Atuagagdliutit - 16.01.1997, Blaðsíða 15

Nr. 4-1997
15
noqilersaraanga. Pissutsit, si-
laannari, pinngortitaq, ikin-
ngutit Kalaallit Nunaannilu il-
loqarfimmi inuuneq. Min-
ngerunngitsumik Qaqortoq,
Lone panigullu marluk ukiuni
21-ni najugaqarfigisarput.
Uteqqilluni inuunermullu a-
kuliulluni nuanneqateqan-
ngilaq, ullulluunniit marlus-
suinnaagaluarpata.
- Siuariartoqarsimagaluaqi-
soq pissutsit tunngaviusut i-
laat allanngorsimanngillat.
Aqqusinermi umiarsualivim-
miluunniit ilisarisimasat suli
suliffitoqqaminnik ingerlat-
sisut naapittarpakka. Inuuneq
ilisarisarpara, misigillugulu
iluarusunnaqaaq, Helge oqa-
luttuarpoq, puisip neqaanut,
timmissanut, saarullinnut ka-
laalliliu nerisassiaanut allanut
mamartunut qujaannartan-
ngitsoq.
Ineriartupiloorneq
Helge Qaqortumi atuarfeqar-
fimmi pisortaalluni, maanna
atuartut ilinniartitsisullu a-
merlisimaqisut, atuarfimmi
sulineq aallunnerugaluarlugu,
ilaatigut - sivikikkaluamik -
kommunalbestyrelsimi ilaa-
1 sortaaneq piffissaqarfigisima-
vaa, kiisalu katersugaafimmut
peqatigiiffimmi siulittaasutut
katersugaasimmilu pisortatut.
- Ilaanni ilinniartitsisut ka-
laallit amigaatigineri malun-
naqaaq. Taamaalluni kalaallit
tallimaraiterutaannaat ilinni-
artitsisuupput, taamaattumillu
ilinniartitsisut kalaallit atorlu-
ameqartariaqarput. Atuartitsi-
vissat pitsaasumik pilersaaru-
siomissaat ilungersunaqaaq.
- Atuartut amerliartupiloor-
nerisa nassataraat atuarfinnik
sanaartornissaq. Ukiut qulit
siulliit Qaqortumiinnitsinni
ukiut tamaasa nutaanik sa-
naartortoqarpoq, tamatumani-
lu init atuartitsivissat atorluar-
nissaat suliaqusersuipput.
Ukiorpassuami atuarfeqa-
fimmi sulinermini arlaatigut -
i linniartitsisutut pisortatul-
luunniit - ullumikkut inuit
Kalaallit Nunaanni oqartus-
saasut arlallit attaveqarfigi-
sarsimavai. Politikerit maan-
nalu Namminersornerullutik
Oqartussani atorfillit qulliit
arlallit.
1982 Helge-p inuuneranut
allanngortitsivoq. 55-inik uki-
oqaleqqammerpoq, taamanilu
maleruagassat malillugit so-
raarninngorsinnaavoq, ta-
mannalu siunertarigaluarpaa.
Naatsorsuutiginngisaanilli su-
liffissamik allamik neqeroor-
figineqarpoq.
Danmarkimi sulineq
Namminersornerullutik oqar-
tussanit aperineqarpoq Nu-
natta Katersugaasivianut tun-
ngasunik Danmarkimiittunik
isumagisaqarusunnersoq, Kø-
benhavnimi Nationalmu-
seum-imi suliffeqarluni. Hel-
ge-p suliassaani pingaamer-
saavoq katersugaasiviit taak-
ku marluk akomanni suleqati-
giinneq pilersaarusiussagaa,
ilaatigut katersugaatit Kalaal-
lit Nunaannut tunngasut uter-
tinneqarnissaat. Tamatuma
saniatigut Kalaallit Nunaan-
nut tunngassuteqartunut im-
mikkoortortap suliassat ata-
qatigiissaartussaavai, ilaatigut
kulturikkut oqaluttuarisaa-
nermi ilisimatusameq, qallu-
naat kulturikkut oqaluttuaris-
aanermut tunngassutillit Nu-
natta Katersugaaviata Alla-
gaateqarfiatalu akomanni su-
leqatigiinnissaq, kiisalu Ka-
laallit Nunaanni katersugaasi-
vinnut 14-iusunut kiffartuus-
siviusussaalluni.
Kalaallit kulturikkut ki-
ngornussassaasa utertinnis-
saanut piffissaliussaq nalaat-
sornerunngilaq. Ukioq taanna
kulturminister Lise Øster-
gaard Kalaallit Nunaanniip-
poq Eriup Aappalaartup Ka-
laallit Nunaannut peqqaame-
rata ukiunik 1000-iliinerata
nalliuttorsiutigineqarneranut
atatillugu. Taamani Aalup ka-
ngermiup assilialiai nassar-
pai, siornatigut Danmarks
Nationalmuseum-imiitinne-
qarsimasut. Tunniussat taak-
kut utertitat siullersaraat -
taakkuli naammanngillat.
Katersugaatit Nunatsinnut
utertinnissaannik isuma nu-
taajunngilaq. 1976-imili taa-
mani kulturminister Niels
Matthiassen oqarpoq katersu-
gaatit Nunatsinnut utertinnis-
saannik isuma tapersersoru-
sullugu. Suliaq arriikkaluartu-
mik aallarnerneqarpoq. As-
sortorneqanngilaq katersu-
gaatit kalaallit kulturikkut o-
qaluttuassartaannut attuumas-
suteqartut kalaallit 1979-imi
namminersornerulernerminni
pigisaattut isigineqalertussaa-
nerat. Piumasarineqarporli
Kalaallit Nunaanni nutaalia-
nik isumannaatsumillu unin-
ngasuutigineqarsinnaanerat,
toqqorsiviit kiisalu saqqum-
mersitsinerit eqqarsaatigalu-
git-
Suleqatigiinnissamut isu-
maqatigiissut atsiomeqarpoq
1984-imi 1. januar atuutiler-
luni, Nationalmuseum-imi
Nunatsinnut tunngasunut im-
mikkoortortami pilerseqqaa-
mi Helge pisortanngortinne-
qarluni.
Immikkoortortap ilaatigut
nalunaarsuinerit suliassarai,
utertitassallu suunersut kater-
sugaatinut oqartussaasut a-
taatsimiititaliaannut kaam-
mattuutinik siunnersuisarluni.
Ataatsimiititaliami ilaasortat
kulturministerimit aamma
kultureqarnermut naalakker-
suisumit toqqameqartut Dan-
markimit pingasuupput Nu-
natsinnillu aamma pingasuul-
lutik. Maannamut siunner-
suutaasarsimasut isumaqa-
taaffigineqartarsimasut Kul-
turministeriaqarfimmit akue-
rineqaqqaartarput.
Suleqatigiinnissamut isu-
maqatigiissutip atsioreemera-
ta kingoma itsamitsanik as-
saasartut nassaavi 20.000-it
sinnillit kiisalu inuiaqatigiin-
nermut tunngasut 3.000-it
missaanniittut Nuummi Nu-
natta Katersugaasivianut uter-
tinneqamikuupput.
Herjolfsnæs-imit atisat
- Kalaallit Nunaanni ineriar-
tomerup taama sukkatiginera
eqqarsaatigalugu immaqa im-
mikkut pingaartuuvoq siulit
ilisimassallugit, kulturip siu-
lillu inuusaasiat aallamerfian-
nut utertissallugit.
- Utertitsinerit nunap im-
mikkoortui apeqqutaatillugit
ingerlanneqarput. Tunu aal-
larniutaavoq. Tulliupput eski-
muut kingulliunneqarpullu
Kitaani itsamitsanik assaa-
nermi nassaat inooriaatsimul-
lu tunngassuteqartut. Maanna
Kujataani qallunaatsiaat tul-
linnguuppagut, maannalu
Kulturministeriamut inner-
suussutigaaput itsamitsanik
assaanemi sisamani nassaat -
Vesterbygden-imi marloriar-
Helge angilnnilu Henning 1929-mi. / Helge med sin far Henning i 1929.
luni, Østerbygden-imilu mar-
loriarluni - nuunneqamissaat.
Sulili ilassaqarput. Assersuu-
tigalugu Kalaallit Nunaannut
immikkoortortap qallunaatsi-
aat atisaat arlallit assilillugit
suliaritippai, taakku 1921-mi
Herjolfsnæs-imi naassaat,
Kalaallit Nunaanni Danmar-
kimilu saqqummersinneqar-
tussat.
- Nuussineq manna tikillu-
gu ajomaateqanngitsumik i-
ngerlavoq. Pingaartumik ta-
matumunnga peqqutaavoq
kalaallit-qallunaat suleqatigi-
innissamut isumaqatigiissu-
taat, nunarsuarmi asseqan-
ngitsutut taaneqartoq. Peqqu-
taavortaaq suleqatigiit apor-
fissaasinnaasunik pitsaasu-
mik qaangiiniartamerat. As-
sersuutigalugu islandimiut al-
lagaataasa utertinnissaannut
saqitsaassimanertut ittut pin-
ngitsoortinneqarput.
- Isumaqatigiissut nunarsu-
armi tusaamaneqalerpoq. Nu-
nat nunasiaasimasut, inuiaqa-
tigiillu ikinnerussuteqartut al-
lat, kulturikkut oqaluttuari-
saanermi eriagisamik utertin-
nissaannut kalaallit-qallunaat
isumaqatigiissutaannik soqu-
tiginnilluarlutik saaffiginnit-
tarput. Taamatuttaaq Unesco.
Majip aallaqqaataani Helge
Kalaallit Nunaannut tunnga-
sunut immikkoortortami pi-
sortatut tunuassaaq, tamatu-
muuna soraarninnguilluni.
Ulloq taanna nalaatsortumik
pisoqassaaq. Ulloq taannarpi-
aq ukiut 99-it matuma sioma
Helge-p aataa - C.W. Schultz-
Lorentzen - Kalaallit Nunaan-
ni palasitut atofinitsinneqar-
poq.
Helge-lli Nunarput ipera-
vissanngilaa. Kalaallit illuli-
omikkut oqaluttuarisaanerat,
illoqarfiit illuliomikkut oqa-
luttuarisaanerat kiisalu umi-
arsuarmik angallannikkut o-
qaluttuarisaaneq soqutigisa-
rilluarpai. Nunatsinni illoqar-
fiit arlaleriarluni tikeraartas-
savai. Puisip neqitoriartorlu-
ni, qulamanngitsumillu amer-
lanemik atuakkiortussaalluni,
soorlu ilaatigut Qaqortumi
illuliomikkut oqaluttuarisaa-
neq Julianes Haab atuakkiari-
simagaa (illussanik titartaa-
sartoq Søren Vadstrup sule-
qatigalugu), Sinersortaatinik
angalaneq kiisalu Sorsunner-
suup nalaanni Kalaallit Nu-
naata pilersomeqamera aam-
ma Kalaallit Nunaannut uteq-
qinneq - qallunaat-kalaallit
katersugaasiveqamikkut sule-
qatigiinnerat.