Atuagagdliutit - 09.09.1997, Blaðsíða 17

Nr. 69 • 1997
17
/4'£aaø'aø'e/éfa. É/É
GRØNLANDSPOSTEN
Ben Hopkins USA-meersoq aamma Melanie Coquelin Frankrig-imeersoq Caroline Juhl-imit
aamma Arnajaraq H. Olsen-imit ungalusimaneqartut.
Indiamiut ukiortaarsiornerat Norge-mi ilinniarnertuunngomiarfimmi aamma
nalliussineqarpoq. Talerperliuvoq Arnajaraq H. Olsen.
Det indiske nytår blev også fejret på gymnasiet i Norge. Yderst til højre står Arnajaraq
H. Olsen.
Ben Hopkins fra USA og Melanie Coquelin fra Frankrig omgivet af Caroline Juhl og
Arnajaraq H. Olsen.
Kalaallit iliimi agaqartut nunami
allami ilinniar nertuunngomiarfi] mini
Caroline Juhl aamma Arnajaraq H. Olsen kalaallinit ilinniarnertuunngornianit siullersaallutik nunani allaneersut
ilinniarnertuunngorniarfianni inuusuttut 200-t nunanit assigiinngitsunit 74-ineersut ilagalugit atuarsimasut
Ilikkakkat
NUUK (LRH) - Ilanngullugu
allaaserissavarsi naluttarfik,
nukittorsertarfik saunalu kik-
kunnilluunniit akeqanngitsu-
mik atomeqarsinnaasut, arnat
inuusuttunnguit marluk Red
Cross Nordic United World
College-mi Norge-miittumi
soraarummeerluareerlutik nu-
annaarlutik oqarput. Pissa-
nganartunillu nalaataqarsi-
magunarput.
Caroline Juhl aamma Arna-
jaraq H. Olsen ilinniarner-
tuunngomiarfimmi inuusuttu-
nit 200-nit nunanit assigiin-
ngitsunit 74-ineersunit atuar-
figineqartumi ukiuni marlun-
ni atuaqataasimanertik pillu-
gu qiimmisaarlutik oqaluttu-
arput. Taakkununngali pi-
ngaaruteqannginneruvoq so-
raarummeemermut allagar-
tartaarneq, nunarsuarmi ta-
marmi ilinniamertuunngomi-
arfinni atuaqqinnissamut
ajomarunnaarsitsisoq.
Suullu tamarmik nuanne-r-
sumik ingerlasimanngikkalu-
artut, akerlianilli ilinniagassat
ilungersunarsimagaluartut su-
ngiusimasaminnillu allaane-
msumik ilinniartinneqarsima-
galuarlutik, marluullutik ilin-
niarsimanertik nuannaaruti-
gaat, Kalaallit Nunaannilu
inuusuttut allat kajumissaar-
lugit periarfissaqarluarmat
nunami allami ilinniarner-
tuunngomiatut atuarnissamut.
- Ilinniagaqamitsinni nuan-
niinnerpaavoq angerlamut
aallartussanngoratta, marluul-
lutik oqarput.
Angerlarsinngillat
Red Cross Nordic United
World College nunani assi-
giinngitsuneersut ilinniarner-
tuungomiarfigaat nutaarluin-
naq, inini nutaarluinnarni sep-
tember 1995-imi Fjaler-imi
Norge-miittumi siullermeer-
luni ilinniartoqalersoq. Aal-
lartiinartorlu namminersor-
nerusut neqeroorfigineqarput
ilinniarnertuunngomiarfimmi
inissanik marlunnik pissarsi-
sinnaasut. Taamaalillutik Ca-
roline aamma Arnajaraq ka-
laallinit siullersaallutik tassa-
ni ilinniagaqarput.
Ilinniarnertuunngorniarfik
avinngamsimasumiippoq, ili-
simaneqarlunili ilinniagassa-
tigut sakkortoorsuarmik i-
ngerlatsiviuneq ajortoq. Ilin-
niartut ataatsimuualaarnis-
samut periarfissaqartarput,
ilinniaifiullu avataani soquti-
gisaminnik ingerlatsisinnaal-
lutik. Taamaakkaluartoq ka-
laallit ilinniagaqartut marluk
aallartinnertik ilungersunar-
torsiorfigisimavaat.
- Ullup’qeqqata tungaanut
taamaallaat atuartarpugut. Ul-
lullu sinnera ilinniagassanut
atortarlugu. Tamatumani im-
minut piumaffiginninneq su-
ngiusimasatsinnit annertune-
rujussuuvoq, marluullutik
oqarput.
Kisiannili ilungersunarpal-
laanngimmat ilinniagaqarner-
mik nalaani angerlarsersi-
manngillat. Atualeramik ma-
luginiagaasa ilagaat kisimiil-
lutik ineqartinneqannginertik.
Al lanik sisamanik ineqateqar-
tussaapput, tamarmillu nuna-
nit assigiingitsunit pisuussap-
put. Aallaqqaataani tamanna
naammagisimanngikkaluar-
paat, kingornagulli paasinar-
sivoq isumassarsiaq pitsaallu-
innartuusoq.
- Ukiuni marlunni ilinniar-
fimminniitsinni angerlarsin-
ngilluinnarpugut. Tamatu-
munnga pissutaanerpaagunar-
poq tallimakkaarluta ineqati-
giinneiput. Piffissami sivisu-
umi nikallunganissaq ajomar-
poq, tassami tuppallersaasus-
saqarluarmat.
Akuersaarneq
ataqqinninnerlu
Inuusuttut 200-t nunanit assi-
ginngitsunit 74-ineersut taa-
ma imminnut qanitsigalutik
najugaqameranni inuit qanoq
ittuunerat paasinartorujus-
suusarpoq, inuunermik qanoq
isiginninnerat minnerunngit-
sumillu nunaat qanoq inner-
soq ilikkamartarluni, ilinniar-
nertuunngorlaat isumaqarput.
- Inuusuttut nunanit assi-
giinngitsorpassuameersut na-
jugaqatigaavut. Nunamit a-
taatsimeersut najugaqaqati-
giissinnaanngillat, ajornan-
ngippallu oqaaseqaqatigiissa-
natik, taamaattumik atuarfim-
mi oqaatsit atomeqartut assi-
giinngitsorpassuupput, soorlu
spaniamiutut, japanimiutut,
mssisut allarpassuillu. Inuttut
politikikkullu eqqarsartamer-
put annertusisorujussuuvoq,
naak ilinniamitta nalaani tv-
mik annertunemsumik isigin-
naartanngikkaluarluta.
- Ilikkagaqarpugut ilinnia-
qatitta ilaat Bosnien-imit qi-
maasuummat. Sorsunneq pil-
lugu oqaluttuuttarpaatigut,
oqaluttuarisaalu tupinnarluin-
nartarput. Alla inunngorsima-
voq qaartartunik nakkaatitsis-
oqartillugu. Pisut taamattut
qaninnerulersutut ittarput, na-
lunngisamit oqaluttuarineqa-
raangamik.
Immikkut
sammisaqarfiit
Qanimut kammalaatigiinnik-
kut nunanik allanik annertuu-
mik ilikkagaqamerup saniati-
gut ilinniagaqartut ilinniar-
fimmi immikkut sammisa-
qartarput, nunat aggerfiit pil-
lugit oqaluttuussisoqartarmat.
- llinniaqativut tamarmik
aalisakkanik panertunik ussii-
simapput. Kalaallit Nunaat
ilisimanerulerpaat. Assersuu-
tigalugu atuaqaterput Etio-
piameersoq oqaluttuarpoq a-
tuarfimmi ilinniutiminni al-
lassimasoq Kalaallit Nunaan-
ni inuusoqarsinnaanngitsoq.
Tamannalu uagut ilumuun-
nginnerarsinnaavarput. Aam-
ma tupigusuutigilluinnarpaat
uagut kalaaleq qallunaarlu
taama assigiitsigisumik im-
mitsinnut pisinnaagatta. Oqa-
luttuussinnaavagullu nunat-
sinni aamma taamatut pis-
suseqamerput.
Immikkut sammisassat pil-
lugit ilinniagaqartut aallartit-
seqqullugit piumaffigineqar-
neq ajorput. Nammineerlutik
isumagissavat piviusunngor-
tinnissaat. Tunuarsimaarto-
qanngilarlu. Ilinniartut tamar-
mik nunartik pillugu immik-
kut ittumik sammisaqartarput.
- Taamaaliomikkut suliari-
umasatsitut kissaatigisavut
pitsaanerusumik isumagisin-
naalersimavavut. Issiaannar-
luta pisoqamissaanik utaqqi-
neq ajorpugut, inuppassuillu
saanni qanoq isumaqamerput
saqqummiutissallugu ilikkar-
paiput. Taamaattumik nam-
mineemerulersimasutut misi-
gisimavugut.
- Inersimanemlersimanngi-
lagut, kisiannili allatut eqqar-
sartalersimavugut. Ilisimasa-
vut annertusisimapput, naak
immaqa inuusuttoqatitsitulli
»silanngajaartigigaluarluta«.
- Ilinniarnertuunngorniar-
fimminniitsinni allanik aam-
ma immikkut sammisaqartar-
pugut. Soorlu assersuutigalu-
gu FN, AIDS aamma amat
angutillu amaqatiminnik a-
nguteqatiminnillu atoqate-
qartartut pillugit. Aamma ne-
risassat atortussallu pillugit
pissanganartumik immikkut
sammisaqarpugut. Ulloq
taanna nunarput sinnerlugu
sassartussaavugut. Ullup’-
qeqqasiomermi nunami pine-
qartumi nerineqartartunik
sassaallertussaavugut. Asser-
suutigalugu MoÅambique-
meersut sutunngitsoorput, al-
lallu USA-meersutut taasa-
riallit naammatsivillutik neril-
lutik. Tupinnartortaraalu
naammattunik nerisassaatillit
erlittusimmata. Ullaakkorsiu-
tinik komflakes-inik immut-
talilaarlugit nerisunut tunisiu-
manngillat. Tamanna eqqar-
salersitsivoq, tassami uatsitut
atugarissaartutut taamatut eq-
qarsalersinnaagatta. Taman-
nalu annertuumik oqallisi-
gaarput.
- Ilinniamertuunngomiarfim-
mi atuaminni aalajangiuppara
eqqumiitsuliortunngornissa-
ra, Arnajaraq oqarpoq. Sior-
nagut eqqarsaatigisarsimava-
ra tamanna anguniarumana-
gu, aningaasarsiutaasinnaan-
ngitsutut isumaqarfigigakku.
Ullumikkulli tamanna ersis-
sutiginngilara, neriuutigaa-
ralu Norge-mi ilinniarfigisi-
masatta assingani ilinniartit-
sisunngomissara.
Caroline ilinniamertuunng-
orniarfimminniinnermini i-
sumnterpoq inuunermi sinne-
rani allaffiup tunuani issiaju-
manani.
Ilinniagaqartut pinngitsoo-
ratik sunngiffimminni sam-
misassaqartussaatitaapput.
Arnajaqqap arnaq utoqqat
ullut tamaasa pulaartarpaa,
Caroline Røde Kors Behand-
lingshjem-imi ikiuuttartoq.
Tassaniinnermini tagiartui-
sarneq soqutigilerpaa.
- Ilinniamertuunngorniar-
nemia nalaani paasivara nu-
nanut allanut angalajumallu-
nga inunnillu sullissiumallu-
nga. Taamaattumik tagiartui-
sartut ilinniarfianni ilinniar-
tunngornissannut piareersa-
lerpunga, Caroline oqarpoq.
- Norge-mi ukiuni marlunni
ilinniarnertuunngomiarfimmi
atuamerput ima allaalluinnar-
tigaaq, neriuutigilluinnarlugu
inuusuttut allat taamatut peri-
arfissinneqamissaminnut qa-
noq iliuuseqamissaat, Arna-
jaraq H. Olsen aamma Caro-
line Juhl oqarput.
Inuusuttut taamatut atuar-
nissamik neqeroorfigineqar-
sinnaapput nunatsinni ilinni-
amertuunngomiarfimmi uki-
umi ataatsimi atuareersima-
sut, maannakkullu kalaallit
inuusuttut pingasut Norge-mi
ilinniarnertuunngomiarfimmi
atuarput - marluk 3. g-mi a-
taaserlu 1. g-mi.
Caroline Julil aamma Arnajaraq H. Olsen Red Cross
Nordic United World College-p Norge-miittup atuartunut
ineqarfiutaata silataani.
Caroline Juhl og Arnajaraq H. Olsen uden for kollegiet på
Red Cross Nordic United World College i Norge.
ASSJ FOTO: PRIVAT