Atuagagdliutit - 11.02.1987, Blaðsíða 4

4
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 7 1987
Illoqarneq pillugu ataatsimeersuarneq:
Aasiaat ataatsi-
meersuarfiunissa-
minnut qilanaarput
Issittuni illuliortaaseq pillugu
ataatsimeersuaqataasussat Aasianni borgmesteriusup
Edvard Møllerip kommuni sinnerlugu
tikilluqqoreerpai, neriupporlu ataatsimeersuarnerup
nalaani piorsarsimassutsikkut malunnaatilinnik
assigiinngitsunik iliuuseqartoqartarumaartoq
Aasiaat nutaartaat Tipituup kangianiittoq uiguiluttunik illulik. Avalliuvoq qeqertaq Iparannguaq, Ipararsuup
kanginguaniittoq.
Det nye kvarter i Aasiaat med rækkehuse øst for Tipitooq. Øen udfor er Lille Tørveø, lidt øst for Store Tørveø.
(Foto: LIL-Foto)
Aasaq manna pisussat
annersaat Aasianniissaaq
Aasiaat katersuuffiussaaq nunat tamalaat ataatsimeersuarnissaanni issittuni
illuliortarneq pillugu. Ataatsimeersuarneq ingerlanneqassaaq kulturikkut
assigiingitsunik takutitsinersuarmik ilallugu aamma qajartortartut 50-it
peqataaffigisaannik
— Aasiaat sinnerlugit nuannaaruti-
gaara issittuni illuliortaaseq pillugu
nunanit tamaneersut ataatsimeer-
suarnissaat Namminersornerullu-
tik Oqartussaat Aasianni pisus-
sanngortissimammassuk, borgme-
ster Edvard Møller ataatsimeersu-
arnissap saqqummiunneqarnerani
najuuttorpassuarnut taama oqar-
poq.
Edvard Møllerip ilanngullugu
naatsumik oqaluttuaraa illoqarfiup
sumiinnera sorsunnersuullu ki-
ngornatigut ineriartorsimanera, i-
laatigut Avannaani illoqarfinni
pingaarnersaallunilu atuarfeqarne-
rullu tungaatigut qitiulluni.
— Naak illoqarfik taamani pi-
ngaaruteqarluarsimagaluartoq ul-
lumikkut ilaatigut puigugaasima-
sutut misigilersarpugut, Edvard
Møller ilaatigut taama oqarpoq.
— Kalaallit Nunaanni suliffis-
saarusimasoqarfiunerpaavugut,
taamaattumik pingaartittorujus-
suuarput nunani tamaneersut illo-
qarneq pillugu ataatsimersuarnis-
saat illoqarfitsinni pisussaanngor-
tinneqarsimammat, borgmesteri o-
qarpoq, ilanngullugulu eqqaavaa
Aasiaat Kalaallit Nunaanni illoqar-
fittut allatuulli illussaaleqiffiusoru-
jussuusoq.
— Ukiut 30-it kingulliit ingerla-
neranni kommuni nutserfiusoru-
jussuusimavoq. Tamatumunngalu
pissutaasut ilagaat nunaqarfippas-
suit inueruttarsimanerat. Taamaa-
lillutik Aasiaat kommunimilu nu-
naqarfiit marluusut katillutik
3.500-it missaanniittunik inoqaler-
simapput, taamaattumillu illussaa-
leqisut amerlisimaqaat.
Neriuppugut naalakkersuisut il-
loqarfitsinni ataatsimeersuartitsis-
samaarnerat tamanna aqqutigalu-
gu illussaaleqineq paasineqarluale-
rumaartoq. Kalaallit Nunaanniin-
naanngitsoq aammali allani, atuk-
katsisut ittunik atugaqarfiusuni.
Tamannalumi aamma pissutaagu-
narpoq ajornartorsiut tamanna
FN-imi eqqarsaatigineqalersimam-
mat, 1987 taassaaqqullugu illoqar-
nerup tungaatigut ajornartorsiutit
pillugit oqalliffissarput, Edvard
Møllerip oqaatsini taama naggaser-
pai, neriuutiginerarpaalu ataatsi-
meersuaqataasussat aasiammiunit
ilassilluarneqartarumaartut inuin-
naallu angerlarsimaffiinut qaaqqu-
neqartarumaartut.
Sammisassarpassuit
Saqqummiussinermi ilanngullugu
ilisimatitsissutigineqarpoq Aasian-
ni peqatigiiffiit ataatsimeersuarne-
rup nalaani piorsarsimassutsikkut
assigiinngitsunik iliuuseqartassa-
maartut peqataasut paasissutissin-
niarlugit Kalaallit Nunaata qanga
maannakkullu piorsarsimassusia-
nik.
Ilaatigut kalattoortoqartassallu-
nilu, erinarsortoqartassallunilu,
qajartortoqartassallunilu umiamik
ingerlaartitsineqassaaq kiisalu kaf-
fisuunneqarlunilu qittattoqassal-
luni. Kiisalu aamma qangatoortu-
nik tupersualinnik aasiviliorto-
qassaaq, qulissertunik neqiliorfi-
linnik.
Kalaallillu eqqumiitsuliortorsua-
ta hans Lyngep illoqarfik sanaatis-
savaa ataatsimeersuarneq pillugu
eqqaassutigisartagassaanik.
Juulip 6-iannit 12-iannut Aasianni
ulapaarneqassaaq aammali soquti-
ginartunik nuannersunillu ilaling-
mik, taamanikkussamut kater-
suuppata inuit 200-it Canadamit,
Alaskamit, Sovjetimit, Norgemit,
Sverigemit, Finlandimit, Islandi-
mit, Danmarkimit, Savalingmiunit
Kalaallit Nunaannillu ataatsimeer-
suassallutik issittuni illuliortarneq
pillugu. Eqqarsaatigineqarpoq
isummat taartigiiaarneqassasut
paasiniaanikkut, atortussanut
tunngasutigut, illulianik pitsan-
ngorsaanikkut akikillisaanikkullu
kiisalu sammineqassallutik illulior-
tarnerup politikkimut tunngasor-
taa pinngortitallu innimigineqar-
nissaa.
Pernaataasumik taamatut issit-
tuni ataatsimeersuartoqassaaq,
taamaaliortoqassaarlu ineqarne-
rup Namminersornerusunit inger-
lanneqalernera aamma FN-ip silar-
suaq tamakkerlugu inissaaleqisu-
nut ukiua malunnartinniarlugit.
Nunanit taaneqartunit tamanit
qulit peqataatinneqassapput naa-
lakkersuisunit sinniisoq sallersara-
lugu. Aammali sinniisunit aggerso-
qassaaq FN-imit, ICC-imit Nor-
disk Rådimillu.
Kultureqarnikkut takutitsinerit
Pilersaarusiortussanik pilersitsiso-
qarsimavoq peqataaffigineqartu-
nik ICC-imit, Ilisimatusarfingmit
allanillu aamma aningaaserivinnit.
Taakku isumagissavaat ataatsi-
meersuarnerup kulturimut tunnga-
sutigut ersitsortalerneqarnissaa. Si-
larsuarmioqativut takutinniarne-
qarput ullumikkut Kalaallit Nu-
naanni inuuneq qanoq ittoq qanor-
lu issimasoq itsaanerusoq.
Suliffeqarfinnut nioqqutissior-
finnullu takornariartitsinerup sani-
atigut kulturimut tunngasutigut ta-
kutitsineqartas saaq kalattut qittat-
toqarluni, isiginnaartitsisoqarluni
tusarnaartitsineqarlunilu erinarso-
qatigiinnik.
Qeqertaq Ipararsuaq Aasiaat il-
loqarfiata avatinnguaniittoq qanga
inuunermik saqqummersitsivius-
saaq, tassane toqqit ammit nappa-
kaaneqassallutik. Inuit itsartut a-
mernik atortut qanga ulluinnarni
inuunermik takutitsissapput mer-
sorlutik sanarujoorlutillu aggersu-
nullu sassaalliutigissallugit puisit
neqaat kalaalimerngillu allat, taa-
mani nerisarineqartut. Kinguller-
mik Ipararsuarmi taamatut takutit-
sineqarpoq kungikkut tikeraarma-
ta 1952-imi.
Tamanilli soqutigineqarnerussa-
gunartoq tassa qaannamik takutit-
sinissarsuaq peqatigiiffiit qaannat
katuffiata aaqqissuunniagaa katuf-
fiup nuna tamakkerlugu ataatsi-
miinnissaanut atatillugu. Tamatu-
mani qajartortartut 50-it peqataas-
sapput.
Nunatta eqqumiitsuliortorsua
Hans Lynge takutitsinissani pin-
nersaanissamik isumaginnissaaq
eqqaassutissarlu taassuma suliaa
meeterisut pingasutut portutigisoq
napparneqassaq katersortarfiup
eqqaani illoqarfik tamaat nuillugu
isikkivilimmi ataatsimeersuarsima-
nermut takussutissatut.
Inillit peqatigiiffii immikkullu
paasisimasallit
Aasiaat ataatsimeersuarfissatut
toqqarneqarsimapput pisariitsorsi-
aralugit. Aasaritsinneranimi Ilulis-
sat hotelitigut inissalissuugaluit ta-
kornarianit ornigarneqarluartus-
saapput. Aasiaat qangali atuarfe-
qarfiupput, feeriallu nalaani atuar-
fiit inerpassui atorneqassanngillat.
GTO-p ineqarfia privatimillu inis-
siinissaq ikiorsiuteriaraanni ataat-
simeersuartussat 200-it qajartortar-
tullu 50-it unnuiffissinneqassap-
put.
Ataatsimeersuarneq ingerlanne-
qassaaq inersuarmi timersortarfim-
mi, taanna aviisiliornikkut qitiu-
sunngortinneqassalluni atortoris-
saarutinik tamanik pilersorlugu.
Nunattalu Radiua neriorsuivoq a-
taatsimeersuarnerup nalaani TV-
kut toqqaannartumik aallakaatitsi-
neqartassasoq. Oqaatsit kalaallisut
tuluttullu atorneqassapput, kikkul-
lu tamarmik malinnaasinnaassap
put oqaluttoq maliinnavillugu nut-
serineqartussaammat siusequserlu-
ni tusarnaagassamik. Inersuup ti-
mersortarfiup saniatigut Gamme-
qarfik atorneqassaaq gruppinoor-
nermut.
Peqataasut assigiinngitsunit suli-
alinnit tamaleraartuussapput salli-
' utinneqassallutilli inuit suliallit illo-
qarnermut tunngasunik kiisalu sa-
naartornermut inooqatigiilluarnis-
samullu tunngasunik paasisimasal-
lit. Nunat peqataatitaqartussat taa-
matut qinnuigineqarsimapput aal-
lartitaqaqqullugit inillit peqatigiif-
fiineersunik, ingeniørinik, illussa-
nik titartaasartunik, pilersaarusior-
tartunik, ineqarnikkut pisortanik,
aningaasalersuinikkut paasisiman-
nittunik, peqqinnissakkut pisorta-
nik, inunnik isumaginnittunik, illu-
liornermi sulisunik illuliortitsisu-
nillu.
Katersuunnissarsuaq akeqas-
saaq kruunit milliuunit marluk pi-
ngasullu akornani. Namminersor-
nerullutik Oqartussat i mil. kr-inik
tapiissuteqarput sinnerilu pissarsia-
riniarneqarput sulisitsivinnit ani-
ngaasaateqarfinnillu nunatsinnut
attuumassuteqartunit.
Ataatsimiiffissaq
Aasiaat
Illoqarfik tunngavilerneqarpoq
1763-imi niuvertoq Niels Egede-
mit atserpaalu Egedesminde a-
ngunni Hans Egede eqqaaniar-
lugu. Qangaanerusoq Aasiaat
pigisaat annersaallunilu inuttu-
nersanut ilaavoq sinerissami.
Sorsunnerup nalaani Aasiaat
siuariaqaat illoqarfik niooqqaa-
sarfiummat nioqqutissanut A-
vannaanut tamarmut agguaan-
neqartussanut Avanersuaq a-
ngullugu. Taamani amerikk-
karmiut sakkutooqarfmngua-
qarput qeqertami Tupilammi u-
miarsualiviup avatinnguani.
Diskobugtimi rejeqarfissuit
nassaarineqarmata sorsunne-
rup kingornagut Aasiaat pi-
ngaarutertik annaalertorpaat si-
uariartorunnaarlutillu, uffa
Qasigiannguit Ilulissallu sukka-
qisumik siuariartortut.
Atuarfeqarfittut Aasiat ilisi-
maneqarsimapput 1930-kkut
aallartilaarnerannit, taamani
nunatta ilinniartitsisorsua Mi-
kael Garn pilersitsimmat nukap-
piaqqanut atuarfimmik nunat-
sinnilu niviarsiaqqanut atuarfiit
nerisaqarfiusut siullersaannik.
Atuarfik taanna assinga maani
ilanngutarput ukiorpassuarni.
illoqarfiup ilisarnaatigaa.
Ullumikkut illoqarfik atuar-
feqarfissuuvoq HF-ertunut
gymnasiartunullu.
Timmisartoqarfissamik Aasi-
aat arsaarneqarput Ilulissanit,
massa tamanna tamaviaarukka-
luaqalugu tamaallu inerlugu pi-
lersaarusioreeraluarlugu.
Tamanna Aasiannut ma-
maatsoornaqaaq aammalu pis-
sutaalluni illoqarfimmi amerla-
nersaammata nunatsinni sulif-
fissaaruttut 13 pct missaanniit-
tut. Neriunaateqarporli ilorraa-
ta tungaanut saanneqarumaar-
toq aalisakkerivissaq pisaria-
qartinneqaqisoq upernammut
atulerpat. Ullumikkut amutsi-
vik illoqarfimmi auliffiit annerit
ilagaat.
Nalitsinni Aasiaat eqqaanni
nunaqarfit marluinnaat amiak-
kuupput kommunelu tamak-
kerluni 3500-inik inoqarpoq.