq Ma-
niillat Qaqqaani.
Sovjetunion-imit, Tuluit Nunaan-
nit, Frankrigimit Kinamillu, So-
cialdemokratit siulittaasuat taama
erseqqissaavoq.
Ilanngullugu oqaatigaa isumaqa-
tigiissut malitseqartariaqartoq isu-
maqatigiissummik immikkut ittu-
mik, nunat nunanut taakkununnga
killeqarfeqartut sakkussiaatimin-
nik atomitortunik ikililerinissaan-
nut tunngassuteqartumik. Tamatu-
mani Anker Jørgensenip eqqarsaa-
Timmisartorsuup qaartartorsuutip
B-52-ip Thulep eqqaanut nakkar-
neraniit ukiut 19-inngorneranni ul-
loq eqqorlugu folketingip suliat pil-
lugit ataatsimiititaliaani ataatsi-
miittoqarnissaanut nalunaarusior-
toqarsimavoq annertuumik, qallu-
naat 1000-it missaanniittut taama-
nikkut sakkutooqarfimmi sulisuu-
simasut peqqissusiannut tunngasu-
mik, taamaliornikkut sukumiisu-
mik erseqqissarniarlugu pluto-
nium-imik mingutsitsineq Thule-
mi sulisuusimasut inuunerannut
peqqissusiannullu qanoq sunniute-
qarsimanersoq.
Nalunaarusiami katillugit 66-
inik qupperneqartumi pingaarne-
rutillugu ilaatigut pineqarpoq,
Thulep eqqaani ajunaartoqarnera-
ta kingornatigut qallunaat pisor-
taasa qinngornernik ulorianartunik
mingutsitsisoqarsimasinnaanera-
nik misissuinerat maannaginartuu-
simanngitsoq.
— Ingasattajaanngikkaluarluni
oqartoqarsinnaavoq plutonium
qaartartut brintbombit sisamat ase-
rornerisigut aniasimasoq 20 aam-
ma 40 kg-it akornanni oqimaassu-
seqarsimasoq. Qallunaat amerika-
miullu saliinerup kingorna pisorta-
tigoortumik nalunaarutigisimavaat
plutonium 4,2 kg katersorneqarsi-
masoq sulilu 0,5 kg Bylot Sund-imi
immaq naqqanut kivisimassasoq.
Allatut oqaatigalugu plutonium
15,8 kg-it 43,8 kg-illu akornanniit-
toq suli amigaatigineqarpoq.
Qaartartorsuutip Thulep eqqaa-
nut nakkarfiani saliineq aammalu
tamakkuliornermi pisortat isuman-
naallisaasarnerat nakkutilliisarne-
rallu annilaarnaannartumik assi-
giinngissuteqarput, isornartorsiui-
sut ilaatigut taama allapput.
Nammineerlutik suliniuteqartut
Amiakkuusimasinnaasut sunniuti-
gisinnaasaat pillugit qallunaat pi-
tigai russit nunaata qeqertaasartaa
Kola-halvø sineriallu Østersøenip
kangisinnerusortaaniittoq.
— Nunat avannarliit atomitortu-
nik sakkussialersorfigeqqusaann-
ginnissaat ukiuni taama amerlatigi-
suni oqaluuserereersimaleratsigu
maanna tangilimmik angusaqarta-
riaqalerpugut. Isumaqarpunga pi-
ngaaruteqartuusoq nunat avannar-
liit siunissamut atomeqarfigeqqu-
saanngitsumut alloriaqqaartuune-
rat. Siunissarmi nalorninartoqartu-
assagaluarpoq taamatut alloriarsi-
manngikkaluarutta, Anker Jørgen-
sen oqarpoq.
Kalaallit Nunaannut
pingaaruteqartoq
Nunat namminersornerulersimasut
atomeqarfigeqqusaanngitsunut i-
laanissaannik Anker Jørgensenip
oqarnera minnerunngitsumik Ka-
laallit Nunaannut pingaaruteqarlu-
innartuullunilu soqutiginarluin-
nartuuvoq. Tamannalumi aamma
Savalimmiunut pingaaruteqarpoq,
sortaat isumakuluuteqanngikkalu-
aqisut qallunaat tusagassiortut
1986- imili namminneerlutik soquti-
ginnilerput Thulemilu sulisuusima-
sunik ujaasilerlutik. Sulisuusima-
sut 850-iusut ilaat 600-ingajaat
1987- imi januarip tungaanut tusa-
gassiortunit, sulisartut peqatigiif-
fiinit namminersortunillu atassute-
qarfigineqarsimapput. Taakku i-
laat 500-ingajaat napparsimasarsi-
mapput, kræfteqalersimallutik i-
laallu toqusimallutik. Paasissutis-
sallu tamakkua tunngavigalugit i-
matut nalunaarusiortoqarsima-
voq:
— Thulemi sulisuusimasut ilaat
ikittuunngitsut ullumikkut nappa-
kuluttunngorsimapput — Thulemi
ajunaarnerup kingunerisimasin-
naasaanik — pisortalli malartaa-
sertuarput oqartarlutik 1968-imi
Thulemi saliisimaneq peqqinngilis-
sutaasimanngitsoq. Tamannalu
tunngavigalugu Thulemi sulisuusi-
masut misissoqqikkumaneqarsi-
manngillat kingusinnerusukkut a-
joqutigilersimasinnaasaannik u-
jaasiffigineqarsimanatik.
Namminersortulli misissuinerisa
ersersippaat atassuteqarfigineqar-
simasut 600-it missaanniittut ilaat
500-ingajaat annerusumik minne-
rusumilluunniit napparsimasut. 98-
it (16,3%) assigiinngitsunik kræfte-
qarput, ikinnerpaamik 15-it(2,5%)
napparsimaruloreerlutik toqusi-
mapput.
Sulisartut peqatigiiffii oqaluttu-
arput, umiarsualivinni sulisartut
50-it, taamanikkut timmisartor-
suup nakkarfiani saleeqataasima-
sut ilaat marlussuinnaat ullumik-
kut sulisinnaassuseqartut. Amerla-
nersaat innarluuteqarnersiuteqar-
put, ilaat toqusimallutik amerla-
nersaallu assigiissunik ajuuteqar-
put: Amerlunnermik, aniorneqar-
nermik uummatiluutinillu. Ilarpas-
suilu ilaanneeriarlutik nujaaruttar-
put kukiiluunniit katattarlutik.
nunammi avannarliit naalakkersui-
nikkut suleqatigiiffiata Islandimi a-
taatsimeeqatigiinnerani tassan-
ngaanneersut amerlanersaat Ka-
laallit Nunaat peqatigalugu akuer-
sillutik taaseqataareernikuupput.
Soqutiginarluinnartorli tassa
Anker Jørgensenip erseqqissarma-
gu, »nunat peqataasut pisussaatin-
neqassapput sakkussianik atomi-
tortunik sanaartunnginnissamut,
misiliinnginnissamut tigusaqan-
nginnissamullu imaluunniit sak-
kussianik atomitortunik tigusinis-
saminnut piareersarnissamut« Taa-
matut oqaaseqarnermikkut social-
demokratit qallunaat naalakkersui-
suisa tungaannut erseqqissarnian-
nguatsiarpaat USA-p qaartartor-
suutaata B-52-ip 1968-imi Thulep
eqqaanut nakkarsimanera. Taa-
maattoqaqqinnginnissaanillu qu-
larnaarinissaq qanittukkut folke-
tingip apeqquteqartarfiani oqaluu-
serineqarnikuuvoq 30. december
1986-imi AG-mi allaaserisimatsi-
tut.
Sukumiisumik misissuisoqarli
Pissutsit tamakkua suliarineqarsi-
masullu suussusia tunngavigalugu
piumasarineqalerpoq: plutoniumi-
mik assigisaanilluunniit qinngorfi-
gineqarsimasut sukumiisumik mi-
sissuiffigineqassasut nappaateqa-
lersimasinnaanerat eqqarsaatigaiu-
gu, nalunaarsuinermilu inuit 1968-
imi Thulep eqqaani saleeqataasi-
masut tamarmik ilanngunneqassa-
sut.
Inassutigineqarpoq napparsima-
lersinnaaneq pillugu misissuinermi
inuit eqqorneqarsimasinnaasut ta-
marmik misissorneqassasut, inas-
sutigineqarporlu misissuinermi pi-
sortat manna tikillugu suliamut at-
tuumassuteqareersimasut peqataa-
tinneqassanngitsut.
Oqaatigineqarpoq ilisimaneqar-
toq Thulemi saleeqataasimasut
nappaatigilersarsimasaat 1966-imi
taamatut Spaniami ajunaartoqar-
nerani nappaatigineqalersimasu-
nut eqqaanartorujussuusut. Ajora-
luartumilli taarsiisoqarsinnaanera
pillugu Spaniami saaffiginnissutaa-
sarsimasut pisortanit suusupagi-
narsarneqartarsimapput, paasissu-
tissallu suulluanngitsuinnaat pisor-
taniit tunniunneqartarsimapput.
Inassutigineqarpoq Thulemi su-
lisuusimasut misissuiffigineqarnis-
saanni B-52-ip Spaniamut nakkar-
nerani spaniamiut ajoqutigilersi-
masaat sanilliunneqartassasut. I-
lanngullugulu inassutigineqarpoq
amerikamiut Thulemi saleeqataasi-
masut qanoq pisimanerat ilanngul-
lugu paasiniarneqassasoq sanillius-
sisoqarniassammat. Tamakkulu ta-
marmik ingerlanneqassasut ameri-
kamiut spaniamiullu saleeqataasut
nappaatigilersimasinnaasaat qallu-
naat 1968-imi Thulemi saleeqataa-
simasut nappaatigilesimasinnaa-
saannut sanilliunneqarniassamma-
ta, nalunaarusiaq taamatut nagga-
serneqarsimavoq.
Timmisartorsuup B-52-ip nakkarnera:
Nalunaarusiaq annilaar-
nartoq ukiut 19-inngor-
neranni tunniunneqartoq
Thule-base-mi sulisuusimasut sinniisaat, atomip nukingata
paasisitsiniutigineqarnissaa pillugu suleqatigiiffimmeersut Greenpeace-
Danmarkimeersullu paasissutissat pissarsiarineqarsinnaasut tunngavigalugit
timmisartorsuup nakkarnerata kingunerisai pillugit nalunaarusiorsimapput