Atuagagdliutit - 18.08.1998, Page 13

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 18. AUGUST 1998-13
Ajunnginnerpaamik
isumaqarluni pisimavoq
Atuakkap nutaap lS^ST-imi ulloq, meeqqat kalaallit 22-t inuunerannik
allanngortitsilluinnartoq pillugu oqaluttuaq imaannaanngitsoq -
annilaarnartorli - saqqummiuppaa
1952-imi Dansk Røde Kors Nuummi børnehjemmiliorput,
meeqqat 22-t Danmarkimeereerlutik atuarnenni nalaanni
najugaqarfigisaat
Dansk Røde Kors byggede i 1952 et børnehjem i Nuuk,
hvor de 22 børn efter deres Danmarksophold boede i løbet
af deres skolegang.
NUUK(KK) - Pingasunngor-
nermi augustip 19-iani ka-
laallit atuakkiorfianni Nuum-
miittumi aamma Køben-
havnimi Kalaallit Illuanni
atuaqatigiit naapinnissaat na-
linginnaasuunngilaq.
1950- ikkunni Nuummi a-
tuaqatigiitoqaasimasut naa-
peqatigiillutik ataatsimut eq-
qaakulunniartussaagaluarput.
Oqaluuserisassallu amerla-
qaat.
Inuilli taakku 1950-ikkun-
ni atuaqatigiilersimasut tunu-
liaqutaat imaannaanngilaq -
annilaamarlunilu.
Naak tamanna ajunngin-
nerpaamik eqqarsarluni pisi-
magaluartoq.
Atuakkiortut Tine Bryld-ip
aamma Per Folkver-ip atuak-
kami, »Ajunnginnerpaamik
isumaqarluta«-mi oqaluttuaq
taanna, Kalaallit Nunaanni
Danmarkimilu ilisimaneqar-
toq, tamakkiisumilli paasisa-
qarfigineqarsimanngisaan-
nartoq oqaluttuaraat.
Tine Bryld aamma Per
Folkver misissuilluarsima-
sorujussuupput.
1951- imi ullup inuunermut
allanngortitsiffiup kingorna
ukiut 50-inngulersut Kalaal-
lit Nunaanni Danmarkimilu -
aammalu Gran Canariami -
taamani meeraasimasut taak-
ku nassaarisimavaat.
Tamakku Tine Bryld-ip
aamma Per Folkver-ip atuak-
kami »Ajunnginerpaamik i-
sumaqarluta«-mi kattullugit
allaaserisimavaat.
Tine Bryld-ip kikkut sapii-
tsuliortuunersut ajortuliortu-
unersullu imaluunniit eqqu-
gaasimasuunersut pinerluu-
teqarsimasuunersullu qulari-
simanngikkaluarai - aamma-
mi Kalaallit Nunaat pillugu
atuakkiamini allani marlunni
1992-imeersuni, »De neder-
ste i Herstedvester«-imi
aamma »Abel«-imi - suliaq
atuakkamik imaannaanngit-
sumik inerneqarpoq.
Tunngaviusoq
- Manna kalaaliaqqanik 22-
nik 1951-imi inuunerannik
allanngorluinnartinneqartumut
oqaluttuaavoq, Tine Bryld
allappoq. Niviarsiaqqat quli-
ngiluat nukappiaqqallu 13-it
Kalaallit Nunaanni illoqar-
finnit mikisunit katersome-
qarput, umiarsuarmullu ilaa-
tillugit Danmarkimut aallar-
tinneqarlutik.
Ilaqutariit piitsuunerpaat
meerartaasa akornannit
meeqqat toqqartomeqarput,
tamarmillu tallimat arfineq-
pingasullu missaanni ukio-
qarlutik, silassorissuusaria-
qarlutillu.
Siunertarineqarpoq meeq-
qat taakku qallunaatut ilik-
kartinneqassasut, taamaasil-
lutillu Kalaallit Nunaanni
atuarfeqarfiup aaqqissuteq-
qinnerani atuartunngortussa-
nut tunngaviliisuussallutik -
ilutigitillugu ilaqutariinnik
pilersuisoqanngitsunik inuu-
niamikkut ikiuiniartoqarpoq.
llaqutariinni qallunaani u-
kiup aappaa qeqqa najugaqa-
reerlutik Kalaallit Nunaannut
utimut umiartuunneqarput,
Nuummilu Røde Korsip bør-
nehjemmiliaani nutaajusumi
siullerpaajullutik najugaqa-
lersuullutik.
Ullut allat
Meeqqat 22-it sorlaat amul-
lugit inuiaqatigiinnut allanut
nuutinneqarneranni aningaa-
sartuutit amerlapput.
Pissutsini amerlasuuni a-
merlavallaarlutik.
Meeqqanilli misileraate-
qarnermi tamatumani tun-
ngaviusumik isuma paasissa-
gaanni sorsunnersuit aappaa-
ta kingorna Kalaallit Nu-
naanni pissutsit paasiniartari-
aqarput.
Nazistit Danmarkimik ti-
guaanerata sorsunnersuullu
nalaani amerikarmiut sakku-
tuuisa suliaasa, ilaatigut mit-
tarfiliortiterlutik, kinguneri-
saanik kalaallit nunarsuarmut
matoqqanerat utertitassaajun-
naarluni atorunnaarpoq.
Tamatumunngali taarsiul-
lugu susoqassava?
Statsminister Hans Hedtoft
1948-mi Kalaallit Nunaan-
nukarpoq, tassanilu meeqqat
»Lille Peter Edderkop«-ip
(Piitaq aasiannguaq) erinar-
somissaanut ajoqersuullugit.
Pingaarnerusorli tassaavoq
Hans Hedtoft-ip landsrådi
Nuummi ataatsimiinnerani
apeqquteqarfigimmagu, ka-
laallit nunamik avammut
ammaanneqarnissaat inuia-
qatigiittullu nutaaliaasutut
malitsigineqartussat ilann-
gullugit ineriartomissaa kis-
saatigineraat.
Kujataanit avannaanut
landsrådimi ilaasortat ulloq
unnuarlu eqqarsareerlutik a-
peqqummut ersarissumik a-
kipput, »Aap, inuussutissar-
siomermi aningaasaqamermi
kulturikkullu nunanut allanut
naleqqersuunneqarsinnaaler-
nissaq innuttaasunit sakkor-
tuumik kissaatigineqarpoq,
tamannalu landsrådimit tu-
saanngitsuusaaginnarneqar-
sinnaanngilaq«.
Hans Hedtoft Danmarki-
mut uterami Grønlandskom-
missionersuaq, Kalaallit Nu-
naannit ilaasortaqangaatsi-
artoq pilersippaa, aaqqis-
suussinermut nutaamut ma-
leruagassiortussiaralugu.
Oqaaseq »nutaamik aaq-
qissuussineq« taannarpiaq,
ulluni allanngulerfiusuni ute-
qattaameqartuarpoq.
Ataatsimiititaliarsuup isu-
maliutissiissutini, G-50-imik
taaguutilik 1950-imi martsi-
mi saqqummiuppaa.
1950-imi majimi Kalaallit
Nunaanni nutaamik aaqqis-
suussinissaq pillugu inatsisit
nutaat arfineq-pingasut saq-
qummersinneqarput.
Inatsisit taakku ilagaat atu-
arfeqarneq pillugu inatsit,
tassanilu atuarfeqarfik ila-
giinnit kaanngartinneqarpoq,
qallunaatullu oqaatsinik ilin-
niartitsineq annertusineqar-
luni. Tamatuma saniatigut u-
kiuni sisamani realskolertar-
neq pilersinneqarpoq.
danskini innuttaalluartoq
Avgo Lynge, 1953-imi inat-
sisit tunngaviusut allanngor-
tinneqamerisa kingunerisaa-
nik kalaallit Folketingimi i-
laasortaatitaqartalermata
Frederik Lynge ilagalugu ila-
asortani siullersaasoq 1945-
mi Grønlandsposten-ikkut i-
matut allappoq:
»Erseqqissumik oqaatigil-
luaannartigu: Inooqatigiin-
nikkut, aningaasaqarnikkut
kulturikkullu ineriartorneq
Danmarkimi naalagaaffiup
iluani naligiissitsisussaq kis-
saatigaarput. Danskinut aam-
ma kalaallinut piumasaqaatit
assigiit, pisussaaffiit assigiit,
periarfissat assigiit, allatut o-
qaatigalugu, kalaaleq dansk-
ini innuttaalluartuusoq kis-
saatigaarput.«
Atuarfeqarnermut inatsit
nutaaq 1950-imi atuutilermat
realskolimi qallunaat oqaasii
ilinniartitsissutigineqalerput
- upperisarsiornermi taa-
maallaat pinnatik.
Meeqqat atuarfianni meeq-
qat 3. klassimiit kalaallisut
danskisullu oqaluttunut avin-
neqarsinnaalerput.
Qaqortup, Aasiaat Nuullu
atuarfiini taamatut avitsinerit
siulliit pipput.
- Taamatut aalajangeme-
rup kingunerisaanik immik-
koortiterisoqartalerpoq, tas-
sani periarfissaginnerpaat
Danmarkimi ilinniagaqamis-
samut aammalu Kalaallit
Nunaanni sunniuteqamissa-
mut atugassaminnik oqaatsi-
nik ilikkarnissamut ammaan-
neqarlutik, Tine Bryld allap-
poq.
Kattuffik namminersortoq
Tamannarpiarlu aamma
meeqqat 22-it pillugit oqalut-
tuaq, Tine Bryld-ip atuakkia-
mini »Ajunnginnerpaamik
isumaqarluta«-mini oqaluttu-
arisaa aallamiutigaa.
Dansk Røde Kors-ip Ka-
laallit Nunaat pillugu ataatsi-
miititaliaa oqaluttuami tassa-
ni pingaaruteqarluinnarpoq.
Ataatsimiititaliap Kalaallit
Nunaanni meeqqat ikioru-
suppai, aalajangerlunilu Ka-
laallit Nunaat pillugu ilisi-
masalik kredslæge Kai Lud-
vigsen aallartinniarlugu, a-
jomartorsiutit qanoq ittuune-
rinik paasiniaatillugu.
Kai Ludvigsen-ip Kalaallit
Nunaannut pineqarata nalaa-
ni sakialluut tuniluuttoq nap-
paataavoq, meerarpassuillu
ataataarupput anaanaarullu-
tillu.
Sumiiffiit ilaanni inuuniar-
nikkut artornartut annerto-
qaat, pingaartumillu meeqqat
pilersuisumik aappanik ta-
maginnilluunniit annaasaqar-
simasut atugarlioqaat, ilaqut-
taminnit allanit isumagine-
qanngikkaangamik.
Taamaammat Kai Ludvig-
sen siunnersuuteqarpoq
Dansk Røde Kors Nuummi
meeqqanut taakkununnga
børnehjemmiliussasoq.
Aamma kattuffik alla nam-
minersortoq, Red Barnet, ka-
laallit meerartaasa ikiorne-
qamissaannik siunnersuute-
qarpoq.
Kalaaliaqqat 20-it missaa-
sa Danmarkimut aallartinne-
qarnissaat Red Barnetip suli-
assamisut tigujumavaa, aal-
laqqaammut meeqqanut tam-
maarsimaartarfimmiitinne-
qassallutik, kingornagullu
ukiuunerani qallunaanik
angajoqqaarsialerneqassallu-
tik qallunaatut ilinniarlutik.
Meeqqat Kalaallit Nu-
naannut uterunik atuarfimmi
marluinnik oqaluffiusumi
»qitiusumik« inissisimalis-
sapput.
Meeqqat silassorissut
Red Barnetip meeqqanik u-
kiumi ataatsimi Danmarki-
miititsinissaq pillugu siun-
nersuutaa 20. juli 1950-imi
landsrådimi oqallisigineqar-
poq.
Landsrådip siulittaasua,
landshøvding P. H. Lund-
steen saqqummiussinermini
ilisimatitsivoq, pingaartumik
meeqqat -iliarsororsimasut
Danmarkiliartinneqassasut.
Meeqqalli angajoqqaallit
aallartinneqassappata, taava
tamanna aatsaat angajoqqaat
nammineerlutik qinnuteqar-
nerisigut pisinnaasoq siulit-
taasup oqaatigaa.
Ataatsimiinnermi qulartut
annilaanngatigaat, meeqqat
kalaallisut oqalussinnaaner-
tik puigorsinnaammassuk, si-
ulittaasulli tamanna ajornar-
torsiutaannginerarpaa - taa-
maattoqaraluarpammi emiin-
naq ilikkaqqissinnaammata.
Meeqqanik 20-nik Dan-
markiliartitsinissamut siun-
nersuummi landsrådip siulit-
taasua 18-init taperserneqar-
poq, sisamat akerliusut.
Ataatsimiinnermi tamatu-
mani Dansk Røde Korsip
Kalaallit Nunaanni børne-
hjemmiliorniarnera oqaluu-
serisassanut ilaavoq.
Ataatsimiinnerup imaqar-
niliomerani allassimasoqan-
ngilaq immikkoortut marluk
taakku imminnut attuumas-
suteqarluinnarmata.
Attuumassuteqarpulli, ta-
mannali kingomagut paasi-
narsivoq.
Meeqqat 20-t pineqartut
tammaarsimaarfimmi ukiuu-
neranilu angajoqqaarsiani
qallunaani najugaqareerlutik
Kalaallit Nunaannut uterunik
Nuummi børnehjemmimut
inissinniarneqarnerat siuner-
tarineqarpoq.
1. december 1950-imi Ka-
laallit Nunaanni skoledirek-
tøri qinnuigineqarpoq meeq-
qat 20-t ukiup tulliani Dan-
markimiitinneqartussat im-
mikkoortiteqqullugit.
Grønlandsdepartementi Kø-
benhavnimiittoq allappoq:
»Meeqqat pineqartut ukioq
ataaseq Danmarkimeereeru-
nik Kalaallit Nunaannut uter-
nissaat eqqarsaatigineqarmat,
taamanikkussamullu Røde
Korsip bømehjemmimik pi-
lersitsereersimanissaa neriuu-
tigineqarmat uternerminni
tassani najugaqartinneqamis-
saat naatsorsuutigineqarpoq,
tassalu atuarfimmi marluin-
nik oqaasseqarfigineqartumi
atualersinneqassammata,
meeqqat toqqartorneqartut
sapinngisamik silassorissuul-
luartuunissaat pingaartinne-
qarluinnartariaqarpoq«.
Neqeroorut itigartinneq
ajomartoq...
Sinerissami palasit inuillu al-
lat suliamut attuumassute-
qartut 1950/51-imi ukiukkut
meeqqanik 20-nik sulinium-
mut atorneqartussanik ujar-
tuipput.
Tamannali oqaannarner-
miit ajomameruvoq.
1. april 19551-imi lands-
høvdingi isumatsassimalluni
allappoq »tulluartunik nalu-
naarutiginnittoqarsimanngit-
soq«.
Tamatumali kingorna ula-
pipallattoqaipoq.
Kingunitsianngua skoledi-
rektøri allappoq, maanna
meeqqat 22-t piginnaane-
qartutut nassaarineqarsima-
sut.
Meeqqat taakku Qullissa-
nit, llulissanit, Aasiannit, Si-
simiunit, Maniitsumit,
Nuummit, Paamiunit, Qaqor-
tumit, Nanortalimmit, Tasii-
lamit, Ittoqqortoormiinillu
toqqartomeqarput.
Tine Bryld-ip atuakkiami-
ni »Ajunnginnerpaamik isu-
maqarluta«-mi meeqqat 22-t
taakku ilaqutaannik oqal-
oqateqarsimavoq; naak
meeqqat pineqartut Danmar-
kiliartitaanerminnut tunuli-
aqutaasoq eqqaamarpian-
ngikkaluaraat.
Ilaqutaasut arlallit oqarput,
meeraq aallartinniarlugu ataa-
taasoq angertinniameqartarsi-
masoq. Ilaat allat isumaqarput
meeqqat feriartinniarlugit
Danmarkiliartinniarneqartut,
ilaat allat isumaqartut meeq-
qat Nuummi bømehjemmi-
mut nuunniameqartut.
- Tamangajalluinnarmilli
oqarput allanit ajomerusu-
mik atugaqaratik, piitsuus-
suseq tamanit assigiimmik
atorneqarmat, Tine Bryld
allappoq.
Meeqqat 1951-imi uper-
naakkut umiarsuarmik aal-
lartinneqarput, M/S Disko-
mullu ilaatillugit Danmarkil-
iaanneqarlutik, taannalu 7.
juni 1951-imi Københavni-
mut tulappoq.
AG-mi normuni tulliuttuni
meeqqat pineqartut 22-it,
Kalaallit Nunaanni atuarfim-
mut marluinnik oqaaseqarfi-
usumut tunngaviliisussat,
Augo Lynge-llu oqarneratut
danskisut innuttaalluartutut
kissaatigineqartut kingorna-
gut qanoq inuuneqarsimaner-
sut sammisaqarfigissavarput.
Atuagaq »Ajunnginner-
paamik isumaqarluta« aqagu,
pingasunngornermi Køben-
havnimi Kalaallit Illuanni
aamma Nuummi Atuakkior-
fimmi ilisaritinneqassaaq.
Tamaginni taamani meeraas-
imasunit, ullumikkut 50-ik-
kunni ukioqartunit najuutto-
qassaaq.
Atuakkamik »Ajunngin-
nerpaamik isumaqarluta«-
mik kalaallisuunngortitsisuu-
voq Bolethe Papis.
Tine Bryld:
Ajunnginnerpaamik
isumaqarluta
296-inik quppemilik
assiliisup Per Folkver-ip
assilisaanik
assiliartalersorluagaq.
ASS7FOTO:NAMM.ASS./ PRIVATFOTO