Atuagagdliutit - 14.12.1995, Blaðsíða 11

Nr. 98 • 1995
11
ag'ap'c/é/'a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Ammassallip Kommuniani meeqqat 120-it 140-llu akornanniittut ataavartumik angerlarsimqffimmi avataani najugaqartinneqarput. Inunnit isumaginninnermi angerlarsimaffimut
omiguttarnerit 1996-imi ingerlanneqartussat tunngavigalugit kommuni tieriuppoq meeqqat inissinneqartartut ikilisinneqarumaartut.
Mellem 120 og 140 børn i Ammassallip Kommunia lever permanent udenfor deres eget hjem. Ved at etablere et socialt udrykningskorps i 1996 håber kommunen, at dette tal ved en
målrettet indsats mod de hjem, hvor der er problemer, kan reduceres. (Ass./foto. AGs arkiv).
Inunnik ikiuiniaqatigiit sulisussaaleqipput
Ammassallip Kommunia inunnik isumaginninnermi ajornartorsiutini qaangerniarsarai, aporfissarpassuilli qaanger-
niagassaapput
NUUK(KK) - Naalakker-
suisunut siulittaasup Johan-
nesburg-imi meeqqat anger-
larsimaffeqanngitsut aqqusi-
nerniiginnartut ikiorniarlugit
checkimik millionip affaanik
nalilimmik nassarluni Afri-
kap Kujataanukarnera tullu-
artuunersoq pillugu Lars
Emil Johansen-ip aviisillu
ullormut saqqummersartup
Politiken-ip assortuunnerisa
nalaanni, Ammassallip Kom-
muniata meerartamik inuu-
suttortamillu inuttut ajornar-
torsiutaat atugarliutaallu qaa-
ngerniarlugit ilungersorlutik
suliniuteqarput.
- lluaqutaasinnaavoq, Am-
masaallip Kommuniani inun-
nik isumaginninnermut pi-
sortaq John Kristensen AG-
mut oqarpoq. Nassuerutigi-
sariaqarpoq Tunumi inunnik
isumaginninnermut ajornar-
torsiutit annertoqimmata, a-
nguniagaqarlunili suliniute-
qarnikkut qaangerneqarsin-
naapput. Taamaattumik ataa-
tsikoorullugit sulinitigaagut
isumaginnittoqarfik, peqqin-
nissaqarfik, atuarfik politiillu
suleqatigiilluta ingerlallugit.
- Arlalitsigulli ajomartor-
siutit takkutereeraangata, ila-
qutariillu avissaartuuteree-
raangata aatsaat ilannguttar-
Aningaasaliiffi-
gineqartut
NUUK - Red Barnet
aamma Foreningen
Grønlandske Børn Am-
massallip Kommuniani
meeqqanut inuusuttu-
nullu pinaveersaartitsi-
nernik suliniuteqarne-
rannut Augustinus Fon-
den-imit 100.000 kroni-
nik aningaasaliiffigine-
qarput.
pugut, taamaattumik anger-
larsimaffinnut orniguttarluni
ajornartorsiutinik pakkernia-
asarnissanut suliniutitut pi-
lersaarutit tunaartaralugit i-
sumalluutigaagut, John Kri-
stensen oqarpoq.
- Pakatsinanngitsuunngi-
larlu Tunumi taamatut sulini-
arnissat soqutigineqarpal-
laannginnerat, naak sulisugut
allatorluinnaq immikkullu
soqutiginaatilinnik neqeroor-
figisinnaagaluarigut.
Angerlarsimaffinnut
orniguttartut
Ammassallip Kommunia
Inunnik Isumaginninnermi
Pisortaqarfik aqqutigalugu
1996-imi aamma 1997-imi
400.000 kroninik aningaasa-
liiffigineqarpoq.
Aningaasat angerlarsimaf-
finnut ornigullutik ikiuiniar-
nernut atomeqassapput, ila-
qutariit atugarliuuteqalersi-
masut, meerartaasa inuusut-
taasalu ajornartorsiulerfigi-
saannik ajornartorsiulerfigi-
sinnaasaannilluunniit sullis-
sinermut atomeqassallutik.
Angerlarsimaffinnut orni-
guttartuussapput tamip pis-
susianik ilisimasalik sulisul-
lu allat pingasut, perorsaa-
suusinnaasut imaluunniil isu-
maginninnermut ikiortaasin-
naasut.
Atorfiit taakku sisamat i-
nuttassarsiuuttaraluarneri ki-
nguneqanngillat, kommunil-
lu paasivaa siusinnerpaamik
aappaagu aasakkut inuttaler-
neqarsinnaasut, martsimi i-
nuttassarsiuteqqinneqareer-
nerisigut.
Piffissap ingerlanerani Su-
lisoqarnermut Pisortaqarfik,
kommunit kattuffiillu isu-
maqatigiissimapput peror-
saasut inunnillu isumagin-
ninnermut siunnersortit Ka-
laallit Nunaanni angerlarsi-
maffinnut ornigullutik sulini-
uteqartartussat qaammam-
mut aningaasarsiaat 3.000
kroninik qaffanneqassasut.
Tamatuma saniatigut ukiu-
mut tapit 4.350 kroniussap-
put, suliffimmi piumaffigine-
qarnerup saniatigut taamatut
sulisussat aningaasatigut ka-
jumissaaserneqartassallutik.
- Ilaqutariit ajornartorsiu-
linnginnerini inunnik isuma-
ginninnermi aningaasarpas-
suarnik sipaaruteqarsinnaa-
vugut, taamaalilluni 1997-ip
kingorna angerlarsimaffinnut
orniguttartut kommunip
nammineq aningaasartuuti-
gisinnaallugit, inunnik isu-
maginninnermut pisortaq
John Kristensen oqarpoq.
- Neriuutittali pingaarner-
saraat inunnik isumaginnik-
kut pissarsiaqarnissarput,
meeqqat, inuusuttut anga-
joqqaavilu avissaartuutin-
nginnerini tapersersorsin-
naallugit.
Allamut inissiinerit
Ammassallip Kommuniata
1996-imut aningaasartuutigi-
umaakkani aalajangeqqam-
merpai, inunnillu isumagin-
ninnerinnarmut 27,5 millio-
ner kronit immikkoortinne-
qarsimallutik.
Inunnik isumaginninner-
mut aningaasartuutaaner-
saapput ikiuutisisitsisarneq,
taakkulu 7,7 millioner kroni-
nik naleqarput, kiisalu meeq-
qat inuusuttullu 7,0 millioner
kroninik immikkoortitsiffi-
gineqarsimallutik. Siuller-
mut Ammassallip Kommuni-
ani suliffissaaleqinerujussu-
aq peqqutaavoq, aappaanilu
meeqqat inuusuttullu anger-
larsimaffimmi avataanut i-
nissinneqarsimasut amerlaqi-
sut aningaasartuutaaqalutik.
- Meeqqat 60-it meeqqat
angerlarsimaffimut imaluun-
niit meerarsiaallutik inissin-
neqarsimapput, inunnik isu-
maginninnermut pisortaq
John Kristensen paasissutis-
siivoq. Tamakku saniatigut
meeqqat 60-it 80-illu akorn-
anniittut inunnik isumagin-
nittoqarfik avaqqullugu mee-
rarsiaapput. Taamaalilluta
meeqqat 120-t 140-llu akor-
nanniittut angerlarsimaffim-
mik avataani ataavartumik
inissitaapput. Kommunimi
2.900-inik inoqartumi taakku
amerlaqaat.
- Taamaattumik angerlar-
simafftnni ajornartorsiorfin-
ngorsinnaasuni ilaqutariit a-
junngitsumik inooqatigiiler-
nissaannik anguniagaqarluni
suliniuteqamissaq pingaaru-
teqaqaaq, angajoqqaat qitor-
natik iluamik isumagisinna-
anngorlugit. Taamaammat
angerlarsimaffinnut ornigut-
tarneq isumalluutigeqaarput,
Tasiilarmi nunaqarfiilu angi-
vallaanngimmata angerlarsi-
NUUK(KK) - Ammassallip
Kommuniani niviarsissat 15-
it 19-illu akomanni ukiullit
naartulersartut amerlavallaa-
rujussuarput.
Taamaammat inunnik isu-
maginnittoqarfik, peqqinnis-
saqarfik, atuarfik politiillu
suleqatigiillutik niviarsissat
naartulersartut ikilisinniarlu-
git suliniuteqarnialerput.
Taamatut ukiulinni naartu-
lersartut ukiuni tullerni pi-
ngasuni 25 procentinik ikili-
sinneqarnissaat anguniarne-
qarpoq.
Ukiortaariitsiaannarpat
Tasiilami taamatullu nuna-
maffiit arlaat ikiorneqamis-
saminnik pisariaqartitseqisut
malugisinnaasaratsigu.
- Iluatsissanngikkaluarpat
angajoqqaarsiaqartitsisarneq
isumalluutigissavarput.
Martsimi angajoqqaarsiat a-
ngajoqqaarsianngorumaartus
sallu pikkorissartissavagut,
taassumalu saniatigut aasa-
mut angerlarsimaffinnut orJ
niguttartunit taperserneqar-
tussaapput, John Kristensen
oqarpoq.
Meerarsiaqarneq qaam-
mammut 3.100 kroninik
akissarsissutigineqartarpoq.
Paasinninniamerit
Ukiuni makkunani inuusuttut
tunumiut kitaani ilinniariar-
fiit pisariaqartut orniganngi-
laat, Ammassallip Kommu-
niani ajornartorsiutinik qaa-
qarfinni paasisitsiniaasoqa-
lissaaq, inuusuttut kinguaas-
siutitigut nappaateqalinngin-
nissaat naartulersuunnginnis-
saallu anguniarlugu illersuu-
tinik ilisimatinneqassallutik.
Aammattaaq ilaquttanit
qanigisanit allanillu kingua-
assiutitigut atornerlunneqar-
tarneq paasisitsiniaanermut
ilanngunneqassaaq, pissutsit-
taaq taamaattut kissaatigin-
ngisamik naartulersoortar-
nermik kinguneqartarmata.
1994-imi niviarsissat 15-
init 19-inut ukiullit 26-it
Ammassallip Kommuniani
naartulersimapput. Taakku-
ngiinniarnernut pisariaqara-
luartut.
Taamaattumik kommuni
iluaqutaanerusumik piareer-
simaniarluni allatigut iliu-
useqamiarsarivoq.
Assersuutigalugu Ammas-
sallip Kommunia oktobarimi
Inunnik Isumaginninnermut
Pisortaqarfimmit tikeraarto-
qarpoq, tamannalu iluatsillu-
gu kommunimi, atuarfimmi
pisortallu suliffiini sulisut
pikkorissartinneqarput nak-
kutiginninnissanut aamma
tusarnaarluni paasinninniar-
nernut, taamaalillutik sulisut
inuunermi ajornartorsiutin-
ngorsinnaasutut ilisarnaati-
nik, ulluinnarni inuit attave-
qaqatigiinnerisigut tusarliut-
takkanik paasinninnerusin-
naanngortillugit.
nannga 13-it meerartaarniar-
lutik aalajangerput, allallu
13-it naartuersillutik.
1995-imi qaammatini pin-
gasukkaani pingasuni siuller-
ni (katillugit qulingiluani)
niviarsissat 15-it 19-illu a-
kornanni ukiullit 21-it naar-
tulersimapput. Oktoberi aal-
lartinngitsoq niviarsissanit
arfinillit meerartaareerput,
sisamallu suli naartullutik.
Niviarsissat allat aqqanillit
qaammatit qulingiluat taakku
ingerlanerini Tasiilap nap-
parsimaviani naartuersipput.
Ammassalimmi naartulersoor-
tameq pillugu suliniuteqameq
Inuusuttut naartulersartut 25 procentinik
ikilisinniarneqarput